Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

406/1957

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain ( 243/54 ) 109 §:n 1 momentti ja 112 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:

109§

Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulosta lukien silloin maanteinä kunnossa pidettäviin teihin, niihin luettuina myös 3 päivänä toukokuuta 1927 annetun tielain (165/27) 91 §:n 1 momentissa tarkoitetut, ennen 1 päivää tammikuuta 1958 kaupunkien ja kauppalain kunnossa pidettäviksi siirretyt maanteiden jatkot, kuitenkin niin, että maanteiden jatkojen kunnossa pitämisestä ja sen korvaamisesta on edelleen noudatettava sanotun momentin säännöksiä, kunnes valtio yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain mukaan ottaa nämä tiet hoitoonsa. Tänä välikautena älköön asetettako maanteiden jatkojen kunnossa pitämiselle ankarampia vaatimuksia kuin yleensä tähän asti. Maanteitä ja niiden jatkoja varten 3 §:n 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin käytetyt alueet luetaan tämän lain voimaantulosta alkaen teiden liitännäisalueeksi.

112§

Päätös kunnan- ja kylätien rakentamisesta tai parantamisesta raukeaa, jollei tietyöhön ole ryhdytty ennen 1 päivää tammikuuta 1960. Milloin tietyöhön on ryhdytty, on aikaisempaa lakia noudatettava, mikäli tämän lain voimaanpanosta annetun lain 3 §:stä ei muuta johdu.

Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1957

Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Paavo Kastari

Sivun alkuun