Laki kansaneläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain ( 347/56 ) 30 §, 33 §:n 1 momentti ja 98 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
30§
Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläkkeen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henkilön voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kymmenennellä osalla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylittää 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovuttanut omaisuutta toiselle korvauksetta tai suhteettoman vähäistä korvausta vastaan ja saa elatuksensa tai osan siitä omaisuuden vastaanottajalta, voidaan luovutetun omaisuuden kohtuulliseksi arvioidusta tuotosta lukea luovuttajan vuosituloksi enintään se osa, jota ei voida katsoa 2 momentissa tarkoitetuksi eläkkeeksi (syytinki).
Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvollisuuden perusteella annettua elatusta, avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suhteeseen verrattavan muun syyn takia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huoltoapulain mukaan omaiselle annettavan elatuksen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen taikka oman tahi puolison työ- tai virkasuhteen johdosta tahi työ- tai virkasuhteeseen liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perheeläkevakuutuksen taikka kiinteistön luovutuksen yhteydessä tehdyn eläkesopimuksen (syytingin) perusteella vakuutetulle tai hänen puolisolleen maksetusta eläkkeestä tai elinkorosta tahi edellä mainittujen yhteismäärästä luetaan vakuutetun tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden yhteiseksi vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 60 000 markkaa vuodessa.
33§
Jos vakuutettu, joka ei saa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, kuolee, suoritetaan puolisolle ja 16 vuotta nuoremmille rintaperillisille tai, jollei näitä ole, vanhemmille, jotka elatukseen nähden olivat pääasiallisesti vakuutetusta riippuvaiset, hautausavustuksena perusosan vuotuinen määrä. Hautausavustus jaetaan heidän keskensä, niinkuin jäämistön jakamisesta on säädetty. Jos vakuutetulla ei ole edellä sanottuja omaisia, suoritetaan hautausavustus niille, jotka ovat pitäneet huolta vainajan hautaamisesta, ei kuitenkaan enempää kuin siitä aiheutuneiden kustannusten määrä.
98§
Kerroin on ensimmäisessä kuntaryhmässä 0.16, toisessa kuntaryhmässä 0.20 ja kolmannessa kuntaryhmässä 0.64.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1957.
Helsingissä 15. päivänä joulukuuta 1956
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri T. Leivo-Larsson