Laki oikeudenkäymiskaaren 30 luvun muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2, 3 4 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1922 annetussa laissa ( 300/22 ), näin kuuluviksi:
30 luku.Muutoksen hakemisesta hovioikeuden tuomioon tahi päätökseen sekä hovioikeuden päätöksen alistamisesta
2 §.
Muutosta älköön haettako riitajutussa, joka koskee ainoastaan saamista, korvausta tai irtaimistoa, kun sen määrä tai arvo, josta hovioikeudessa on riidelty, ilmeisesti ei ole yli sadantuhannen markan, paitsi milloin hovioikeus on käsitellyt juttua ensimmäisenä oikeusasteena.
3 §.
Rikosjutussa, jossa syyte, mikäli hovioikeus toisena oikeusasteena on sen käsitellyt, koskee sellaista rikosta, mistä ylimmäksi rangaistukseksi ei ole säädetty muuta tai kovempaa seuraamusta kuin sakkoa, vankeutta tahi enintään kolme vuotta kuritushuonetta taikka omaisuuden menettäminen, hovioikeuden päätökseen saa hakea muutosta ainoastaan se, joka on tuomittu vankeuteen enemmäksi kuin kuudeksi kuukaudeksi tai kuritushuoneeseen taikka menettämään omaisuus, jonka arvo on yli sadantuhannen markan. Sama olkoon laki, vaikka rikoksesta asianhaarain ollessa erittäin raskauttavat saattaa tulla ankarampikin kuritushuonerangaistus, kuin nyt on sanottu, niin myös silloin, kun rikoksen johdosta aikaisempi ehdollinen rangaistustuomio on määrätty täytäntöön pantavaksi tai ehdonalainen vapaus julistettu menetetyksi.
Rikosjutussa, joka koskee muutakin kuin rangaistusta taikka jossa rangaistusvaatimus ei ole ollut hovioikeuden käsiteltävänä, olkoon, sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, muutoksenhaku sallittu, ellei se, mistä rangaistusvaatimuksen ohella tai muutoin on ollut kysymys, ole vain rahaa, korvausta tai irtaimistoa, jonka määrä tai arvo ilmeisesti ei ole yli sadantuhannen markan, taikka koske moottoriajoneuvon ajoluvan, metsästysluvan tai muun niihin rinnastettavan edun menettämistä.
4 §.
Muutosta älköön myöskään haettako:
jutussa, joka koskee velvollisuutta ottaa osaa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatukseen ja kasvatukseen;
jutussa, joka koskee rikosta väkijuomalainsäädäntöä vastaan, paitsi milloin on tuomittu menettämään virka tai toimi tai elinkeino-oikeus taikka muuta omaisuutta kuin alkoholipitoista ainetta ja tämän omaisuuden arvo on yli sadantuhannen markan. joissa tapauksissa tuomitulla olkoon oikeus hakea muutosta;
kun hovioikeus on palauttanut jutun alioikeuteen; eikä
kun muutoksenhaku muualla laissa olevan säännöksen mukaan ei ole sallittu.
8 §.
Hovioikeuden tuomioon vedotussa jutussa haetaan muutosta nostoteitse. Asianosainen, joka tahtoo varata itselleen siihen oikeuden, ilmoittakoon siitä hovioikeudelle kirjallisesti viimeistään ennen kello kahtatoista ensimmäisenäkolmatta päivänä sen jälkeen, kun tuomio annettiin, sitä päivää lukematta, ja antakoon samalla nostorahan kaksituhatta markkaa. Jos useammilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, käyköön yksi ilmoitus ja yksi nostoraha kaikkien puolesta.
Jos asianosainen 6 §:n tai 7 §:n 2 momentin nojalla tahtoo saattaa hovioikeuden tuomion korkeimman oikeuden tutkittavaksi, ilmoittakoon siitä hovioikeudelle ja maksakoon nostorahan, kuten 1 momentissa on säädetty.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1951. Milloin ylioikeuden päätös on annettu sitä ennen, on vanhemman lain säännöksiä muutoksenhausta kuitenkin noudatettava.
Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1951.
Tasavallan Presidentti J. K. Paasikivi.Oikeusministeri Teuvo Aura.