Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain 1, 2 ja 7 § näin kuuluviksi:
1 §.
Maalla älköön rakennusta rakennettako viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tahi nautintaoikeudella hallitsemaa maata, ellei omistaja ja se, jonka hallinnassa maa on, anna siihen lupaa, eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai nautintaoikeudella hallitsemalla maalla, jollei maaherra paloviranomaista kuultuaan erikoistapauksessa myönnä poikkeusta tästä kiellosta. Kymmentä metriä korkeamman rakennuksen etäisyyden naapurin maasta tulee, elleivät naapurit toisin sovi, olla vähintään yhtä pitkä kuin rakennuksen korkeus vähennettynä viidellä metrillä sekä etäisyyden naapurin rakennuksesta aina vähintään sama kuin rakennuksen korkeus, kummassakin tapauksessa laskettuna perustuksen keskikorkeudesta katon korkeimpaan kohtaan.
2 §.
Riihtä, avonaisella kiukaalla varustettua saunaa, pajaa tai muuta yhtä tulenvaarallista rakennusta, joka ei ole tulenkestävästä aineesta, tahi tuulimyllyä älköön maalla ilman naapurin lupaa rakennettako viittätoista metriä lähemmäksi hänen maataan eikä myöskään kolmeakymmentä metriä lähemmäksi hänen puutarhaansa, pihamaataan, vuokratonttiaan tahi omalla maalla olevaa rakennustaan. Kuitenkaan ei sellaista tulenvaarallista rakennusta, kuin edellä on mainittu, ja rakennusta, joka on toisen omistamalla tai nautintaoikeudella hallitsemalla maalla, saa sijoittaa kahtakymmentä metriä lähemmäksi toisiaan. Sama olkoon lakina rakennuksesta, joka on katettu oljilla, päreillä, paanuilla tai muulla helposti syttyvällä aineella, jollei tätä ole rakennushallituksen hyväksymällä tavalla tehty vaikeasti tulenottavaksi.
Rakennukseksi, joka ei ole tulenkestävästä aineesta, on katsottava sellainen paloa hidastava tai palonarka rakennus, jonka ulkoseinät eivät ole palonkestäviä.
Jos tulenvaarallisen laitoksen tahi tuulimyllyn ja naapurin maan tahi rakennuksen välillä on toinen rakennus, voi naapuri vaatia 1 momentissa mainittua välimatkaa jatkettavaksi välillä olevan rakennuksen maataan tahi rakennustaan kohti olevan pituuden puolella määrällä.
Mitä edellä on sanottu, koskekoon myös puutavara- tai muuta helposti syttyvää ainevarastoa, joka on aiottu pitemmän aikaa paikalla säilytettäväksi.
Jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kuin rakennus jo oli valmiina tai tekeillä taikka edellisessä momentissa mainittu varasto otettu käytäntöön, älköön naapurilla olko oikeutta 1 ja 3 momentin säännösten tai 1 §:n nojalla vaatia rakennusta purettavaksi tai siirrettäväksi taikka varastoa poistettavaksi.
7 §.
Sopimus, jolla on myönnetty poikkeaminen 1, 2 tai 5 §:n säännöksistä tahi oikeus tehdä ikkuna tai muu valoaukko toisin, kuin paikkakunnan rakennusjärjestyksessä on määrätty, älköön lakatko olemasta voimassa, vaikka rakennus tahi laitos, jota sopimus tarkoittaa, häviäisi tulipalon tai muun ylivoimaisen tapahtuman kautta, jos kohtuullisessa ajassa pääasiallisesti samanlainen rakennus tai laitos rakennetaan sen sijalle.
Paloviranomaisten tulee, kuten siitä on erikseen säädetty, valvoa, että rakennusten vähimmästä välimatkasta edellä annettuja säännöksiä noudatetaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1938.
Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1938.
Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa: Pääministeri A. K. CAJANDER.Sisäasiainministeri Urho Kekkonen.