Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta ja siitä, mitä sen johdosta on vaarinotettava, annetun asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä tammikuuta 1933 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
22 §.
Lääninhallituksella olkoon valta määrätä vangittavaksi se, joka on tavattu tai jota epäillään rikoksen tekemisestä, niinkuin edellisissä pykälissä sanotaan.
Kruununvoudilla, nimismiehellä ja apulaisnimismiehellä maalla sekä kaupungin poliisilaitoksen päälliköllä ja hänen apulaisellaan, poliisilaitoksen rikos-, huolto- tai järjestysosaston päälliköllä ja hänen apulaisellaan, komisariolla sekä kaupunginviskaalilla ja muulla virallisella syyttäjällä kaupungissa taikka sillä, joka on asetettu sellaisen virkamiehen apulaiseksi rikosten syyttämisessä, niin myös poliisiylitarkastajalla, poliisitarkastajalla, valtiollisen poliisin päälliköllä, valtiollisen poliisin osaston päälliköllä, rikostutkimuskeskuksen päälliköllä sekä merivartiolaitoksen päälliköllä ja merivartiolaitoksen tutkintotoimiston päällikkönä ja apulaispäällikkönä toimivilla merivartiolaitoksen toimenhaltijoilla olkoon niin ikään valta, omalla vastuullaan, vangita tai vangituttaa 1 momentissa tarkoitettu henkilö.
Sisäasiainministerillä ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla olkoon oikeus erityisiä rikostutkimuksia suorittamaan määräämälleen henkilölle antaa samanlainen vangitsemisoikeus, kuin 2 momentissa on sanottu.
Missä tapauksissa ja millä edellytyksillä muukin viranomainen voi antaa vangitsemismääräyksen, on laissa erikseen säädetty.
Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1938.
Tasavallan PresidenttiKYÖSTI KALLIO.SisäasiainministeriUrho Kekkonen.