Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttaisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta ja siitä, mitä sen johdosta on vaarinotettava, annetun asetuksen 22 ja 23 §, ensiksimainittu sellaisena, kuin se on 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
22 §.
Maaherralla olkoon valta määrätä vangittavaksi se, joka on tavattu tai jota epäillään rikoksen tekemistä, niinkuin edellisesä pykälissä sanotaan.
Kruununvoudilla, nimismiehellä ja apulaisnimismiehellä maalla sekä kaupungin poliisilaitoksen päälliköllä ja hänen apulaisellaan, poliisilaitoksen rikos-, huolto- tai järjestysosaston päälliköllä ja hänen apulaisellaan sekä kaupunginviskaalilla ja muulla virallisella syyttäjällä kaupungissa taikka sillä, joka on asetettu sellaisen virkamiehen apulaiseksi rikosten syyttämisessä, niin myös poliisiylitarkastajalla, poliisitarkastajalla, etsivän keskuspoliin päälliköllä, rikostutkimuskeskuksen päälliköllä ja merivartiolaitoksen päälliköllä olkoon niinikään valta, omalla vastuullaan vangita tai vangituttaa 1 momentissa tarkoitettu henkilö.
Sisasiainministerillä ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla olkoon oikeus erityisiä rikostutkimuksia suorittamaan määräämälleen henkilölle antaa samanlainen vangitsemisoikeus, kuin 2 momentissa on sanottu.
Missä tapauksissa ja millä edellytyksillä muukin viranomainen voi antaa vangitsemismääräyksen, on laissa erikseen säädetty.
23 §.
Sen, joka on tehnyt rikoksen ja tavataan verekseltä tai pakosalta, kuka tahansa saa ottaa kiinni niissä tapauksissa, jotka 20 ja 21 §:ssä mainitaan. Jokaisella olkoon niin ikään valta ottaa kiinni se, joka maaherran, etsivän keskuspoliisin päällikön, rikostutkimuskeskusksen päällikön, merivartiolaitoksen päällikön taikka poliisimestarin yleisölle antaman kuulutuksen mukaan on vangittava.
Joka on ottanut sellaisen henkilön kiinni, taikka poliisimies, jonka huostaan kiinniotettu on annettu, ilmoittakoon siitä viipymättä maaherralle taikka kruununvoudille, nimismiehelle tai apulaisnimismiehelle maalla taikka poliisilaitoksen päällikölle tai hänen apulaiselleen tahi poliisilaitoksen rikos–, huolto- tahi järjestysosaston päällikölle tahi hänen apulaiselleen kaupungissa, ja tulee viranomaisen, jolle ilmoitus on tehty, heti tutkia, onko kiinniotettu vangittava vai irti päästettävä, tai, jos tutkiminen kuuluu muulle viranomaiselle, toimittaa hänet sen tutkittavaksi ja viipymättä sille lähettää kiinni ottamista koskeva kirjallinen ilmoitus.
Helsingissä, 27 päivänä tammikuuta 1933.
Tasavallan PresidenttiP. E. SVINHUFVUD.SisäasiainministeriY. W. Puhakka.