Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kumoamalla kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun 31 päivänä 1897 elinkeinosta annetun asetuksen 1―17, 19―22 sekä 40 §, 3, 13, 14 ja 20 § sellaisina kuin ne ovat joulukuun 7 päivänä 1888, marraskuun 11 päivänä 1889 sekä toukokuun 12 päivänä 1884 annetussa asetuksissa, säädetään täten Eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavaa:
II LUKUOikeus elinkeinon harjoittamiseen ilmoituksen nojalla
12 §
Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylöskantomiehellä tahi kruunun rahavaran hoitajalla, virallisella syyttäjällä eikä tulli- eikä poliisilaitoksen virkamiehellä tai palvelijalla. Tämä koskee myöskin edellä sanotussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön aviopuolisoa ja vajavaltaisia lapsia, jolle asianomainen hallintoviranomainen harkitsee, että aikeissa oleva elinkeinoliike ei ole yhteydessä aviopuolison, isän tai äidin virkatoiminnan kanssa.
Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa säädetty kielto muihin valtion virassa tai palveluksessa oleviin, annettakoon siitä säännös hallintotoimin.
13 §
Opetus- ja rangaistuslaitoksia sekä vaivaishoito- ja muita kuntain tahi seurakuntain laitoksia älköön kiellettäkö avonaisessa puodissa myyskentelemästä tuotteita, jotka niissä tai niiden silmälläpidon alaisina on valmistettu tai muuten kuuluvat niiden toimialaan. Ennen kaupan aloittamista on siitä kuten tehtävä ilmoitus, niinkun tässä luvussa on säädetty, ja on silloin myöskin kaupanhoitaja ilmoitettava.
14 §
Tässä luvussa olevien säännösten estämättä olkoon maalaiskansalla ja maatilain haltijoilla oikeus, ilman erityistä ilmoitusta, itse tahi muiden avulla sekä kaupungissa että maalla pitää kaupan kaikkea, mitä heidän tiloiltaan saadaan taikka mitä he tai heidän kotiväkensä kotiteollisuudella valmistavat.
IV LUKUErinäisiä määräyksiä
21 §
Jos teollisuuslaitoksen käyttövoimana on vesi, höyry, kaasu, sähkö tahi muu luonnonvoima, on sekä laitoksen rakentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava, mitä siitä on säädetty.
Siitä, mitä ammattityössä on varteen otettava työntekijäin ja työpaikan lähellä asuvien suojelemiseksi, on erittäin säädetty.
23 §
Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa ja muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon asianomaisesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
Eri maksua maalaiskanan ja maatilain, haltijain kaupanpidosta yleisellä myyntipaikalla ei saa määrätä, paitsi milloin siinä käytetään kauppakojua, myymäläpöytää tai erotettua myyntipakkaa, jolloin siitä on suoritettava säädetyt maksut kunnalle tai muulle myyntipaikan haltijalle.
Asianomaisesti vahvistetulla järjestysohjeella voidaan jälleenmyyjiltä tarpeen mukaan rajoittaa maalaistavarain osto-oikeutta.
24 §
Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alistumaan niihin määräyksiin, joita järjestetyn tarkastuksen aikaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka kunnallisissa järjestyssäännöissä.
27 §
- - - - - - - - - - - - - -
Tämä laki tulee noudatettavaksi marraskuun 1 päivänä 1919.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
TP K. J. Ståhlberg KTMm Eero Erkko