Laki Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2, 3 ja 9 §:n muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 1873, sekä saman luvun 9 § muutetaan näin kuuluviksi:
2 §.
Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena saatakoon käyttää hyvämaineista ja rehellistä henkilöä, joka ei ole holhottava. Virkamies älköön puhuko asianosaisen puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
3 §.
Älköön kukaan olko valtuutettuna siinä asiassa, jossa hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuomarina tahi oikeuden käskyläisenä, tahi viran puolesta kuvernöörin tai maistraatin luona; älköönkä se, joka ennen on samassa asiassa ollut vastapuolen valtuutettuna; eikä se, jonka isä tahi appi, poika tahi vävy, veli tahi lanko on oikeudessa tuomarina.
Älköön kukaan ylioikeuden jäsen antautuko valtuutetuksi siinä tahi sen alle kuuluvassa alioikeudessa, jollei niin ole, että hän puhuu sukulaisensa puolesta, kuitenkaan ei kaukaisemman kuin serkun, taikka holhottavansa puolesta.
9 §.
Joka yleisesti asianajotointa harjoittaa, olkoon velvollinen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin tuomari määrää.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1917.
Suomen Senaatti: JALMAR CASTREN. ONNI TALAS. HEIKKI RENVALL. ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN. O. W. LOUHIVUORI. A. Pulkkinen.