Seurattu SDK 945/2019 saakka.

8.4.2010/233

Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmästä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 28.3.2013/242, joka on voimassa 3.4.2013 alkaen.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään tilatukijärjestelmän tukialueista, tukitasoista, erityistukioikeuksista sekä tilatukioikeuksien siirroista ja käyttöjärjestyksestä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;

2) vuoden 2003 tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;

3) komission asetuksella I neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annettua komission asetusta (EY) N:o 1122/2009;

4) komission asetuksella II yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 1120/2009;

5) tilatukioikeudella viljelijän tilatukiasetuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti saamaa tukioikeutta sekä vuoden 2003 tilatukiasetuksen 47 ja 48 artiklan mukaisesti viljelijälle jaettua tukioikeutta, jäljempänä erityistukioikeus;

6) sokerin perustoimitusoikeudella kullekin viljelijälle määritettyä markkinointivuodelle myönnettyä oikeutta tuottaa maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä VI tarkoitettua kiintiösokeria;

7) tukivuodella sitä kalenterivuotta, jolloin tilatukijärjestelmän mukaista tukea haetaan;

8) tukihakemuksella kyseisen tukivuoden tilatukijärjestelmään ja muihin pinta-alatukijärjestelmiin liittyvää hakemusta.

3 §
Toimivaltainen viranomainen

Maatilan talouskeskuksen sijaintipaikkakunnan tai, jollei tällaista ole, peltojen pääosan sijaintipaikkakunnan kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on toimivaltainen viranomainen komission asetuksen II 12 artiklassa tarkoitetuissa tilatukioikeuksien siirroissa ja muussa tilatukioikeuksien hallinnoinnissa lukuun ottamatta tilatukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (187/2009) 3 §:ssä ja Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (659/2007) 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä.

4 §
Tukialueet

Tilatukijärjestelmän tukialueina käytetään liitteen 1 aluejaon mukaisesti tukialueita A, B–C1 sekä C2–C4. Kuntien saaristoalueiden sijainnista tukialueilla säädetään liitteessä 2.

5 §
Tukikelpoinen lohko tilatukijärjestelmässä

Tukikelpoisia lohkoja ovat viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat maatalouskäytössä olevat lohkot, jotka ovat tukikelpoisia tilatukiasetuksen 34 artiklan mukaisesti.

Pienin tilatuessa tukikelpoinen kasvulohko on 0,05 hehtaaria. Komission asetuksen I 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan mukainen viljelylohkon rajausmahdollisuus huomioon ottaen kasvulohkolla tarkoitetaan yhtenäistä maa-alaa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten tai jota pidetään hoidettuna viljelemättömänä peltona tai käytetään muihin tarkoituksiin.

Komission asetuksen II 2 artiklan n alakohdan mukaisiksi lyhytkiertoisiksi energiapuiksi soveltuvat hybridihaapa, poppeli ja energiantuottotarkoitukseen kasvatettava paju, joiden sadonkorjuun enimmäiskiertoaika on korkeintaan seitsemän vuotta.

6 § (7.2.2013/142)
Tukitasot

Tilatukioikeuksien alueellisena tasatukena tukikelpoista hehtaaria kohti käytetään tukivuonna 2013 seuraavia euromääriä:

Tukialueet euroa
A 246,76
B–C1 201,00
C2–C4 166,74
7 § (7.2.2013/142)
Sokerijuurikkaan lisäosan arvo

Tukivuonna 2013 sokerijuurikkaan lisäosan arvo on 92,82 euroa perustoimitusoikeuden tonnia kohti.

8 §
Erityistukioikeuden eläinmäärän laskeminen

Erityistukioikeuksien perusteella tilalle voidaan myöntää tilatukea, jos tilalla on nautaeläimiä, lampaita tai vuohia kyseisenä tukivuonna 1 päivästä tammikuuta 30 päivään syyskuuta vähintään 50 prosenttia tilakohtaisen lisäosan perusteena olleesta eläinyksiköiden lukumäärästä laskettuna.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu eläinyksiköiden lukumäärä määritetään nautarekisterin sekä lammas- ja vuohirekisterin perusteella. Nautarekisterillä tarkoitetaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) mukaista ATK-pohjaista tietokantaa. Lammas- ja vuohirekisterillä tarkoitetaan lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 sekä lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) mukaista ATK-pohjaista tietokantaa.

Erityistukioikeus voidaan aktivoida vastaavalla määrällä tukikelpoisia hehtaareita, jos viljelijällä on hallinnassaan 5 §:ssä tarkoitettua tukikelpoista maatalousmaata vähintään yksi hehtaari.

9 §
Tilatukioikeuksien siirrot

Tilatukioikeudet voidaan siirtää, jos siirto täyttää tilatukiasetuksen 43 ja 44 artiklassa säädetyt edellytykset.

Tilatukioikeuksien vastaanottajan tulee ilmoittaa henkilöt, joiden omistukseen tilatukioikeudet rekisteröidään tilatukiasetuksen 18 artiklassa tarkoitetussa tukioikeusrekisterissä. Vuokrattujen tilatukioikeuksien siirroista ilmoitettaessa liitteenä tulee olla kirjallinen maanvuokrasopimus, kirjallinen selvitys suullisen maanvuokrasopimuksen sisällöstä tai tukikelpoisen alan hallintaoikeus on todennettava muulla vastaavalla tavalla. (17.3.2011/241)

Tilatukioikeuksien siirrosta tulee ilmoittaa 3 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta, jos tilatukioikeuksien uusi haltija haluaa hakea hänelle siirrettyjen tilatukioikeuksien perusteella tilatukea kyseisenä tukivuotena.

10 §
Tilatukioikeuksien käyttöjärjestys

Tukioikeudet ja erityistukioikeudet on käytettävä kunkin 4 §:ssä tarkoitetun tukialueen sisällä tilatukiasetuksen 28 artiklan 3 kohta ja 42 artikla huomioon ottaen. Ensimmäisenä on käytettävä käyttöä edeltävänä vuonna käyttämättä jääneet tilatukioikeudet, joista ensimmäisenä käytetään erityistukioikeudet.

Tilatukioikeudet käytetään yksikköarvojärjestyksessä siten, että arvokkaimmat tilatukioikeudet käytetään ensin. Omistuksessa olevat tilatukioikeudet käytetään ennen vuokrattuja tilatukioikeuksia.

Tilatukioikeudet on käytettävä komission asetuksen II 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Käyttämättömistä tilatukioikeuksista säädetään tilatukiasetuksen 28 artiklan 3 kohdassa ja 42 artiklassa.

Viljelijä voi muuttaa 1 ja 2 momentissa säädettyä käyttöjärjestystä ilmoittamalla siitä kirjallisesti 3 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta kyseisenä tukivuonna.

11 §
Hampun tilatuki

Viljelijän on säilytettävä hampun kasvusto siihen asti, kunnes komission asetuksen I 40 artiklassa tarkoitettu tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastusvelvollisuus on täytetty.

12 §
Tuotantosidonnaiset tuet

Tilatukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettu lampaan- ja vuohenlihapalkkio myönnetään tilatukiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan perusteella tuotantoon sidottuna tukena 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Lampaiden ja vuohien kasvattajille maksetaan myös tilatukiasetuksen 102 artiklassa tarkoitettu lisäpalkkio 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Tilatukiasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä, josta uuhi- ja vuohipalkkiota voi hakea, on kymmenen eläintä.

2 momentti on kumottu A:lla 9.2.2012/64.

13 § (17.3.2011/241)
Koko tilan hallinnan siirto

Komission asetuksen I 82 artiklassa tarkoitetussa koko tilan siirrossa hallinnan siirron on tapahduttava viimeistään kyseisen tukivuoden elokuun 31 päivänä. Hallinnan siirrosta on ilmoitettava 3 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kyseisen tukivuoden syyskuun 13 päivä.

14 § (17.3.2011/241)
Tilatukeen liittyvät ilmoitukset

Viljelijän on toimitettava 3 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä tukikelpoista maatalousmaata koskeva hallinnansiirtosopimus sekä ilmoitettava kirjallisesti:

1) suullisen hallinnansiirtosopimuksen sisällöstä;

2) tukihakemusten peruuttamisesta, siten kuin komission asetuksen I 25 artiklassa edellytetään;

3) tukiehtojen täyttymättömyydestä, siten kuin komission asetuksen I 73 artiklassa säädetään.

15 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) tilatukijärjestelmän tukialueista, tuotantoon sidotuista tuista ja kesannoinnista 21 päivänä heinäkuuta 2005 annettu valtioneuvoston asetus (604/2005);

2) tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta 12 päivänä lokakuuta 2006 annettu valtioneuvoston asetus (887/2006);

3) tilatukijärjestelmästä 31 päivänä maaliskuuta 2006 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (229/2006).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16 §
Siirtymäsäännös

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa jätettyihin 31 päivänä joulukuuta 2009 päättynyttä tukikautta koskeviin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säädöksiä.

Vuonna 2007 käyttämättä jääneet erityistukioikeudet ja tukioikeudet käytetään vuonna 2010 ensimmäisenä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Liite 1 (9.2.2012/64)

TILATUKIJÄRJESTELMÄN ALUEJAKO

Alue A

Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Järvenpää, Kaarina saaristo-osia lukuun ottamatta, Kauniainen, Kemiönsaari sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Lapinjärvi, Lieto, Lohja sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Loimaa, Loviisa sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Paraisten kaupungista entisen Paraisten kaupungin alue saaristo-osia lukuun ottamatta, Marttila, Masku sen alueeseen B-C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Naantali sen alueeseen B-CI kuuluvia osia lukuun ottamatta, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pornainen, Porvoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Pukkila, Pöytyä sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raasepori sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raisio, Rusko sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Salo sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Sauvo saaristo-osia lukuun ottamatta, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku saaristo-osia lukuun ottamatta, Tuusula, Vantaa, Vihti.

Alue B–C1

Akaa, Asikkala, Brändö, Eckerö, Enonkoski, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Halikon saaristo-osat, Hamina, Hammarland, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Inkoon saaristo-osat, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Joensuu sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Jokioinen, Jomala, Joroinen, Juupajoki, Juva, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kaarinan saaristo-osat, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemiönsaaren kunnasta entisen Dragsfjärdin kunnan saaristo-osat, Kerimäki, Kesälahti, Kiikoinen, Kitee, Kokemäki, Korsnäs, Kotka, Kouvolan kaupungista entisten Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunkien sekä Jaalan ja Valkealan kuntien alueet, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Kumlinge, Kuopio sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kuortane, Kurikka, Kustavi, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laihia, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Leppävirta, Liperi, Lohjan kaupungista entisen Sammatin kunnan alue, Loppi, Loviisan kaupungista entisen Pernajan kunnan saaristo-osat, Lumparland, Luumäki, Luvia, Parainen sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Maalahti, Maaninka, Maarianhamina, Maskun kunnasta entinen Askaisten kunta ja entisen Lemun kunnan saaristo-osat, Miehikkälä, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mynämäki sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Naantalin kaupungista entisen Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat sekä entisen Naantalin kaupungin saaristo-osat, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Pieksämäki, Piikkiön saaristo-osat, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Porvoon saaristo-osat, Punkaharju, Punkalaidun, Puumala, Pyhtää sen alueeseen A kuuluvia entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueita lukuun ottamatta, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyän kunnasta entisen Yläneen kunnan alue, Raaseporin kaupungista entisen Tammisaaren kaupungin alue, Rantasalmi, Rauma, Rautjärvi, Riihimäki, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Ruskon kunnasta entisen Vahdon kunnan alue, Rääkkylä, Salon kaupungista entisen Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueet sekä Halikon ja Särkisalon kuntien saaristo-osat, Saltvik, Sastamala, Sauvon saaristo-osat, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sottunga, Sulkava, Sund, Suomenniemi, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tampere, Teuva, Turun saaristo-osat, Tuusniemi, Ulvila, Urjala, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Varkaus, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Vähäkyrö, Vöyri sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Ylöjärvi, Ypäjä.

Alue C2–C4

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Halsua, Haukipudas, Hirvensalmi, Honkajoki, Hyrynsalmi, Ii, Iisalmi, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Joensuun kaupungista entisten Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran kuntien alueet, Joutsa, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karvia, Kauhavan kaupungista entisen Kortesjärven kunta, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kiiminki, Kinnula, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kuhmo, Kuopion kaupungista entisen Karttulan kunnan alue, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Muonio, Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot, Nilsiä, Nivala, Nurmes, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Paltamo, Parkano, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Rautalampi, Rautavaara, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla, Savukoski, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Soini, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervo, Tervola, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tornio, Tyrnävä, Töysä, Utajärvi, Utsjoki, Uurainen, Vaala, Valtimo, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Vöyrin kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta, Yli-Ii, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärven kaupungista entisen Kurun kunnan alue, Ähtäri, Äänekoski.

Liite 2 (9.2.2012/64)

TILATUKIALUEESEEN B–C1 kuuluvat A-tukialueen saaristoalueet

Alla mainituista kunnista seuraavat alueet:

Kemiönsaari Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta

Salo Luotsisaari, Vartsalansaari, Angelansaari, Pettu ja Ulkoluoto sekä Kemiönsaaresta entisen Halikon kuntaan kuulunut osa

Inkoo Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet

Kaarina Jauhosaari

Masku Matalluoto

Naantali Lapilan saari

Loviisa Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär

Parainen Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo

Porvoo Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö

Sauvo Österö

Turku Kulho

TILATUKIALUEESEEN C2–C4 kuuluvat C1-tukialueen saaristoalueet

Alla mainituista kunnista seuraavat alueet:

Enonkoski Ihamaniemi

Hankasalmi Paanalan ja Tuomarin saaret

Heinävesi Hentulansaari ja Viitasaari sekä Luutsalon saari

Joroinen Kostosaari

Jyväskylä Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi

Kerimäki Kokkosaari, Välisaari, Hevos- ja Vehkasalon saaret

Kesälahti Suitsansaari ja Suursaari

Kuopio Kortelan saari, Papin-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret

Leppävirta Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari

Liperi Karjalansaari, Karhunsaari, Kuussaari, Lapinsaari, Matinsaari, Pesolansaari, Rauansaari ja Suursaari

Maalahti entisen Bergön kunnan alue

Mikkeli Paajalansaari ja Papinsaari

Mustasaari Björköby ja Replot

Mänttä-Vilppula Teerisaari

Punkaharju Pöllänsaari

Puumala Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari

Rantasalmi Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila

Ristiina Harapansalo, Kaijatsaari ja Kaita

Ruovesi Jaakonsaari

Savonlinna Ahvionsaari, Kesamonsaari, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Liistonsaari, Muhansaari, Pesolansaari, Pietolansaari, Ritosaari ja Tuohisaari, Kiviapaja sekä Mikkolanniemi

Sulkava Vekaransalmen takainen alue

Suomenniemi Salosaari

Suonenjoki Ärjänsaari

Taipalsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo

Varkaus Ruotimo

Vöyri kunnan mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.1.2011/49:

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073); EUVL N:o L 30, 31.1.2009, s. 16, Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120); EUVL N:o L 316, 2.12.2009, s. 1

17.3.2011/241:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä maaliskuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073); EUVL N:o L 30, 31.1.2009, s. 16, Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120); EUVL N:o L 316, 2.12.2009, s. 1

9.2.2012/64:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073) ; EUVL N:o L 30, 31.1.2009, s. 16, Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120) ; EUVL N:o L 316, 2.12.2009, s. 1

7.2.2013/142:

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä helmikuuta 2013.

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073); EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16, Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120); EUVL L 316, 2.12.2009, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.