Seurattu SDK 1117/2019 saakka.

23.12.1998/1093

Asetus työministeriöstä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu VNa:n työministeriöstä 4.12.2003/1036, joka on voimassa 1.1.2004 alkaen.

Työministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 12 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1120/1993:

1 §
Ministeriön tehtävät

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) tai muutoin säädetään, työministeriön tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.

2 §
Työjärjestys

Ministeriön työjärjestyksessä määrätään ministeriön johtamisesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, virkamiesten asemasta ja tehtävistä sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.

Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri.

3 §
Valtakunnansovittelijain toimisto

Ministeriön yhteydessä on valtakunnansovittelijain toimisto.

4 §
Ministeriön alaiset virastot ja laitokset

Ministeriön alaisia ovat työvoimaopisto, merimiespalvelutoimisto sekä työneuvosto. Ministeriön yleishallinnollisessa ohjauksessa ovat työvoimatoimistot. Lisäksi ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalaansa kuuluvien asioiden käsittelyä työvoima- ja elinkeinokeskuksissa.

5 §
Ministeriötä avustavat toimielimet

Työministeriön apuna toimii työasiainneuvosto sekä muita toimielimiä siten kuin erikseen säädetään.

6 §
Työasiainneuvosto

Työasiainneuvoston tehtävänä on käsitellä työpolitiikan keskeisiä haasteita ja strategioita. (6.9.2001/782)

Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseninä tulee olla tasapuolisesti eri työmarkkinaosapuolien nimeämiä henkilöitä. Nimettävien jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa järjestönsä tai virastonsa ylintä johtoa. (6.9.2001/782)

Jos jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen. (6.9.2001/782)

Neuvostolla on oikeus asettaa jaostoja ja käyttää apunaan pysyviä asiantuntijoita. Jaostoon voidaan ottaa jäseneksi neuvostoon kuulumattomia henkilöitä. Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvoston sihteeristönä toimivat ministeriön määräämät ministeriön virkamiehet.

Neuvostosta on muutoin voimassa, mitä komiteoista säädetään.

7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1) kansliapäälliköllä ja ylijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja työpolitiikan kysymyksiin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

2) johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

3) hallitusneuvoksella ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä

4) hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

8 § (25.2.2000/223)
Virkojen täyttäminen

Kansliapäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtajan, johtajan, neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto. Lainsäädäntöneuvoksen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

Nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvosto ratkaisee, esittelee valtioneuvostolle kansliapäällikkö tai muu henkilöstöasioita hoitava ministeriön virkamies.

9 §
Päätösvallan pidättäminen

Kansliapäällikkö, ylijohtaja ja tulosyksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

10 §
Erinäiset säännökset

Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.

11 §
Viittaussäännös

Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

12 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan työministeriöstä 25 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (234/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa kulumassa olevaa toimikautta varten asetettu työasiainneuvoston toimikausi jatkuu 14 päivään joulukuuta 2001.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

25.2.2000/223:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

6.9.2001/782:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001.

Tämän asetuksen voimaan tullessa kulumassa olevaa toimikautta varten asetetun työasiainneuvoston toimikausi päättyy.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.