Seurattu SDK 80/2020 saakka.

20.9.1991/1208

Metsäveroasetus (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu VNa:lla metsäveroasetuksen kumoamisesta 28.12.2006/1451, joka on voimassa 1.1.2007 alkaen.

Valtiovarainministerin esittelystä säädetään 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) nojalla:

Tilakohtaiset arviointiperusteet
1 §

Maatilojen veroluokituksessa erotetaan seuraavat maankäyttölajit:

1) maatalousmaa;

2) metsämaa;

3) rakennusmaa; ja

4) muu maatilatalouden maa.

2 §

Maatalousmaaksi luetaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva maa. Maatalousmaan tiluslajeina veroluokituksessa erotetaan pelto, puutarha sekä luonnonniitty ja -laidun. Pysyväisluonteisen maatalouskäytön katsotaan alueella päättyneen, jollei muuta näytetä, silloin kun alue on ollut käyttämättömänä kymmenen vuotta.

Metsittämättömän maatalousmaan, josta on tehty valtion kanssa pellon käytön rajoittamisesta annetun lain (216/69), maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) tai maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukainen taikka muu vastaava pellon käytön rajoittamista määräajan koskeva sopimus, katsotaan olevan maatalouskäytössä sopimuksen voimassaoloajan. Jos maatalouskäytöstä on jollakin alueella edellä tarkoitetulla sopimuksella kokonaan luovuttu, alueen maankäyttölajia voidaan muuttaa sen jälkeen, kun alue on otettu muuhun käyttöön tai kun sopimuksen teosta on kulunut vähintään kymmenen vuotta.

3 §

Metsämaaksi luetaan puun kasvattamiseen käytetty tai tarkoitettu maa, jolla kasvupaikalle sopivan täysitiheän puuston keskimääräinen kasvu on korkeimpaan keskimääräiseen tuotokseen johtavana kiertoaikana vähintään 1 kuutiometri hehtaaria kohti kuorellista runkopuuta vuodessa. Tuottokyvyltään tätä huonompi maa luetaan joutomaahan.

4 §

Rakennusmaaksi luetaan asuinkäyttöön, muuhun yksityiskäyttöön tai elinkeinotoimintaan tarvittava tonttimaa sekä maatilatalouden talousrakennuksia varten tarvittava rakennuspaikka.

5 §

Muuhun maatilatalouden maahan luetaan sellaiset alueet, joista ei säännöllisesti saada veronalaista tuottoa. Tällaisia alueita ovat maa- ja metsätalouden joutomaat, vähintään kymmenen metriä leveät voimansiirtolinjojen johtoaukeat ja puolet johtoaukean reunavuöhykkeestä, vähintään viisi metriä leveiden ojien, putkistojen ja tarpeellisella ojituksella varustettujen rakennettujen teiden alueet sekä maa-aineksen ottoalueet ja muut erityisalueet. Yksityistien tiealueeseen luetaan todellista maankäyttöä vastaavat alueet, kuten ajorata, pientareet, sivuojat sekä metsämaahan rajoittuvan tien sivuojan ulkoreunasta mitatut 0,5 metrin levyiset reunavyöhykkeet.

Veroluokat
6 §

Verotusta varten metsämaiden kasvupaikat luetaan eri veroluokkiin seuraavasti:

1) Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa luetaan

II luokkaan lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat ja kuivahkot kankaat sekä ruoho-, mustikka- ja puolukkaturvekankaat;

III luokkaan kuivat kankaat, karukkokankaat ja metsämaan korvet sekä varputurvekankaat;

IV luokkaan metsämaan rämeet.

2) Muualla maassa luetaan

I luokkaan lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat sekä ruoho- ja mustikkaturvekankaat;

II luokkaan kuivahkot kankaat sekä puolukkaturvekankaat;

III luokkaan kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä metsämaan korvet ja varputurvekankaat;

IV luokkaan metsämaan rämeet.

Veroluokkaa muuttavat tekijät
7 §

Edellä 6 §:ssä esitetyn lisäksi kasvupaikkatyypin keskimääräistä tuottokykyä olennaisesti muuttavat kasvupaikan erityisominaisuudet ja käyttörajoitukset otetaan veroluokituksessa huomioon siten, että metsämaa luetaan siihen veroluokkaan, jota sen tuottokyky lähinnä vastaa, tai joutomaahan.

Veroluokkaa alentavina tekijöinä otetaan huomioon muun ohella seuraavat kasvupaikan ominaisuudet:

1) kallioperän läheisyys;

2) metsämaan soistuneisuus, vetisyys, kunttaisuus tai poikkeuksellinen kivisyys;

3) kasvupaikan poikkeuksellisen alhainen lämpösumma;

4) aavaa selkävettä vastassa olevien ranta-alueiden tuulisuus;

5) vaaramailla toistuvat lumituhot;

6) metsäpalon vaikutus;

7) turvemaan kasvupaikan keskimääräistä olennaisesti heikompi ravinnetila; tai

8) muu kasvupaikan tai sen ympäristön ominaisuus, joka olennaisesti alentaa kasvupaikan tuottokykyä.

Veroluokkaa korottavina tekijöinä otetaan huomioon sellaiset ojitusten vaikutukset, joiden voidaan todeta parantaneen pysyväisluontoisesti kasvupaikan tuottokykyä.

Veroluokitusasiakirjat
8 §

Veroluokituksen yhteydessä laaditaan kunnan alueesta veroluokituskartta. Veroluokituskartan pohjana käytetään luotettavinta alueella käytettävissä olevaa karttaa sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. Taajama-alueilla luokitus toimitetaan mittakaavassa 1:2000 ja haja-asutusalueilla käytettävissä oleva kartta-aineisto, tilakoko ja maaston vaihtelevuus huomioon ottaen mittakaavassa 1:4000, 1:5000 tai 1:10000.

9 §

Veroluokituskartan kiinteistöjaotus selvitetään rekisterikartan ja maanmittaustoimituksissa laadittujen karttojen sekä tarvittaessa muidenkin luotettavien karttojen avulla suorittamalla tarpeen mukaan tarkistuksia maastossa. Rekisterinumerot on tarkistettava kiinteistörekisterin perusteella.

10 §

Veroluokituskartalle merkitään tilus- ja luokituskuviot suorittamalla tarpeen mukaan maastomittauksia. Kartalla esitettävän metsämaan kuvion vähimmäiskoko on 0,3 hehtaaria. Karttakuviot mitataan rakennusmaa-alueella 0,01 hehtaarin ja muilla maankäyttölajeilla 0,1 hehtaarin tarkkuudella.

Karttapohja täydennetään ja selvennetään maastossa, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä tilojen rajojen ja määräalojen sijaintiin tilus- ja luokituskuvioiden reunoihin, joutomaihin, tonttimaihin ja tiealueisiin sekä vesistöihin.

11 §

Eri numerolla kiinteistörekisteriin merkitystä tilasta, erottamattomasta määräalasta sekä yhteisesti tai sovintojaon perusteella hallittavasta sekä muusta erillisestä alueesta laaditaan veroluokituksen yhteydessä erityinen pinta-alan laskulista.

Verohallitus pitää maatiloista rekisteriä.

Kelpoisuusvaatimukset
12 §

Metsämaan luokituksen välittömänä johtajana ja valvojana tulee olla sellainen metsänhoitaja, jonka suorittaman tutkinnon aineyhdistelmän katsotaan tuottavan pätevyyden tähän tehtävään (veroluokituksen valvoja).

Työn suorittajana kentällä tulee käyttää, jollei verohallitus yksityistapauksittain muuta hyväksy, metsäteknikoita ja metsä- tai puutalousinsinöörejä taikka muita henkilöitä, joilla on vastaava pätevyys (veroluokittaja).

Kunnittaiset arviointiperusteet
13 § (14.11.1997/989)

Metsäveroluvut ovat eri veroluokisssa seuraavat:

Lääni ja kunta Veroluokat
I II III IV
Lapin lääni
Enontekiö 0,8 0,6 0,4
Inari 0,8 0,6 0,4
Kemi 2,4 2,1 1,9 1,4
Kemijärvi 1,9 1,6 1,1 0,6
Keminmaa 2,4 2,1 1,9 1,4
Kittilä 1,3 0,8 0,5
Kolari 1,5 0,9 0,6
Muonio 1,2 0,8 0,5
Pelkosenniemi 1,4 0,9 0,6
Pello 2,1 1,9 1,1 0,7
Posio 2,0 1,7 1,2 0,6
Ranua 2,2 1,9 1,2 0,7
Rovaniemen mlk 2,1 1,8 1,1 0,7
Rovaniemi 2,1 1,8 1,1 0,7
Salla 1,4 0,9 0,6
Savukoski 1,2 0,8 0,5
Simo 2,4 2,1 1,4 0,8
Sodankylä 1,3 0,8 0,5
Tervola 2,4 2,1 1,4 0,8
Tornio 2,4 2,1 1,9 1,4
Utsjoki 0,8 0,6 0,4
Ylitornio 2,2 1,9 1,2 0,7
Ahvenanmaan maakunta
Brändö 3,9 2,7 1,8 1,1
Eckerö 4,4 2,9 1,9 1,1
Finström 4,4 2,9 1,9 1,1
Föglö 3,9 2,7 1,8 1,1
Geta 4,4 2,9 1,9 1,1
Hammarland 4,4 2,9 1,9 1,1
Jomala 4,4 2,9 1,9 1,1
Kumlinge 3,9 2,7 1,8 1,1
Kökar 3,9 2,7 1,8 1,1
Lemland 4,4 2,9 1,9 1,1
Lumparland 4,4 2,9 1,9 1,1
Maarianhamina 4,4 2,9 1,9 1,1
Saltvik 4,4 2,9 1,9 1,1
Sottunga 3,9 2,7 1,8 1,1
Sund 4,4 2,9 1,9 1,1
Vårdö 3,9 2,7 1,8 1,1
14 § (14.11.1997/989)

Verokuutiometriin katsotaan sisältyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta seuraavat määrät:

Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu- Hukkapuu
Lääni ja kunta tukkipuu kuitupuu
%
Lapin lääni
Enontekiö 7 0 0 69 0 7 17
Inari 17 0 0 60 3 5 15
Kemi 5 10 0 19 26 22 18
Kemijärvi 15 3 0 50 11 6 15
Keminmaa 5 10 0 19 26 22 18
Kittilä 12 3 0 38 20 12 15
Kolari 19 2 0 44 10 10 15
Muonio 14 2 0 46 16 8 14
Pelkosenniemi 14 4 0 46 13 8 15
Pello 17 3 0 41 13 10 16
Posio 15 8 0 40 17 6 14
Ranua 13 5 0 40 17 9 16
Rovaniemen mlk 17 3 0 43 14 8 15
Rovaniemi 17 3 0 43 14 8 15
Salla 11 8 0 39 18 9 15
Savukoski 16 4 0 48 12 7 13
Simo 9 7 0 31 18 18 17
Sodankylä 15 3 0 41 15 11 15
Tervola 9 9 0 24 23 18 17
Tornio 7 11 0 17 27 21 17
Utsjoki 14 0 0 62 0 4 20
Ylitornio 17 5 0 34 15 13 16
Ahvenanmaan maakunta
Brändö 12 0 0 28 10 40 10
Eckerö 21 9 1 35 18 10 6
Finström 21 9 1 35 18 10 6
Föglö 19 5 0 36 17 15 8
Geta 21 9 1 35 18 10 6
Hammarland 21 9 1 35 18 10 6
Jomala 21 9 1 35 18 10 6
Kumlinge 22 0 0 48 0 20 10
Kökar 0 0 0 0 10 30 60
Lemland 21 9 1 35 18 10 6
Lumparland 21 9 1 35 18 10 6
Maarianhamina 21 9 1 35 18 10 6
Saltvik 21 9 1 35 18 10 6
Sottunga 17 2 0 41 10 20 10
Sund 21 9 1 35 18 10 6
Vårdö 19 5 0 36 17 15 8
Määritelmät

15 § on muutettu A:lla 10.11.2005/873. Ks. muutettu sanamuoto säädöksen lopussa PDF-tiedostona.

16 §

Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitulla runkopuulla tarkoitetaan sellaisia puun runkoja, jotka ovat myyntikelpoista käyttöpuuta tai joiden voidaan arvioida kehittyvän sellaiseksi.

Hakkuuvuosi alkaa heinäkuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. (17.11.1995/1282)

17 §

Suurimmalla kestävällä hakkuumahdollisuudella tarkoitetaan sitä suurinta puumäärää, joka kunnassa tai kuntaryhmässä voidaan hakata keskimäärin vuodessa 10 vuoden aikana metsätaloudessa yleisesti käytettävien metsänhoito-ohjeiden mukaan ja alentamatta kasvavan puuston määrää laskentajakson kuluessa enemmän kuin 5 prosentilla. Hakkuumahdollisuutta vähentävänä tekijänä otetaan huomioon myös runkopuun luontainen poistuma.

18 §

Laskettaessa maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja hankintahinnoista johdettuja kantohintoja hankinnasta aiheutuvat menot arvioidaan rahana siihen määrään, joka puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta olisi ulkopuoliselle työnsuorittajalle maksettava puutavaran hankinta- ja käteiskauppojen keskimääräisissä leimikko-olosuhteissa.

19 §

Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna kotitarvepuuna pidetään maatilan metsästä verovelvollisen yksityiskäyttöön otettua tai maataloudessa käytettyä puutavaraa. Kotitarvepuuna ei pidetä maatilan metsästä otetun ja maatilalla myytäväksi valmistetun puutavaran jalosteen raaka-ainetta.

20 §

Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin puun kasvatuksen kuluihin luetaan muun ohessa seuraavista metsänhoitotoimista ja metsätalouden hallinnosta aiheutuneet metsänomistajan maksamat menot ja käyttöomaisuuden poistot:

1) pystykarsinta;

2) metsänlannoitus;

3) metsätuhojen torjunta;

4) pysyvien metsäteiden kunnossapito;

5) talviteiden pohjanteko;

6) alle 0,5 hehtaarin suuruisten metsänuudistusalojen uudistaminen;

7) metsän uudistamisen, taimikonhoidon, ojituksen ja metsäteiden rakentamisen suunnittelu- ja työnjohto;

8) metsätaloussuunnitelman laatiminen;

9) metsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten toimitusmaksut;

10) ammattiavusta maksetut palkkiot;

11) maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maksetut pakolliset eläkevakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutuksen maksut siltä osin kuin ne kohdistuvat metsätalouteen sekä metsävakuutusmaksut; (14.11.1997/989)

12) metsänomistajien matkakustannukset;

13) ammattilehtien tilausmaksut ja ammattikirjallisuuden hankkimismenot;

14) työmarkkinajärjestön jäsenmaksut;

15) metsätalouteen otetuista lainoista maksetut leimaverot ja luotonvarausprovisiot;

16) hallinnosta ja puun myynnistä aiheutuneet yleiskulut; (17.11.1995/1282)

17) Suomen Metsäsäätiölle maksetut avustukset. (17.11.1995/1282)

Puun kasvatuksen kuluihin ei lueta metsänomistajan oman työn arvoa.

21 §

Maatilatalouden tuloverolain 14 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa vakiintuneessa taimikossa on oltava kasvupaikalle sopivien puulajien kehityskelpoisia taimia alueelle säännöllisesti jakaantuneena seuraavat vähimmäismäärät:

Pääpuulaji
Alue Mänty Kuusi Muu puulaji
kpl/hehtaari
Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1 000 1 000 1 000
Kittilän, Kolarin, Kuusamon, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa 1 200 1 000 1 000
Kemijärven, Pellon, Rovaniemen, Rovaniemen mlk:n, Suomussalmen, Taivalkosken ja Ylitornion kunnissa 1 400 1 200 1 200
Muissa kunnissa 1 600 1 400 1 200

Edellä 1 momentissa mainittu taimien vähimmäismäärä voidaan alittaa poikkeuksellisissa kasvupaikkaolosuhteissa enintään 200 kappaleella hehtaarilla.

Vakiintuneessa taimikossa on myös tehty taimien kehityksen turvaamiseksi tarpeelliset vesakon ja heinän torjuntatoimenpiteet, joiden seurauksena taimikossa ei ole 1 momentissa tarkoitettujen taimien kehitystä vaarantavaa muuta puustoa tai pintakasvillisuutta.

22 §

Ensiharvennusvähennyksen edellytyksenä olevalla puuston keskiläpimitalla tarkoitetaan metsikön vallitsevan jakson elävien puiden pohjapinta-alan jakauman mediaanipuun läpimittaa.

Erinäisiä säännöksiä
23 §

Metsäntutkimuslaitos antaa valtiovarainministeriölle ja verohallitukselle lausuntoja ja ehdotuksia metsätaloustulojen verotusperusteita koskevissa asioissa.

Verohallituksen tulee metsäntutkimuslaitosta kuultuaan tehdä valtiovarainministeriölle ehdotus 13–15 §:ssä säädettyjen arviointiperusteiden muuttamisesta silloin, kun todetaan, että perusteissa on tapahtunut muutos, joka aiheuttaa tuoton lisääntymisen tai vähentymisen ainakin viidellä prosentilla.

24 §

Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Voimaantulo
25 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Asetuksen 17 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran, kun valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin tiedot otetaan metsäverotuksen perusteiksi.

Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä maaliskuuta 1988 annettu maatilatalouden tuloveroasetus (233/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 22 päivänä maaliskuuta 1991 annettu asetus eräistä metsäverotuksessa käytettävistä määritelmistä (550/91).

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

19.11.1993/994:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.

21.11.1994/998:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa.

17.11.1995/1282:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä marraskuuta 1995.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa, kuitenkin niin, että asetuksen 20 §:n 1 momentin 17 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa.

15.11.1996/847:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 1996.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa.

14.11.1997/989:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä marraskuuta 1997.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa.

13.11.1998/816:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 1998.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa.

12.11.1999/1037:

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 1999.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

9.11.2000/929:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2000.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.

15.11.2001/995:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 2001.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa.

14.11.2002/946:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 2002.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa.

13.11.2003/917:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä marraskuuta 2003.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa.

11.11.2004/958:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2004.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa.

10.11.2005/873:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2005.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.

28.12.2006/1451:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.