Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

10.7.1987/627

Laki valtion liikelaitoksista (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 20.12.2002/1185, joka on voimassa 1.2.2003 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain soveltamisala ja tarkoitus

Tätä lakia sovelletaan liiketoimintaa harjoittavaan valtion laitokseen (liikelaitos), johon sitä on erikseen annettavassa laissa (laitoskohtainen laki) säädetty sovellettavaksi.

Tässä laissa säädetään liikelaitosten toiminnan, talouden ja hallinnon perusteista.

2 §
Liikelaitoksen tehtävät ja tavoitteet

Liikelaitoksen toimialasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisessa laissa.

Liikelaitoksen on toimittava eduskunnan ja valtioneuvoston sille asettamien palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden sekä liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.

Liikelaitoksen tulostavoitteesta päättää valtioneuvosto sen mukaan kuin 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Tulostavoite on asetettava niin, että liikelaitos voi saavuttaa 2 momentissa tarkoitetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.

3 § (25.2.2000/218)
Budjetointiperiaate

Liikelaitosta koskevia tuloarviota ja määrärahoja otetaan valtion talousarvioon vain siltä osin kuin tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa säädetään.

4 §
Liikelaitosta koskeva päätöksenteko

Liikelaitos ratkaisee ne toimintaansa, talouttansa ja hallintoansa koskevat asiat, joita ei tässä laissa säädetä eduskunnan hyväksyttäviksi taikka tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa säädetä valtioneuvoston tai ministeriön ratkaistaviksi.

4 a § (26.6.1992/589)
Liikelaitoskonserni

Milloin liikelaitos hallitsee välittömästi niin monta kotimaisen tai ulkomaisen osakeyhtiön taikka siihen rinnastettavan yhtiön osaketta, että liikelaitoksella on enemmän kuin puolet yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä, on yhtiö liikelaitoksen tytäryhtiö. Liikelaitos ja sen edellä tarkoitettu tytäryhtiö muodostavat valtion liikelaitoskonsernin (liikelaitoskonserni).

Jos liikelaitoksella muutoin on hallinnan tai sopimuksen perusteella välitön määräämisvalta yhtiössä ja huomattava osuus yhtiön toiminnan tuloksesta, on yhtiö niin ikään liikelaitoksen tytäryhtiö.

Liikelaitoskonserniin ei kuulu tytäryhtiön tai usean tytäryhtiön yhdessä hallitsema muu yhtiö.

Liikelaitoksen tytäryhtiöön, jonka toiminta muodostaa epäolennaisen osan liikelaitoskonsernin toiminnasta, ei sovelleta, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä liikelaitoskonsernin hallinnon yleisistä perusteista.

2 luku

Liikelaitoksen talous

5 §
Oma pääoma

Liikelaitoksella on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta.

Peruspääoma on liikelaitokseen pysyvästi sijoitettua voiton tuloutuksen perusteena olevaa pääomaa.

Muu oma pääoma on liikelaitokselle sen voitosta osoitettua pääomaa, jota voidaan myös siirtää peruspääomaan.

6 §
Menojen rahoitus

Menojaan liikelaitos rahoittaa:

1) toiminnastaan saamillaan tuloilla;

2) lainoilla, joita liikelaitos voi ottaa sen mukaan kuin 8 §:ssä säädetään;

3) määrärahoilla, joita voidaan ottaa valtion tulo- ja menoarvioon myönnettäviksi liikelaitokselle lainaehdoin; sekä

4) määrärahoilla, joita valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa myönnettäviksi liikelaitoksen peruspääoman korottamiseen.

Liikelaitoksen menojen rahoittamiseksi myönnettävistä korvauksista säädetään 9 §:ssä.

7 §
Hinnoittelu

Liikelaitos päättää tuottamistaan palveluista ja tavaroista perittävistä hinnoista, jollei laitoskohtaisessa laissa säädetä toisin.

Hinnat päätetään liiketaloudellisin perustein. Laitoskohtaisessa laissa voidaan säätää myös muista hinnoitteluperusteista. Hinnoista päätettäessä on otettava huomioon 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.

8 §
Lainanotto

Liikelaitos saa ottaa toimintaansa varten lainaa, jonka takaisinmaksuaika on enintään kaksitoista kuukautta sekä toimitusluottoa (lyhytaikainen laina) siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Liikelaitosten lyhytaikaisen lainan yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään 336 400 000 euroa. (13.12.2001/1292)

Liikelaitokselle voidaan laitoskohtaisessa laissa antaa eduskunnan suostumuksen rajoissa oikeus ottaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lainaa.

Jos liikelaitos ei kykene vastaamaan lainanotostaan, valtio vastaa siitä. Liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista antaa määräyksiä valtioneuvosto. (26.6.1992/589)

9 §
Korvaukset

Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa määräraha korvauksen myöntämiseen liikelaitokselle määrätyn tehtävän suorittamiseksi sekä asetettujen palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden saavuttamiseksi. Liikelaitos hoitaa asianomaisen tehtävän myönnetyn korvauksen ja tehtävästä saatavien muiden tulojen sekä tarvittaessa lisäksi muista tehtävistä syntyvän ylijäämän rajoissa.

3 luku

Liikelaitoksen ohjaus

10 §
Valtion tulo- ja menoarvio

Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta:

1) hyväksyy liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet;

2) päättää määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioon myönnettäväksi liikelaitokselle lainaehdoin;

3) hyväksyy liikelaitoksen peruspääoman korotuksen ja alennuksen sekä päättää määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioon myönnettäväksi liikelaitoksen peruspääoman korottamiseen;

4) hyväksyy liikelaitoksen investointien tärkeimmät kohteet, liikelaitoksen varainhoitovuoden investointien enimmäismäärän ja valtuutuksen tehdä investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina varainhoitovuosina;

5) kohta on kumottu L:lla 19.8.1994/752

6) päättää määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioon liikelaitokselle myönnettäviä korvauksia varten.

11 §
Tulos- ja rahoitussuunnitelman perusteet

Eduskunnan päätettyä valtion tulo- ja menoarviosta sekä liikelaitoksen esitettyä alustavan tulos- ja rahoitussuunnitelmansa valtioneuvosto päättää:

1) liikelaitoksen palvelutavoitteista ja muista toimintatavoitteista eduskunnan 10 §:n 1 kohdan nojalla hyväksymissä rajoissa;

2) liikelaitoksen tulostavoitteesta ja tarvittaessa sen osista;

3) tarvittaessa liikelaitoksen varainhoitovuoden lainanotosta 8 §:n 3 momentin nojalla määrätyissä rajoissa;

4) liikelaitokselle lainaehdoin myönnettävästä määrärahasta;

5) liikelaitoksen peruspääoman korotuksesta ja alennuksesta;

6) kohta on kumottu L:lla 19.8.1994/752

7) korvausten myöntämisestä liikelaitokselle.

Valtioneuvosto voi tehdä 1 momentissa tarkoitettuja päätöksiä muulloinkin kuin alustavan tulos- ja rahoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

12 §
Muu ohjaus

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä tai ohjeita liikelaitosten investoinneista ja muusta taloudenhoidosta.

Valtioneuvosto voi hyväksyä suunnitelman liikelaitoksen talouden ja toiminnan vuotta pitempää ajanjaksoa koskevista tavoitteista.

Liikelaitokselle voidaan eduskunnan suostumuksen rajoissa antaa oikeus vakuuden antamiseen liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta. Vakuutta ei kuitenkaan saa antaa sellaisen tytäryhtiön lainasta, joka yksin tai yhdessä usean tytäryhtiön kanssa hallitsee muuta yhtiötä. Valtioneuvosto antaa määräyksiä liikelaitosten vakuuksien rajoista ja ehdoista. (26.6.1992/589)

Lainan tai avustuksen myöntämisessä liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä. (26.6.1992/589)

4 luku

Liikelaitoksen hallinto ja henkilöstö

13 §
Hallitus

Liikelaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) päättää eduskunnan 10 §:n 1 kohdan ja valtioneuvoston 11 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tekemien päätösten rajoissa liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä sekä hallinnon ja talouden asianmukaisesta järjestämisestä; (26.6.1992/589)

2) kohta on kumottu L:lla 26.6.1992/589.

3) päättää liikelaitoksen vuotuisesta tulos- ja rahoitussuunnitelmasta valtioneuvoston 11 §:n nojalla tekemien päätösten rajoissa;

4) päättää liikelaitoksen merkittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista;

4 a) päättää liikelaitoksen hallitsemien osakkeiden osalta osakkeenomistajalle kuuluvien oikeuksien käyttämisestä liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön hallinnossa sekä 12 §:n 3 momentin nojalla määrätyissä rajoissa vakuuden antamisesta tytäryhtiön lainasta; (26.6.1992/589)

5) päättää liikelaitoksen vuotta pitempää ajanjaksoa koskevista toiminta- ja taloussuunnitelmista;

6) laatia liikelaitoksen tilinpäätös ja liikelaitoskonsernin tilinpäätös ja toimittaa ne valtioneuvoston vahvistettaviksi; (26.6.1992/589)

7) päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamisoikeudesta;sekä (26.6.1992/589)

7 a) päättää eduskunnan 10 §:n ja valtioneuvoston 11 §:n perusteella tekemien päätösten rajoissa henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitetusta liikelaitoksen voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta; sekä (12.3.1999/345)

8) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa säädetty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka joilla on laajakantoinen tai tärkeä merkitys.

14 §
Hallituksen määrääminen ja vapauttaminen

Hallituksen jäsenet määrää valtioneuvosto enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään yhden jäsenen tulee edustaa liikelaitoksen henkilöstöä. Henkilöstöä edustavan jäsenen tulee olla liikelaitoksen palveluksessa, jollei erityisestä syystä asetuksella toisin säädetä. Tarkempia säännöksiä hallituksen kokoonpanosta ja asettamisesta annetaan tarvittaessa laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa. (26.6.1992/589)

Valtioneuvosto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään.

14 a § (26.6.1992/589)
Henkilöstöä edustavan jäsenen toimivalta

Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin hallituksen muillakin jäsenillä. Henkilöstöä edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa liikelaitoksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja tai henkilöstön palvelussuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

15 §
Toimitusjohtaja

Liikelaitoksen toimintaa hoitaa ja kehittää sekä hallituksen päätösten toimeenpanosta huolehtii toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajan on noudatettava hallituksen määräyksiä ja annettava hallitukselle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista.

Valtioneuvosto nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan nimittää määräajaksi tai toistaiseksi. Toimitusjohtaja voidaan sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/94) 25 §:n 2 momentissa ja työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, irtisanoa, kun siihen on syytä. (19.8.1994/752)

16 § (19.8.1994/752)
Henkilöstö

Liikelaitoksen henkilöstön toimitusjohtajaa lukuun ottamatta nimittää tai ottaa ja irtisanoo liikelaitos, jollei laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Liikelaitoksen virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan valtion virkasuhdetta koskevia säännöksiä ja virkaehtosopimusten määräyksiä.

17 §
Virkaehtosopimus ja työehtosopimus

Liikelaitos tekee henkilöstön palkkauksesta virkaehtosopimuksen, jos niin laissa säädetään.

Liikelaitos tekee henkilöstöä koskevan työehtosopimuksen sen mukaan kuin asetuksessa säädetään.

18 § (26.6.1992/589)
Henkilöstön osallistuminen

Liikelaitokseen voidaan soveltaa, sen mukaan kuin liikelaitos on siitä päättänyt, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) sijasta yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78). Konserniyhteistyössä liikelaitoskonsernissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä viimeksi mainitun lain 11 c–11 e §:ssä, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 15 §:ssä ja 16 §:n 1 momentissa säädetään.

Liikelaitos, johon sovelletaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia, voi tehdä mainitun lain 14 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.

5 luku

Liikelaitoksen rahatoimi ja tilinpäätös

19 §
Rahatoimi ja kirjanpito

Liikelaitoksella on oma rahatoimi. Liikelaitosten rahavarojen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä maksuliikkeestä antaa valtiovarainministeriö tarkempia määräyksiä.

Liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin kirjanpidon perusteista määrää valtioneuvosto ottaen huomioon kirjanpitolain (655/73) ja osakeyhtiölain (734/78) säännökset. Tarkempia määräyksiä liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin kirjanpidosta antaa valtiokonttori. (26.6.1992/589)

20 §
Tilintarkastus

Valtioneuvosto asettaa vuosittain liikelaitoksen hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan vähintään kaksi ja enintään viisi esteetöntä tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla liiketoimintaa harjoittavien valtion laitosten kirjanpitoon ja tilintarkastukseen perehtyneitä.

Liikelaitoksen tilintarkastajien on myös tarkastettava liikelaitoskonsernin tilinpäätös. (26.6.1992/589)

Jos liikelaitoksella on liikelaitoskonserniin kuuluva tytäryhtiö, liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että tytäryhtiön tilintarkastajaksi valitaan, mikäli mahdollista, vähintään yksi liikelaitoksen tilintarkastajista. Liikelaitoksen tilintarkastajalla on oikeus toimittaa tytäryhtiön tarkastus siinä laajuudessa kuin hän katsoo tarpeelliseksi sekä saada tytäryhtiön hallitukselta ja toimitusjohtajalta pyytämänsä selvitys ja apu. (26.6.1992/589)

Valtioneuvosto voi antaa tilintarkastuksesta tarkempia määräyksiä. (26.6.1992/589)

Liikelaitos ja liikelaitoskonserni ovat valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen alaisia. (26.6.1992/589)

21 § (26.6.1992/589)
Tilinpäätös

Valtioneuvosto vahvistaa liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätöksen. Valtioneuvosto päättää sen perusteella liikelaitoksen voiton tuloutuksesta valtion talousarvioon sekä muista toimenpiteistä, joihin liikelaitoksen toiminnan ja talouden johdosta on tarpeen ryhtyä. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä liikelaitosten voiton tuloutuksesta ennakkoon.

Liikelaitos antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin toiminnasta.

6 luku

Erinäiset säännökset

22 §
Esiintyminen asianosaisena

Liikelaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa, viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa liikelaitosta koskevissa asioissa.

23 §
Osakkuudet ja muut sitoumukset

Osakkeiden hankinnassa ja luovutuksessa liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä. Jos osakkeiden arvo on huomattava tai yhtiösuhdetta on muuten pidettävä merkittävänä, osakkeiden hankintaan samoin kuin luovutukseen on saatava valtioneuvoston lupa.

Mitä 1 momentissa on säädetty osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta, on vastaavasti sovellettava osakkuuteen tai jäsenyyteen muussa yhtiössä taikka yhteisössä sekä osallistumiseen sellaiseen muuhun yhteistoimintaan, josta liikelaitos saattaa joutua taloudelliseen vastuuseen.

Liikelaitos käyttää hallitsemiensa osakkeiden osalta osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia samoin kuin 2 momentissa tarkoitettuihin tekemiinsä sitoumuksiin liittyviä oikeuksia noudattaen valtioneuvoston antamia määräyksiä.

Liikelaitos ei saa antaa vakuutta vieraasta sitoumuksesta. Vakuuden saa liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön puolesta kuitenkin antaa 12 §:n 3 momentin nojalla määrätyissä rajoissa. (26.6.1992/589)

Mitä tässä pykälässä säädetään osakkeiden luovutuksesta, ei kuitenkaan sovelleta oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) 3 §:ssä tarkoitettuun valtion kiinteistövarallisuuteen kuuluviin osakkeisiin. (25.11.2002/975)

24 § (25.11.2002/975)
Kiinteistövarallisuuden luovutus

Liikelaitoksen hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttaminen tapahtuu sen mukaan kuin valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta erikseen säädetään.

25 §
Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset

Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet ja muut henkilöstölle keskitetysti suoritettavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja korvaukset samoin kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten perhe-eläkkeet maksetaan valtion tulo- ja menoarvioon otetuista määrärahoista sen mukaan kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erikseen säädetty.

Valtion liikelaitosten maksamista eläkemaksuista säädetään valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1372/89). Muut 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää. (12.11.1993/943)

25 a § (8.12.1989/1067)
Vakuutukset ja vahinkojen korvaaminen

Vakuutusten ottamisessa liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä.

Valtioneuvosto päättää yleisistä periaatteista, joilla liikelaitoksen hallinnassa olevaa valtion omaisuutta ja liikelaitoksen toimintaa kohtaavat vahingot voidaan korvata valtion tulo- ja menoarviosta. Liikelaitoksen vahinkojen korvaamisesta aiheutuneista kustannuksista voidaan liikelaitokselta periä valtion tulo- ja menoarvioon tuloutettava maksu, jonka yleiset perusteet vahvistaa valtioneuvosto. Valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset valtion korvaamisen ehdoista.

Milloin liikelaitokselle on korvattu valtion tulo- ja menoarviosta liiketoiminnassa käytettävää omaisuutta tai liiketoimintaa kohdannut vahinko, siirtyy oikeus korvauksen saamiseen vahingon aiheuttajalta valtiokonttorille.

26 §
Toimivallan järjestely

Valtioneuvoston ratkaistaviin tämän lain 11 §:n 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdan ja vastaavin osin saman pykälän 2 momentin, 12 §:n 2 momentin, 14 §:n sekä 15 §:n 3 momentin mukaan kuuluvat asiat voidaan laitoskohtaisessa laissa siirtää asianomaisen ministeriön ratkaistaviksi.

7 luku

Siirtymäsäännökset ja voimaantulo

27 §
Siirtymäsäännökset

Jos tätä lakia säädetään sovellettavaksi valtion laitoksena ennestään toimivaan liikelaitokseen, sen henkilöstö siirtyy laitoskohtaisen lain tullessa voimaan liikelaitoksen palvelukseen.

Liikelaitoksen aloittaessa toimintansa valtioneuvosto päättää eduskunnan valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä antaman valtuutuksen nojalla liikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi tai lainaehdoin annetuksi.

28 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

HE 137/86, vvvk.miet 107/86, suvk.miet 268/86, vvvk.miet 9/87

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

1.7.1988/653:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.

HE 190/87, toisen lvk.miet 3/88, svk.miet 44/88

8.12.1989/1067:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 205/89, vvvk.miet 66/89, svk.miet 156/89

29.12.1989/1373:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 163/89, vvvk.miet 82/89, svk.miet 212/89

26.6.1992/589:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

Tämän lain mukainen konsernitilinpäätös tulee ensimmäisen kerran laatia 1 päivänä tammikuuta 1993 alkavalta tilikaudelta.

Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten nojalla asetettu liikelaitoksen hallitus jatkaa toimintaansa toimikautensa loppuun.

Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön tilintarkastajat jatkavat toimintaansa tilikauden loppuun.

Lain 18 §:ssä säädetyssä konserniyhteistyössä sovellettavan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 11 d ja 11 e §:ssä tarkoitetut velvoitteet sekä 16 §:n rangaistussäännökset tulevat kuitenkin noudatettaviksi 1 päivänä tammikuuta 1993 siten, että konserniyhteistyötä koskevat järjestelyt on toteutettava kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 39/92, VaVM 16/92

12.11.1993/943:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 175/93, StVM 25/93

19.8.1994/752:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

HE 60/94, HaVM 6/94

12.3.1999/345:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

HE 262/1998, TyVM 18/1998, EV 271/1998

25.2.2000/218:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Lain 8 §:n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2001.

HE 4/2000, VaVM 2/2000, EV 14/2000

13.12.2001/1292:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 178/2001, VaVM 26/2001, EV 164/2001

25.11.2002/975:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 102/2002, VaVM 15/2002, EV 146/2002

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.