Seurattu SDK 741/2019 saakka.

19.7.1974/615

Laki tutkintavankeudesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu TutkintavankeusL:lla 23.9.2005/768, joka on voimassa 1.10.2006 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § (30.4.1987/455)

Rikoksen johdosta vangittu on heti vietävä yleiseen vankilaan tai oikeusministeriön tutkintavankien säilyttämistä varten hyväksymään laitokseen. Milloin rikoksen selvittämiseksi on välttämätöntä, voi vangitsemisesta päättänyt viranomainen kuitenkin määrätä hänet pidettäväksi muussa pitempiaikaista säilytystä varten sopivassa paikassa enintään siihen asti, kunnes syyte otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi. Sen jälkeen, kun syyte on ollut esillä tuomioistuimessa, vangittu voidaan vain oikeusministeriön luvalla säilyttää muualla kuin yleisessä vankilassa tai edellä mainitussa oikeusministeriön hyväksymässä laitoksessa.

Milloin vangittu on kutsuttu kuultavaksi esitutkintaan muusta rikoksesta, hänet voidaan vartioituna päästää esitutkintaa varten yleisen vankilan ulkopuolelle oikeusministeriön ja muun säilytyspaikan ulkopuolelle sen toiminnasta vastaavan virkamiehen luvalla.

2 §

Tutkintavangin vapautta on rajoitettava vain siinä määrin kuin vangitsemisen tarkoitus sekä vankilassa pitämisen varmuus ja järjestyksen säilyminen edellyttävät.

Kuljetettaessa vankia laitoksen ulkopuolella on vältettävä herättämästä tarpeetonta huomiota.

3 §

Tutkintavangille voidaan antaa lupa poistua vartioituna laitoksesta vaikeasti sairaana olevan läheisen omaisen tapaamista tai läheisen omaisen hautaan saattamista varten taikka muusta erittäin tärkeästä syystä.

4 §

Sairastunut tutkintavanki, jota ei voida asianmukaisesti hoitaa laitoksessa, on siirrettävä hoidettavaksi laitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vastaavaan laitokseen tarpeellisen valvonnan alaisena.

Tutkintavangin pieni lapsi voidaan ottaa hoidettavaksi laitokseen, jos se on lapsen edun mukaista ja vanki itse sitä haluaa. (31.1.1995/129)

5 § (31.1.1995/129)

Tutkintavangin saavuttua laitokseen hänet on tarpeen vaatiessa tarkastettava todistajan läsnä ollessa. Myös myöhemmin voidaan tarvittaessa tehdä tarkastus. Laitokseen saapumisen yhteydessä saadaan todistajan läsnä ollessa toimittaa myös henkilöntarkastus, jos siihen katsotaan olevan aihetta. Henkilöntarkastus saadaan toimittaa myöhemminkin, jos se on tarpeen karkaamisen ehkäisemiseksi tai järjestyksen säilyttämiseksi taikka jos tutkintavankia epäillään luvattomien esineiden tai aineiden hallussapidosta. Henkilöntarkastuksen suorittamisesta päättää rangaistuslaitoksen johtaja, laitoksen päivystävä virkamies, valvonnan esimiestehtävissä toimiva tai muu laitoksen tai sen osaston valvonnasta työjärjestyksen perusteella vastuussa oleva virkamies. Rangaistuslaitoksessa tai muussa tilassa voidaan suorittaa erityistarkastus, jos se on tarpeen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai luvattomien esineiden tai aineiden löytämiseksi. Jos rangaistuslaitoksen osastolla tai muussa tilassa suoritetaan erityistarkastus, henkilöntarkastus saadaan toimittaa kaikille osastolle sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville vangeille. Erityistarkastuksen suorittamisesta päättää rangaistuslaitoksen johtaja, vartiopäällikkö tai laitoksen päivystävä virkamies. (19.3.1999/365)

Tutkintavankien käytössä olevia tiloja ja heidän hallussaan olevaa omaisuutta voidaan tarkastaa tarpeen vaatiessa. Esineet, jotka ovat omiaan aiheuttamaan haittaa laitoksen siisteydelle, järjestykselle tai turvallisuudelle, voidaan ottaa laitoksessa säilytettäviksi tai lähettää tutkintavangin osoittamaan paikkaan laitoksen ulkopuolelle.

Rangaistuslaitoksen johtaja voi päättää, että tutkintavangille tehdään henkilönkatsastus, jos vankia todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta taikka huumausaineen käyttörikoksesta. Jos henkilönkatsastuksen suorittaa muu kuin terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva, läsnä on oltava todistaja. Muutoin henkilönkatsastuksen toimittamisessa noudatetaan, mitä pakkokeinolain (450/1987) 5 luvun 12 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. (13.7.2001/657)

Jos on syytä epäillä tutkintavangin olevan alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen, rangaistuslaitoksen johtaja voi pakkokeinolain säännösten estämättä päättää, että vangin on annettava virtsa- tai sylkinäyte taikka suoritettava puhalluskoe. Lisäksi valvomattoman tapaamisen ehdoksi voidaan asettaa, että tutkintavangin on vaadittaessa annettava virtsa- tai sylkinäyte taikka suoritettava puhalluskoe. Näytteen antamisesta tai kokeen suorittamisesta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa tutkittavalle. Tutkintavangilta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy virtsa- tai sylkinäytteen antamisesta taikka puhalluskokeen suorittamisesta, voidaan ottaa verinäyte. (19.1.2001/20)

6 §

Tutkintavanki on mahdollisuuksien mukaan pidettävä yksinäishuoneessa, eikä häntä saa ilman suostumustaan sijoittaa asumaan yhteen muun kuin toisen tutkintavangin kanssa. Miehet ja naiset on sijoitettava asumaan erilleen toisistaan. Tutkintavankia ei saa sijoittaa asumaan yhteen toisen vangin kanssa, jos siitä voi aiheutua vaaraa säilytysvarmuudelle, vankilan järjestykselle tai rikoksen selvittämiselle. (30.4.1987/455)

Tutkintavanki saa osallistua jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin samoin kuin muuhun vapaa-ajan viettoon yhdessä muiden vankien kanssa, jollei vangitsemisen tarkoitus tai laitoksen järjestys siitä vaarannu. Tutkintavankien välinen yhteydenpito, joka voi vaarantaa rikoksen selvittämistä, on mahdollisuuksien mukaan estettävä. (19.3.1999/365)

Tutkintavangille on mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus henkilökohtaisia asioitaan koskeviin yksityisiin keskusteluihin sopivan henkilön kanssa.

6 a § (19.3.1999/365)

Tutkintavanki saadaan eristää muista vangeista, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänellä rangaistuslaitoksessa tai sinne tullessaan on kehossaan päihteitä tai muita luvattomia aineita tai esineitä.

Eristämisestä päättää rangaistuslaitoksen johtaja. Vanki saadaan pitää eristettynä, kunnes päihteet tai muut luvattomat aineet tai esineet ovat poistuneet hänen elimistöstään tai kunnes eristämiseen ei enää muuten ole aihetta. Eristäminen ei kuitenkaan saa kestää pitempään kuin seitsemän vuorokautta. Jos eristämisestä aiheutuu vaaraa vangin terveydelle, eristäminen on keskeytettävä.

Lääkärin tulee mahdollisimman pian tutkia, voiko tutkintavangin eristämisestä aiheutua vaaraa tämän terveydelle. Eristetyn terveydentilaa on muutoinkin tarkoin seurattava.

7 §

Tutkintavanki saa pitää hallussaan mukanaan tuomansa ja myöhemmin saamansa omaisuuden, ellei hallussapidosta aiheudu haittaa laitoksen järjestykselle. Muu omaisuus on otettava laitoksessa säilytettäväksi, jos se on mahdollista. Jos omaisuus saattaa helposti pilaantua tai jos sitä on muuten erityisen vaikeata säilyttää, se on lähetettävä vangin kustannuksella hänen osoittamaansa paikkaan tai myytävä. Pilaantunut tavara on todistajan läsnä ollessa hävitettävä.

Vangin rahavarojen käytöstä säädetään asetuksella. Tutkintavangin hallusta tai muualta laitoksen tiloista löydetyt hänelle kuuluvat luvattomat rahavarat voidaan ottaa laitoksessa säilytettäväksi määräajaksi, kuitenkin enintään siihen asti, kun hän vapautuu. Asiasta päättää rangaistuslaitoksen johtaja. (19.3.1999/365)

Jos vangin muualla oleva omaisuus tarvitsee hoitoa eikä vanki voi itse huolehtia asiasta, on johtajan tai 1 §:ssä tarkoitettua vangin muuta säilytyslaitosta valvovan virkamiehen ilmoitettava siitä vangin kotikunnan sosiaalilautakunnalle, jonka on ryhdyttävä toimiin omaisuuden hoitamiseksi. Tarvittaessa sosiaalilautakunta voi pyytää uskotun miehen määräämistä omaisuuden hoitamista varten.

Vangille on mahdollisuuksien mukaan annettava apua sellaisten tärkeiden henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa, joista hän vapaudenmenetyksen vuoksi ei voi itse huolehtia.

8 §

Tutkintavangin on noudatettava järjestystä ja puhtautta.

9 §

Tutkintavanki saa käyttää omia vaatteitaan sekä, ellei laitoksen järjestys siitä häiriinny, hankkia ravintoa laitoksen ulkopuolelta. Vangilla on oikeus ostaa tavaraa laitoksessa olevasta myyntipaikasta

10 §

Tutkintavangin terveydestä on huolehdittava. Päivittäiseen ulkonaoloon ja sopivaan liikuntaan on varattava mahdollisuus.

Sairasta tai vammautunutta vankia on asianmukaisesti hoidettava ja kuntoutettava. Hampaanhoitoa on annettava, milloin se on välttämättä sairauden hoitamiseksi tai huomattavan vahingon estämiseksi.

11 §

Tutkintavanki ei ole velvollinen tekemään työtä eikä osallistumaan muuhun laitoksen järjestämään tai hyväksymään toimintaan. Jos vanki haluaa tehdä työtä tai osallistua muuhun toimintaan, on siihen mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus. (31.1.1995/129)

Jos vanki tekee vankityötä, on ennen työn aloittamista sovittava työstä maksettavan palkan perusteista.

Jos vanki tekee omaa työtä, siitä saatavat tulot kuuluvat hänelle. Vangin on kuitenkin itse kustannettava työssä tarvittavat aineet ja työkalut sekä korvattava laitokselle työstä aiheutuvat erityiset kustannukset. Kustannusten korvaamisen perusteista on sovittava ennen työn aloittamista.

Tutkintavangille voidaan maksaa käyttörahaa oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. (31.1.1995/129)

12 §

Tutkintavangin ja hänen oikeudenkäyntiavustajansa on sallittava tapaamalla, kirjeitse ja mahdollisuuksien mukaan puhelimitse pitää yhteyttä keskenään. Tapaamista voidaan valvoa, milloin siihen on erityistä syytä. Avustajan kanssa käytävää neuvottelua ei saa kuunnella eikä kirjeitä tarkastaa, ellei ole perusteltua aihetta epäillä väärinkäytöksiä. Väärinkäytöksen ilmaantuessa neuvottelu voidaan keskeyttää.

13 §

Tutkintavangille saapuneet ja hänen lähettämänsä posti- ja muut lähetykset on tarkastettava, jollei 12 §:n säännöksistä muuta johdu. Jos lähetyksen perille toimittaminen saattaa vaarantaa vangitsemisen tarkoituksen tai häiritä laitoksen järjestystä, lähetys on palautettava tai annettava vangille hänen päästessään vapaaksi. Samoista syistä voidaan vangin kirjeenvaihtoa lukea. (31.1.1995/129)

Vangin ja rangaistuslaitoksen tai muun säilytyspaikan toimintaa valvovan viranomaisen taikka ihmisoikeuksien valvontaelimen, jolle vangilla kansainvälisten sopimusten mukaan on valitus- tai kanteluoikeus, välinen kirjeenvaihto on tarkastamatta viipymättä toimitettava perille. (31.1.1995/129)

Vanki saa ottaa vastaan vieraita tarpeellisen valvonnan alaisena. Esitutkinnan ollessa kesken voidaan kieltää muun kuin lähiomaisen tapaaminen, jos tapaamisen voidaan olettaa vaarantavan vangitsemisen tarkoituksen. Läheisten omaisten ja, milloin valvontaa muusta syystä ei katsota tarpeelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sallia ilman valvontaa. (30.4.1987/455)

Jos on perusteltua aihetta epäillä väärinkäytöksiä, vierailun ehdoksi voidaan asettaa, että vankia tapaamaan tullut henkilö suostuu henkilöntarkistukseen sen tutkimiseksi, mitä hänellä on vaatteissaan tai muuten yllään. Henkilöntarkistus tulee suorittaa hienotunteisesti, eikä siitä saa aiheutua vierailijalle enempää haittaa kuin tarkastuksen toteuttaminen välttämättä vaatii. Jos vierailija kieltäytyy henkilöntarkastuksesta, vierailu voidaan järjestää erityisen valvotuissa olosuhteissa tai tarvittaessa evätä. (31.1.1995/129)

13 a § (30.4.1987/455)

Tutkintavanki saa 12 §:ssä tarkoitetun tapauksen lisäksi olla puhelimitse yhteydessä laitoksen ulkopuolelle sellaisten tärkeiden asioiden hoitamiseksi, joita ei voida toimittaa kirjeitse tai tapaamisella. Puhelu voidaan kieltää tai keskeyttää, jos se voi vaarantaa säilytysvarmuutta, laitoksen järjestystä tai rikoksen selvittämistä. Vangin ja muun kuin 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen välistä puhelua saadaan kuunnella.

13 b § (30.4.1987/455)

Jos vangin puhelua kuunnellaan 12 tai 13 a §:n nojalla, on puhelun kuuntelemisesta ilmoitettava ennen sen alkamista vangille ja sille, johon hän on puhelimitse yhteydessä.

14 §

Tutkintavanki saa, jollei vangitsemisen tarkoitus siitä vaarannu, ottaa vastaan ja omalla kustannuksellaan hankkia laitoksen ulkopuolelta kohtuullisessa määrin kirjallisuutta ja lehtiä, seurata mahdollisuuksien mukaan radio- ja televisio-ohjelmia sekä johtajan luvalla hankkia laitoksen ulkopuolelta askartelussa ja harrastustoiminnassa tarvittavia välineitä.

14 a § (14.3.2002/199)

Tutkintavangin vapauttamisesta ja laitoksesta poistumisesta sekä poistumislupaa koskevasta ratkaisusta saadaan ilmoittaa asianomistajalle tai muulle henkilölle, jos tutkintavangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on perusteltua syytä epäillä, että tutkintavanki syyllistyy tämän tai tälle läheisen henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.

Ilmoitus on tehtävä hienotunteisuutta noudattaen. Ilmoitusta ei saa tehdä vastoin 1 momentissa tarkoitetun, vaarassa olevan henkilön ilmaisemaa tahtoa.

Ilmoittamisesta päättää rikosseuraamusvirasto tai rangaistuslaitoksen johtaja.

15 §

Tutkintavankia ei saa kahlehtia, ellei se ole tarpeen karkaamisen estämiseksi kuljetuksen aikana tai sellaisen väkivaltaisuuden hillitsemiseksi, jota ei ole saatu estetyksi muilla keinoin ja josta saattaa aiheutua vaaraa vangin itsensä tai muiden turvallisuudelle taikka huomattavaa vahinkoa omaisuudelle. Kahlehtimista ei ole jatkettava kauemmin kuin on välttämätöntä. Kun vanki on kuultavana tuomioistuimessa, kahleet on poistettava. Väkivaltaisuuden hillitsemiseksi voidaan vanki kahlehtimisen sijasta sijoittaa tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn yksinäishuoneeseen.

Kahlehtimisesta ja yksinäishuoneeseen sijoittamisesta päättää vankilan johtaja tai vangin muuta säilytyslaitosta valvova virkamies. Milloin mainitut toimenpiteet ovat tarpeen väkivaltaisuuden hillitsemiseksi, on niistä mahdollisuuksien mukaan viipymättä kuultava lääkäriä. Kahlehtiminen tai yksinäishuoneeseen sijoittaminen sekä niiden syy on merkittävä kurinpitopäiväkirjaan.

15 a § (13.6.2003/522)

Mitä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain (39/1889) 2 luvun 11 b §:ssä säädetään oikeudesta käyttää voimakeinoja, sovelletaan vastaavasti, jos tutkintavanki yrittää karata tai tekee vastarintaa taikka muu henkilö tekee vastarintaa.

16 §

Tutkintavankina oleva nuori rikoksentekijä on, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, mahdollisuuksien mukaan pidettävä erillään muista vangeista vankilassa ja muussa säilytyspaikassa.

Kuljetuksen aikana ja tuomioistuimen odotushuoneessa tällainen vanki on pidettävä erillään, paitsi muista vangeista, myös yleisöstä.

17 §

Tämä laki ja muut tutkintavankeja koskevat säännökset on pidettävä tutkintavankien nähtävinä.

18 §

Jos tutkintavanki samalla suorittaa vankilassa tai muussa säilytyspaikassa rangaistusta, häneen on sovellettava tämän lain 3 §:n, 6 §:n 2 momentin, 12, 13 ja 14 §:n, 16 §:n 2 momentin ja 17 §:n säännöksiä sekä muutoin noudatettava, mitä on säädetty rangaistusta suorittavasta vangista.

19 §

Rikoksesta epäiltyinä pidätettyjen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava tämän lain säännöksiä.

Milloin joku on muutoin lain nojalla menettänyt vapautensa, on niin ikään, ellei asianomaisista säännöksistä muuta johdu, soveltuvin osin noudatettava, mitä tutkintavangista on säädetty, kuitenkin ottaen huomioon vapauden menetyksen syyn.

19 a § (19.3.1999/365)

Menettelystä tässä laissa tarkoitettujen pakkotoimenpiteiden käyttämisessä säädetään asetuksessa. Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta antaa asianomainen ministeriö.

20 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1974. Tutkintavangille ennen lain voimaantuloa määrätyn kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano raukeaa lain voimaan tullessa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.4.1987/455:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1987.

HE 13/85, lvk.miet. 9/86, svk.miet. 230/86

31.1.1995/129:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

HE 66/94, LaVM 17/94

19.3.1999/365:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999.

HE 10/1998, LaVM 17/1998, EV 206/1998

19.1.2001/20:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2001.

HE 35/2000, HE 171/2000, LaVM 12/2000, EV 188/2000

13.7.2001/657:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

HE 213/2000, LaVM 13/2001, EV 87/2001

14.3.2002/199:

Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2002.

HE 217/2001, LaVM 2/2002, EV 6/2002

13.6.2003/522:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 44/2002, LaVM 28/2002, EV 261/2002

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.