Seurattu SDK 760/2019 saakka.

17.1.1969/38

Perhe-eläkelaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla kansaneläkelain voimaantulosta 11.5.2007/569, joka on voimassa 1.1.2008 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset (9.2.1990/104)

1 § (28.7.1978/589)

Perhe-eläkkeenä myönnetään leskeneläke ja lapseneläke sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Henkilöä, jonka kuoltua tämän lain mukaista etuutta suoritetaan, sanotaan edunjättäjäksi ja henkilöä, jolla on oikeus sitä saada, edunsaajaksi. (9.7.2004/641)

Tämän lain soveltaminen edunjättäjään ja edunsaajaan ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan. (9.7.2004/641)

Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi. (9.2.1990/104)

2 § (9.7.2004/641)

2 § on kumottu L:lla 9.7.2004/641.

2 a § (30.12.1993/1575)

2 a § on kumottu L:lla 30.12.1993/1575.

2 b § (30.12.1993/1575)

Jos edunsaajan on 2 §:ssä mainitun lain mukaan katsottu sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa asuvan Suomessa edunjättäjän perheenjäsenenä, ei se seikka, että hän edunjättäjän kuoleman jälkeen jää ulkomaille asumaan, ole esteenä eläkkeen myöntämiselle, jos eläkettä haetaan vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.

3 § (30.12.1993/1575)

3 § on kumottu L:lla 30.12.1993/1575.

4 § (28.6.1993/548)

Jos edunjättäjä oli Suomeen muuttanut henkilö, eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hän oli 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa:

1) vähintään kolmen vuoden ajan, jos hän oli Suomen kansalainen; tai

2) välittömästi ennen kuolemaansa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta, jollei hän ollut Suomen kansalainen.

Suomeen muuttaneella henkilöllä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa:

1) vähintään kolmen vuoden ajan, jos hän on Suomen kansalainen, ja muuttanut Suomeen viimeistään vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta; tai

2) ennen edunjättäjän kuolemaa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta, jollei hän ole Suomen kansalainen, ja asui Suomessa edunjättäjän kuollessa.

Suomeen muuttaneella henkilöllä on oikeus lapseneläkkeeseen, jos hän on:

1) asunut Suomessa edunjättäjän kuollessa; tai

2) muuttanut Suomeen vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.

4 a § (9.7.2004/641)

Mitä tässä laissa säädetään Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös ulkomaalaiseen, joka on Suomessa saanut turvapaikan tai pakolaiskiintiössä pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan taikka joka on näiden ulkomaalaisten pakolaiseksi katsottava perheenjäsen ja saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan, sekä kansalaisuudettomaan henkilöön, jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/1968).

5 §

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

2 luku

Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 (9.2.1990/104)

6 §

Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja miespuolisen edunjättäjän leski. (9.2.1990/104)

Sama henkilö ei voi olla edunsaajana samanaikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän jälkeen.

7 §

Edunjättäjän lapsena pidetään myös:

1) edunjättäjän ottolasta;,

2) sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on säädetyssä järjestyksessä tunnustanut tai joka edunjättäjään nähden muutoin on tunnustetun lapsen asemassa;

3) sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettu; sekä

4) muuta lasta, jonka elatuksesta edunjättäjä on joko omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.

8 § (28.7.1978/589)

Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen:

1) jos hän ei ole täyttänyt 16 vuotta; tai

2) jos hän on täyttänyt 16, mutta ei 21 vuotta ja opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa eikä saa kansaneläkettä eikä ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä. (21.11.1994/982)

(23.10.1992/947)

Lapsella, joka on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi, ei kuitenkaan ottolapsisuhteen kestäessä ole oikeutta lapseneläkkeeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.

9 § (28.7.1978/589)

Leskeneläkkeenä myönnetään 9 a ja 9 b §:ssä mainituin edellytyksin leskelle, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta, kuuden kuukauden ajaksi edunjättäjän kuolemasta alkueläke ja tämän jälkeen jatkoeläke.

9 a § (28.7.1978/589)

Leskellä on oikeus alkueläkkeeseen:

1) jos avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta; tai

2) jos hänellä on huollettavanaan edunjättäjän jälkeen lapseneläkkeeseen oikeutettu 16 vuotta nuorempi lapsi.

Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä taikka vastaavaa ulkomailta maksettavaa eläkettä saavalle leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä ainoastaan se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi kuin mainittu eläke. (21.11.1994/982)

9 b § (26.7.1985/673)

Leskellä on oikeus jatkoeläkkeeseen edellyttäen, ettei hän saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-, työttömyys-, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä eikä ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä: (27.6.2003/640)

1) jos hänen huollettavanaan on edunjättäjän jälkeen lapseneläkkeeseen oikeutettu 16 vuotta nuorempi lapsi;

2) jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta sekä avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta; tai

3) jos hän oli täyttänyt 40 vuotta silloin, kun 1 kohdassa tarkoitettu lapsi täyttää 16 vuotta tai siirtyy pois lesken huollosta ja avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.

10 §

Oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole sillä, joka rikollisella teolla tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

11 § (23.12.1988/1218)

Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta eläkkeeseen, alkaa oikeus eläkkeeseen siitä, kun leski tai lapsi täyttää edellä tässä laissa säädetyt edellytykset.

12 § (28.7.1978/589)

Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa:

1) kun lapsi täyttää 16 vuotta tai 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitussa tapauksessa, kun hän ei enää täytä sanotussa kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä;

2) kun lapsi annetaan kolmannelle henkilölle ottolapseksi; tai

3) kun lapselle myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke tai vastaava ulkomailta maksettava eläke. (21.11.1994/982)

13 § (28.7.1978/589)

Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa:

1) jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta; tai (9.2.1990/104)

2) kun leski täyttää 65 vuotta.

Lesken oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, kun hänelle myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys-, työttömyys-, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke taikka ulkomailta maksettava vastaava eläke. Lesken oikeus 9 b §:n 1 kohdan mukaan maksettavaan jatkoeläkkeeseen lakkaa myös, kun hänellä ei enää ole huollettavanaan lapseneläkkeeseen oikeutettua 16 vuotta nuorempaa lasta. (27.6.2003/640)

13 a § (9.2.1990/104)

13 a § on kumottu L:lla 9.2.1990/104.

14 § (5.12.1996/982)

Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, maksetaan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oikeus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä asumistukea.

15 § (17.8.2001/726)

Puoliorvolle maksettavan lapseneläkkeen suuruus määräytyy tämän lain 28 §:n mukaisesti ja lapseneläkkeen tarkistaminen 31 §:n mukaisesti. Täysorvolle maksetaan näin määräytyvä lapseneläke erikseen kahden edunjättäjän jälkeen.

15 a § (5.12.1996/982)

Lesken alkueläkkeen ja 9 b §:n 1 kohdan mukaisen jatkoeläkkeen muodostavat perusmäärä, täydennysmäärä ja asumistuki. Muutoin leskeneläkkeen muodostavat täydennysmäärä ja asumistuki.

Perusmäärä on 981,60 euroa vuodessa. (17.8.2001/726)

Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 871,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 633,80 euroa vuodessa. (2.12.2005/941)

Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 184,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 3 982,44 euroa vuodessa. (2.12.2005/941)

Täydennysmäärä myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa leski asuu täydennysmäärän alkamisajankohtana. Ulkomailla asuvalle täydennysmäärä maksetaan toisen kuntaryhmän mukaisena.

Valtioneuvosto jakaa kunnat elinkustannusten kalleuden mukaan kahteen ryhmään enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukaisesti.

Leskeneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää ei myönnetä, jos niiden yhteismäärä olisi pienempi kuin 10,76 euroa kuukaudessa. (17.8.2001/726)

15 b § (5.2.1982/105)

Leskeneläkkeen täysimääräisestä täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 536 euroa. (17.8.2001/726)

Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota lesken voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kymmenellä prosentilla siitä määrästä, jolla lesken omaisuuden arvo ylittää 54 745 euroa. Vuosituloa määrättäessä otetaan kuitenkin tulona huomioon työntekijäin eläkelain 5 a §:n 2 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys. (17.8.2001/726)

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot): (4.12.1998/916)

1) tämän lain mukaista etuutta;

2) lapsilisää;

3) toimeentulotukea; (18.1.1985/54)

4) valtion tai kunnan varoista suoritettavaa asumistukea;

5) etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnosta;

6) työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön taikka merimieseläkelain (72/56) mukaiseen eläkkeeseen sisältyvää lapsikorotusta;

7) sotilasvammalain (404/48) mukaista täydennyskorkoa ja lisähuoltoeläkettä;

8) tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista haittarahaa; (18.1.1985/54)

9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustukea ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukaista päivärahaa, tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista ansionmenetyksen korvausta ja työkyvyttömyyseläkettä; (4.12.1998/916)

9 a) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista ylläpitokorvausta tai muuta vastaavaa ylläpitokorvausta; (9.8.2002/683)

9 b) sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n mukaisesta työtoiminnasta tai sitä vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta; (3.12.2002/1030)

10) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista lasten kotihoidon tuen hoitolisää; (4.12.1998/916)

11) kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukilain (124/1988) mukaista vammaistukea tai rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää; (20.12.2002/1195)

12) eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeiden ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta annetun lain (635/2002) 5 §:n mukaista korotusta; (27.6.2003/640)

13) maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaista erityistukea; (27.6.2003/640)

14) työntekijäin eläkelain 7 g §:n mukaista tai sitä vastaavaa eläkkeen korotusta; (27.6.2003/640)

15) työntekijäin eläkelain tai sitä vastaavien lakien mukaista 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen tehdystä työstä karttunutta eläkettä; (1.10.2004/897)

16) 68 vuoden iän täyttämisen jälkeiseen aikaan perustuvaa työntekijäin eläkelain 5 a §:n 1 momentissa tarkoitettua tai sitä vastaavaa lesken perhe-eläkkeeseen sisältyvää korotusta; (1.10.2004/897)

17) valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukaista etuutta; eikä (1.10.2004/897)

18) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja korvausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista niin johtuu, sekä 2–5, 7–9 ja 11 kohdassa etuoikeutetuksi tuloksi säädettyjä etuuksia vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia. (1.10.2004/897)

Omaisuudeksi ei lueta lesken omassa käytössä olevaa asuntoa.

Jos leski on välittömästi ennen leskeneläkkeen täydennysmäärän myöntämistä saanut rintamasotilaseläkettä tai sellaista kansaneläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet. (5.12.1996/982)

Sen estämättä, mitä tässä pykälässä säädetään, alkueläkkeenä maksettava täydennysmäärä on aina ensimmäisessä kuntaryhmässä vähintään 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähintään 40 prosenttia 15 a §:n 3 tai 4 momentissa mainitusta täysimääräisestä täydennysmäärästä. (5.12.1996/982)

7 momentti on kumottu L:lla 28.6.1993/548.

15 c § (5.12.1996/982)

15 c § on kumottu L:lla 5.12.1996/982.

15 d §

Poiketen siitä, mitä 15 b §:ssä säädetään, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuva

1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/1969) vähimmäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke,

2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) tai merimieseläkelain mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke,

3) maatalousyrittäjien eläkelain mukainen sukupolvenvaihdoseläke sekä

4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3–9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta,

luetaan leskeneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä tuloksi siten, että lesken saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan huomioon enintään 5 550 euroa vuodessa. Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan kokonaisuudessaan täydennysmäärätuloksi.

(17.8.2001/726)

Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momentissa tarkoitettu rahamäärä on 4 559 euroa vuodessa. (17.8.2001/726)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista määristä vähennetään lesken saamien muiden täydennysmäärään vaikuttavien tulojen määrä, ja näin saatuun rahamäärään lisätään se osa, jolla tulot ylittävät 2 091 euroa. (17.8.2001/726)

Mitä 1–3 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun täydennysmäärää määrättäessä luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain (16/74) mukainen luopumiseläke. (5.12.1996/982)

15 e § (5.12.1996/982)

15 e § on kumottu L:lla 5.12.1996/982.

15 f § (5.2.1982/105)

Edellä 15 d §:n 1 momentissa tarkoitetun eläketapahtuman katsotaan sattuneen silloin, kun

1) henkilö on täyttänyt eläkkeen saamiseen oikeuttavan eläkeiän;

2) henkilö on tullut eläkkeen saamiseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi;

3) työttömyyseläkkeeseen oikeuttava työvoimaviranomaisen ensimmäinen todistus on annettu; taikka

4) viljelmän luovutus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseksi on tapahtunut tai maatalousyrittäjien eläkelain 6 g §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisestä on annettu.

Uutena eläketapahtumana ei kuitenkaan pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyyseläkkeeksi, työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista sukupolvenvaihdoseläkkeeksi eikä eläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi.

15 g § (28.6.1993/548)

Leskeneläke myönnetään edunjättäjän Suomessa asumaan aikaan suhteuttamatta, jos:

1) edunjättäjä, joka oli kuollessaan täyttänyt 65 vuotta, oli asunut Suomessa vähintään 40 vuotta 16 vuoden ja 65 vuoden iän saavuttamisen välisenä aikana; tai

2) edunjättäjä, joka kuollessaan ei ollut täyttänyt 65 vuotta, oli asunut Suomessa vähintään 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja kuolemansa välisestä ajasta.

Jos edunjättäjä ei ollut asunut Suomessa 1 momentissa säädettyä aikaa, leskeneläkkeen määrä suhteutetaan aikaan, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa, kertomalla perusmäärän ja erikseen täysimääräisen täydennysmäärän määrä suhteutuskertoimella. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla aika, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa: (5.12.1996/982)

1) 40 vuodella, jos edunjättäjä kuoli 65 vuotta täytettyään; tai

2) ajalla, joka on 80 prosenttia edunjättäjän 16 vuoden iän saavuttamisen ja kuoleman välisestä ajasta, jos edunjättäjä kuoli 65 vuotta nuorempana.

Laskettaessa edunjättäjän Suomessa asumaa aikaa ei oteta huomioon aikaa, jolloin edunjättäjä ei ollut täyttänyt 16 vuotta tai oli täyttänyt 65 vuotta. Suhteutettaessa eläkkeen määrää aikaan, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa, aikamäärät pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen kuukauteen.

16 § (5.12.1996/982)

Kun leskeneläkkeensaaja on kuuden kuukauden ajan yhdenjaksoisesti asunut kunnassa, joka kuuluu eri kuntaryhmään kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä täydennysmäärä on, täydennysmäärä muutetaan seuraavan kuukauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.

16 a–16 d §

16 a–16 d § on kumottu L:lla 9.2.1990/104.

16 e § (8.8.1986/595)

16 e § on kumottu L:lla 8.8.1986/595.

17 § (5.12.1996/982)

Jos leskeneläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 734 euroa verrattuna siihen vuosituloon, jonka perusteella täydennysmäärä on määrätty, täydennysmäärä on vastaavasti oikaistava tai se on lakkautettava. Täydennysmäärän määrä oikaistaan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos täydennysmäärään vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut siihen korottavasti vaikuttava muutos. Jos täydennysmäärän korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin. (17.8.2001/726)

Jos leskeneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä on otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta, täydennysmäärää uudelleen määrättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta.

Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avioliitto purkautuu, leskeneläkkeen täydennysmäärän määrää on oikaistava tai täydennysmäärä lakkautettava. Lisäksi sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, jos täydennysmäärään vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.

17 a § (9.2.1990/104)

17 a § on kumottu L:lla 9.2.1990/104.

18 § (5.12.1996/982)

Leskeneläkkeen täydennysmäärä voidaan määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos eläkkeensaaja on:

1) lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada eläkkeen täydennysmäärä tai olennaisesti vaikuttanut täydennysmäärän määrään, ja jos hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa täydennysmäärään; taikka

2) täydennysmäärän määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti antanut vääriä tietoja täydennysmäärään vaikuttavista tuloista tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut täydennysmäärää aiheetta tai määrältään liian suurena.

Jos lainvoimainen päätös, jolla eläkkeen täydennysmäärä 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeensaajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.

3 luku

Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen jälkeen (9.2.1990/104)

19 § (9.2.1990/104)

Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja leski.

Edunjättäjän lapsina pidetään myös 7 §:n 1–3 kohdassa mainittuja lapsia sekä lapsia, jotka edunjättäjän kuollessa asuivat edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja joiden elatuksesta edunjättäjä vastasi.

Sama henkilö ei voi olla edunsaajana samanaikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän jälkeen. Täysorvolla lapsella on kuitenkin oikeus lapseneläkkeeseen kahden edunjättäjän jälkeen.

Täysorvolla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla ei ole kumpaakaan vanhempaa.

20 § (9.2.1990/104)

Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos hän:

1) ei ole täyttänyt 18 vuotta; tai

2) on täyttänyt 18 mutta ei 21 vuotta ja opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa.

Lapsella, joka saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen. (21.11.1994/982)

21 § (9.2.1990/104)

Oikeus leskeneläkkeeseen on 65 vuotta nuoremmalla leskellä:

1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta; tai

2) jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta.

Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä.

Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuolemasta ja tämän jälkeen jatkoeläkettä.

Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hän saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä. Mainittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi kuin mainittu eläke, asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä. Eläkkeeseen kuuluvana ei tällöin pidetä kansaneläkelain 30 a §:n mukaista eläkkeensaajien hoitotukea eikä rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää. (27.6.2003/640)

22 § (9.2.1990/104)

Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen.

Jos leski saa aikaisemman avioliiton perusteella tämän lain mukaista leskeneläkettä tai ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä, hänellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. (21.11.1994/982)

23 § (9.2.1990/104)

Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

24 § (9.2.1990/104)

Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta eläkkeeseen, oikeus eläkkeeseen alkaa siitä, kun leski tai lapsi täyttää eläkkeen saamisen edellytykset.

Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen, lesken oikeus eläkkeeseen 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä.

25 § (9.2.1990/104)

Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa seuraavan kuukauden alusta:

1) kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta;

2) kun 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu lapsi ei enää täytä siinä säädettyjä edellytyksiä;

3) kun lapsi annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle;

4) kun lapselle myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke tai ulkomailta maksettava vastaava eläke; tai (21.11.1994/982)

5) kun lapsi, joka edunjättäjän kuollessa asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi, siirtyy omien vanhempiensa huollettavaksi.

26 § (9.2.1990/104)

Oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa seuraavan kuukauden alusta:

1) kun leski täyttää 65 vuotta; tai

2) jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta.

Oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, jos leskelle myönnetään kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke taikka ulkomailta maksettava vastaava eläke. Jatkoeläkettä ei makseta samalta ajalta, jolta leski saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä taikka ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä. (27.6.2003/640)

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avioliitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole oikeutta tämän lain mukaiseen leskeneläkkeeseen purkautuneen avioliiton perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan hakemuksesta maksaa uudelleen.

27 § (9.2.1990/104)

Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 26 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lakkaa, maksetaan, jos hän on saanut leskeneläkettä vähintään vuoden ajalta, kertasuorituksena se leskeneläkkeen määrä, joka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta kolmelta vuodelta. Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oikeus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä asumistukea.

Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan 26 §:n 3 momentin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuorituksen määrä siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes enintään yhdeksän vuoden ajan.

Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain kerran.

28 § (9.2.1990/104)

Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perusmäärä, joka on 576,60 euroa vuodessa. Alle 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 770,28 euroa vuodessa. (17.8.2001/726)

Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huomioon lapsen jatkuvasti saamat kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa ja 5 momentissa mainitut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta, joka ylittää 536 euroa vuodessa. Täysorvon lapsen eläkettä määrättäessä näitä eläkkeitä ei kuitenkaan lueta tuloksi, jos ne on otettu huomioon jo aikaisemmin kuolleen edunjättäjän jälkeen myönnetyssä lapseneläkkeessä. (17.8.2001/726)

Täysorvolle lapselle maksetaan lapseneläke kummankin vanhemman jälkeen.

Lapseneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää ei makseta, jos niiden yhteismäärä olisi pienempi kuin 5,38 euroa kuukaudessa. (17.8.2001/726)

Jos lapseneläke Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella on laskettava edunjättäjän Suomessa asumaan aikaan suhteutettuna, suhteutuskerroin määrätään 15 g §:ssä säädetyllä tavalla. (30.12.1999/1369)

29 § (5.12.1996/982)

Lesken alkueläkkeeseen kuuluu perusmäärä, täydennysmäärä ja asumistuki. Sama koskee lesken jatkoeläkettä, kun:

1) leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa; tai

2) lesken kanssa samassa taloudessa asuu alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi, joka on asunut samassa taloudessa jo edunjättäjän kuollessa.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu täydennysmäärä ja asumistuki.

Leskeneläkkeen perusmäärästä, täydennysmäärästä ja asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2–8 momentissa ja 15 g §:ssä säädetään.

30 § (9.2.1990/104)

Leskeneläkkeen täydennysmäärä määräytyy 15 b, 15 d ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi katsotaan myös (5.12.1996/982)

1) perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettu perhehoitajalle maksettu palkkio;

2) sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitettuun omaishoitoon koskevaan sopimukseen perustuva hoitopalkkio;

3) työttömyysturvalain (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha;

4) työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukainen työmarkkinatuki; (4.12.1998/916)

4 a) työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukainen koulutuspäiväraha; (30.12.1999/1369)

5) työkyvyttömyyden perusteella maksettava päiväraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava muu ansionmenetyksen korvaus kuin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen päiväraha tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen ansionmenetyksen korvaus; (4.12.1998/916)

6) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukainen etuus sekä muu ansioiden menetystä korvaava koulutusajalta maksettava etuus; sekä (4.12.1998/916)

7) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuen hoitoraha ja osittainen hoitoraha, yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä sekä kunnalliset lisät. (4.12.1998/916)

(30.12.1993/1550)

Täydennysmäärän tarkistamisesta on voimassa, mitä 16–18 §:ssä säädetään. (5.12.1996/982)

31 § (23.10.1992/947)

Jos lapseneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, eläkkeen määrä on tarkistettava.

4 luku

Erinäiset säännökset (9.2.1990/104)

32 § (9.2.1990/104)

Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden syntymistä seuraavan kuukauden alusta. Perhe-eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä syytä makseta pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista.

Jos samalta ajalta, jolta edunsaajalle myöhemmin myönnetään kansaneläke, on maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi mainittua kansaneläkkeen, eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän osasuorituksena. Tätä säännöstä sovellettaessa kansaneläkkeenä ei pidetä kansaneläkelain 30 a §:n mukaista hoitotukea eikä rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää. (5.12.1996/982)

32 a § (5.12.1996/982)

Jollei naimisissa olevalla leskeneläkkeensaajalla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen täydennysmääräänsä määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sellaisen eläkkeensaajan täydennysmäärästä, joka ei ole naimisissa.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, heidän täydennysmääriään määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä laissa säädetään puolisoista.

33 § (22.12.2006/1302)

Jos leskeneläkkeen täydennysmäärän hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös muusta EU- tai ETA-valtiosta, jossa sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, leskeneläkkeen täydennysmäärä voidaan myöntää väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää. Jos eläke tai korvaus mainitusta valtiosta myönnetään takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä liikaa maksetun leskeneläkkeen täydennysmäärän takautuvasti toisessa valtiossa myönnetystä eläkkeestä tai korvauksesta. Kun muussa valtiossa haetusta eläkkeestä tai korvauksesta on saatu tieto, Kansaneläkelaitos tekee lopullisen päätöksen leskeneläkkeen täydennysmäärästä.

34 § (8.11.1996/828)

34 § on kumottu L:lla 8.11.1996/828.

34 a § (5.12.1996/982)

Jos leskeneläkkeensaaja on kansaneläkelain 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, täydennysmäärästä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia 15 a §:n 3 momentissa mainitusta täysimääräisestä täydennysmäärästä ja saman pykälän 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siinä mainitusta täysimääräisestä täydennysmäärästä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos leskeneläkkeensaajalle maksetaan eläkkeensaajien asumistukilain mukaista asumistukea.

35 § (30.12.1999/1369)

Jos alaikäinen lapsi ei ole edunvalvojansa huollettavana, eläke voidaan maksaa sille, jonka huollettavana lapsi on. Ennen eläkkeen maksamista kansaneläkelaitoksen on kuultava sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettua toimielintä.

Lapseneläke voidaan maksaa 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle, jos sen maksamista eläkkeen nostamiseen oikeutetulle ei erityisistä syistä voida pitää tarkoituksenmukaisena. Eläke voidaan tällöin toimielimen suostumuksella maksaa myös muulle henkilölle.

Eläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen, jos edunvalvoja siihen suostuu.

36 § (9.2.1990/104)

Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksista kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista noudattaen vastaavasti, mitä säädetään valtion osuuden suorittamisesta kansaneläkkeiden kustannuksiin. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien eläkkeiden määrästä. (5.12.1996/1001)

Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.

37 § (9.2.1990/104)

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain (347/1956) 35, 37–39, 39 b, 40–42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2–4 momentissa, 46 d–46 f, 46 i, 46 j, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 79, 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä säädetään. Jos lapseneläkkeen saaja ei ole ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa kansaneläkelain 41 §:ssä edellytettyä 10 vuoden aikaa, eläke voidaan ulkomailla asumisen estämättä maksaa, jos lapsen huoltaja täyttää asumisvaatimuksen. (7.5.2004/369)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta myös 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. (22.12.2006/1302)

Tämän lain mukaan maksettavien eläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin on vastaavasti voimassa, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. (17.8.2001/726)

Tässä laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan. (17.8.2001/726)

38 § (9.8.2002/683)

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä sen lisäksi, mitä muutoin tässä laissa säädetään, maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot:

1) oppilaitoksilta 8 §:n 1 momentissa sekä 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lapseneläkettä saavan lapsen opiskelusta tai ammatillisesta koulutuksesta;

2) työpaikkakassoilta;

3) rahalaitoksilta koskien eläkkeenhakijaa tai -saajaa sekä kuolinpesää, jossa hän on osakkaana, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta eikä hän ole antanut suostumustaan tietojen saamiseen; pyyntö tietojen saamiseksi tulee esittää kirjallisena, ja ennen pyynnön esittämistä hakijalle tai saajalle on annettava siitä tieto.

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

38 a § (5.12.1996/982)

Mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään leskeneläkkeen perusmäärästä ja täydennysmäärästä on soveltuvin osin voimassa leskeneläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta. Mitä muualla laissa säädetään leskeneläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta, sovelletaan vastaavasti soveltuvin osin leskeneläkkeen perusmäärään ja täydennysmäärään.

39 § (9.2.1990/104)

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

40 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1969, kuitenkin niin, että ennen vuotta 1970 kuolleen edunjättäjän jälkeen voidaan perhe-eläke myöntää vain lapselle ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle leskelle. (9.2.1990/104)

Lapsella ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen myös sellaisen kuolemantapauksen johdosta, joka on sattunut ennen lain voimaantuloa. Perhe-eläkettä maksetaan tällöin lain voimaantulosta lukien, jos oikeus siihen on sanottuna ajankohtana syntynyt, ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista. (9.2.1990/104)

Koulutustukea voidaan suorittaa aikaisintaan vuoden 1970 alusta lukien. (9.2.1990/104)

Ennen lain voimaantuloa kansaneläkelaitoksen on hyvissä ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten. (9.2.1990/104)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.7.1978/589:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Sellaisella henkilöllä, joka on jäänyt leskeksi ennen vuotta 1970 ja jolla perhe-eläkelain 20 §:n 1 momentin mukaan ei ole ollut oikeutta perhe-eläkkeeseen, on, mikäli hän muutoin täyttää leskeneläkkeen saamisen edellytykset, oikeus leskeneläkkeeseen tämän lain voimaan tulosta lukien kuitenkin aikaisintaan täytettyään 60 vuotta. Leskelle joka saa kansaneläkelain muuttamisesta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain (588/78) voimaantulosäännöksen perusteella vanhuudentukea, ei kuitenkaan myönnetä leskeneläkettä 9 b §:n 2 ja 3 kohdan mukaan. Mitä tukilisälain ja eläkkeensaajien asumistukilain voimaanpanolaissa (592/78) on säädetty, koskee soveltuvin osin myös perhe-eläkkeenä maksettavaa tukilisää ja asumistukea.

5.2.1982/105:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

Aikaisemmin myönnetty tukiosa ja tukilisä muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien tämän lain mukaiseksi lisäosaksi. Siltä osin kuin eläkelaitoksella ei tänä ajankohtana ole käytettävissään lisäosan määräämiseen tarvittavia tietoja, tukiosa ja tukilisä muutetaan lisäosaksi hakemuksesta, joka on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1983. Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1984 lukien mainittua ajankohtaa koskevien säännösten mukaiseksi lisäosaksi.

Jos lisäosa 1 päivästä tammikuuta 1983 jäisi pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukaisen tukiosan ja tukilisän yhteismäärä, lisäosa maksetaan tukiosan ja tukilisän yhteismäärän suuruisena. Vastaavasti, jos lisäosa 1 päivästä tammikuuta 1984 sitä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettaessa pienenisi, lisäosa maksetaan entisen suuruisena.

Jos lisäosa on tämän lain 16 b §:ssä tarkoitettujen tulojen muutosten vuoksi oikaistava, lisäosa määräytyy oikaisupäätöksen voimaantuloajankohtana voimassa olevien uusien säännösten mukaisesti. Lisäosan pienenemisen estämiseksi maksettavaa eläkkeen osaa ei tämän jälkeen makseta. Jos lisäosan määrä alenisi huolimatta siitä, että lisäosan oikaisu on tehty sen määrään korottavasti vaikuttavan taloudellisten olojen muutoksen johdosta, lisäosa maksetaan kuitenkin entisen suuruisena.

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (588/78) voimaantulosäännöksi 9 momentin perusteella maksettavan vanhuudentuen tukiosa ja tukilisä muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1983 edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tämän lain mukaiseksi lisäosaksi ja lisäosa määräytyy tämän lain säännösten mukaisesti. Vanhuudentuesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kansaneläkkeestä on säädetty. Vanhuudentukeen ei kuitenkaan kuulu pohjaosaa.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 98/81, sosvk.miet. 35/81, svk.miet. 215/81

22.12.1983/1055:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 142/83, sosvk.miet. 10/83, svk.miet. 104/83

18.1.1985/54:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.

HE 249/84, sosvk.miet. 25/84, svk.miet. 216/84

26.7.1985/673:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan maaliskuussa 1981 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 85/85, sosvk.miet. 17/85, svk.miet. 101/85

8.8.1986/595:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986. Tämän lain 15 b §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1986.

Tämän lain 15 b §:n 2 momentissa säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 67/86, sosvk.miet. 12/86, svk.miet 77/86

5.2.1988/126:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

23.12.1988/1218:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen lain voimaantuloa. Ratkaistaessa edunsaajan oikeutta perhe-eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisaika Suomessa ennen lain voimaantuloa.

Tämä laki ei estä sellaisen perhe-eläkkeen jatkamista, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

HE 78/88, sosvk.miet. 18/88, svk.miet. 124/88

9.2.1990/104:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.

Jos edunjättäjä on kuollut ennen tämän lain voimaantuloa ja lapsi täyttää 16 vuotta tämän lain tultua voimaan, lapsella on 12 §:n 1 momentin 1 kohdasta poiketen oikeus saada lapseneläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Tällaista lasta huoltavalle leskelle maksetaan 13 §:n 2 momentista poiketen, 9 b §:n 1 kohdan nojalla maksettavaa jatkoeläkettä vastaavalta ajalta. Tämän jälkeen leskellä on 9 b §:n 3 kohdasta poiketen oikeus saada jatkoeläkettä, jos hän oli täyttänyt 40 vuotta silloin, kun lapsi täytti 18 vuotta.

Lapseneläke, johon on oikeus ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkelain 8 §: n 1 momentin perusteella, muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien 28 §:n mukaiseksi lapseneläkkeeksi. Jos eläkelaitoksella ei tänä ajankohtana ole käytettävissään täydennysmäärän määräämiseen tarvittavia tietoja, täydennysmäärä myönnetään hakemuksesta. Jos lapseneläke muutetaan edellä sanotulla tavalla 28 §:n mukaiseksi lapseneläkkeeksi, maksetaan eläke niin kauan kuin oikeus eläkkeeseen jatkuu veron ennakonpidätyksen jälkeen vähintään ennen lain voimaantuloa maksetun eläkkeen suuruisena.

Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 15 b §:n 7 momenttia, kun perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain tultua voimaan.

Sen lisäksi, mitä 21 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, oikeus leskeneläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaantulohetkellä 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa edunjättäjän kanssa olevalla naisella, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme vuotta.

Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovelletaan ottolapseen myös silloin, kun tuomioistuin on antanut suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Tällaisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 173/89, sosvk.miet. 36/89, svk.miet. 224/89

8.3.1991/472:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.

Jos perhe-eläkkeensaaja on välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa saanut 15 a §:n 3 momentin perusteella määräytyvää yksinäiselle henkilölle tarkoitettua jatkoeläkkeen lisäosaa, lisäosa määräytyy edelleen yksinäiselle henkilölle tarkoitetun lisäosan mukaisena siihen saakka, kunnes perhe-eläkkeensaajan puolisolle myönnetään

1) kansaneläkkeen pohjaosa tai lisäosa;

2) rintamasotilaseläke;

3) perhe-eläkkeen pohjaosa tai lisäosa; tai

4) kun lisäosa on tarkistettava 17 §:n 3 momentin perusteella avioliiton solmimisen vuoksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen jälkeen lisäosa määräytyy 15 a §:n 4 momentin mukaan.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 205/90, LA 113/90, LA 116/90, sosvk.miet. 39/90, svk.miet. 211/90

27.3.1991/623:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

HE 259/90, sosvk.miet. 49/90, svk.miet. 253/90

23.10.1992/947:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Jos koulutustukeen oikeuttava koulutus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, koulutustukea maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain mukaisesti niin kauan kuin koulutus saman tutkinnon suorittamiseksi jatkuu yhdenjaksoisesti.

Lain 28 §:ssä mainittu markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on määrätty.

HE 125/92, StVM 26/92

28.6.1993/548:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 548/1993 tuli A:n 1645/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut leskeneläke muutetaan hakemuksesta tämän lain mukaiseksi. Jos eläkettä ei ole muutettu tämän lain mukaiseksi, myöhemmin myönnettävä pohjaosa ja lisäosa määräytyvät ilman 15 g §:n mukaista suhteuttamista aikaan, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa. Lisäosaa määrättäessä sovelletaan tällöin 15 b §:n 3 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Perhe-eläke voidaan myöntää tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan 1 ja 4 §:n mukaisin edellytyksin ja leskeneläke ilman 15 g §:n mukaista suhteuttamista aikaan, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa, jos eläke alkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut tämän lain voimaantulosta. Lisäksi edellytetään, että edunsaaja asui Suomessa lain voimaan tullessa ja asuu Suomessa yhdenjaksoisesti tämän lain voimaantulon ja eläkkeen alkamisen välisen ajan. Jos edunsaaja ei ole Suomen kansalainen, edellytyksenä on lisäksi, että edunjättäjä oli asunut Suomessa yhdenjaksoisesti viisi vuotta välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa ja asui täällä kuolemaansa asti taikka että edunsaaja oli asunut Suomessa viisi vuotta välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa ja joko edunjättäjä tai edunsaaja asui Suomessa kuolemantapauksen sattuessa.

Jos leskeneläke on myönnetty ilman edunjättäjän Suomessa asumaan aikaan suhteuttamista, lisäosaa määrättäessä sovelletaan 15 b §:n 3 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 15 a §:n 8 momenttia, kun perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain voimaantulon jälkeen.

Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 227/92, StVM 10/93

28.6.1993/568:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

Lain voimaan tullessa maksussa oleva vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tuki, jota maksetaan 30 päivänä kesäkuuta 1993 ja joka tarkistetaan omaishoidon tueksi, otetaan tulona huomioon, kun lisäosaa tarkistetaan 1 päivänä heinäkuuta 1993 tai sen jälkeen 17 §:n perusteella.

HE 73/93, StVM 13/93

30.12.1993/1550:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 235/93, StVM 47/93

30.12.1993/1575:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 287/93, StVM 57/93

14.10.1994/888:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä ja kansaneläkelain 74 c §:n säännöstä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.

HE 117/94, StVM 21/94

21.11.1994/982:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan perhe-eläkelain muuttamisesta 23 päivänä lokakuuta 1992 annetun lain (947/92) 1 §:n 1 momentti.

Tällä lailla kumotaan perhe-eläkelain muuttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun lain (568/93) 15 b §:n 3 momentin 10 kohta.

Tätä lakia sovelletaan, kun eläkehakemus on saapunut 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen. Lisäksi sovelletaan, mitä perhe-eläkelain muuttamisesta annetun lain (548/93) voimaantulosäännöksen 2–5 momentissa säädetään.

HE 206/94, StVM 27/94

18.12.1995/1489:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tämän lain 15 b §:n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettu kuntoutustuki luetaan tuloksi, kun se on alkanut 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus oli laskettu.

HE 118/95, StVM 17/95, EV 115/95

18.12.1995/1493:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 119/95, StVM 21/95, EV 121/95

8.11.1996/828:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 168/1996, StVM 24/1996, EV 137/1996

5.12.1996/982:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tämän lain 17 §:ää sovelletaan, kun leskeneläkkeen täydennysmäärään vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut tämän lain voimassa ollessa muutos verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella eläke on määrätty. Muutoksen määrää laskettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneet tulonmuutokset.

Jos leski saa leskeneläkettä tämän lain voimaan tullessa, ulkomailta maksettava etuus otetaan huomioon tämän lain 15 b §:n 3 momentin 12 kohdan mukaisesti, kun leskeneläkettä ensimmäisen kerran tarkistetaan 17 §:n perusteella tämän lain voimassa ollessa. Jos leskeneläke myönnetään tai tarkistetaan tämän lain voimaantuloa edeltävältä ajalta, otetaan ulkomailta maksettava etuus huomioon tämän lain voimaantulosta lukien 17 §:n 1 momenttia soveltamatta.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996

5.12.1996/1001:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 170/1996, StVM 28/1996, EV 175/1996

4.12.1998/916:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tämän lain 15 b §:n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.

Jos lapsi saa eläkettä tämän lain tullessa voimaan, 28 §:n 4 momenttia sovelletaan, kun eläke muusta syystä tarkistetaan seuraavan kerran lain tultua voimaan.

Jos henkilö saa leskeneläkkeen täydennysmäärää tämän lain tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen lasten kotihoidon tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen etuus otetaan tulona huomioon, kun täydennysmäärää muusta syystä tarkistetaan perhe-eläkelain 17 §:n perusteella tämän lain tultua voimaan.

Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 141/1998, StVM 25/1998, EV 176/1998

23.12.1999/1272:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Lakia sovellettaessa tuloksi luetaan myös työntekijäin eläkelain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 5 a §:n 3 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys.

Laissa säädetty markkamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 93/1999, StVM 23/1999, EV 126/1999

30.12.1999/1369:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Lain 28 §:n 5 momenttia voidaan kuitenkin soveltaa 1 päivästä syyskuuta 1999.

Jos eläke tämän lain tullessa voimaan maksetaan holhoojalle, uskotulle miehelle tai huoltajalle taikka muulle kansaneläkelain 43 tai 44 §:ssä tarkoitetulle, eläkkeen maksamista tälle jatketaan, kunnes kansaneläkelaitokselle on ilmoitettu muusta edunvalvojasta tai tahosta, jolla on oikeus nostaa eläkkeensaajan eläke.

Jos lapseneläke tämän lain tullessa voimaan maksetaan 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen, eläkkeen maksamista lapselle itselleen jatketaan, kunnes lapsen edunvalvoja ilmoittaa kansaneläkelaitokselle, ettei hän siihen suostu.

HE 163/1999, StVM 26/1999, EV 137/1999

21.12.2000/1225:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

Tämän lain voimaan tullessa leskeneläkkeen täydennysmäärää saavan henkilön eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 154/2000, StVM 37/2000, EV 202/2000

17.8.2001/726:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2002. Perhe-eläkelain 15 b, 15 d ja 28 §:n perusteella eläkkeessä huomioon otetut tulot muutetaan euromääräisiksi pyöristäen alaspäin lähimpään täyteen euroon. Eläke maksetaan kuitenkin vähintään entisen suuruisena, jollei perhe-eläkelain 16, 17 tai 31 §:n perusteella tehtävästä tarkistuksesta muuta johdu.

Eläke voidaan muuttaa tämän lain mukaiseksi ilman uutta päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan kuitenkin pyynnöstä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 92/2001, StVM 21/2001, EV 89/2001

9.8.2002/683:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun perhe-eläkeasetuksen (449/1969) 4 ja 5 §, sellaisena kuin niistä on 5 § asetuksessa 539/1990.

HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002

3.12.2002/1030:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 224/2002, StVM 31/2002, EV 162/2002

20.12.2002/1195:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

HE 145/2002, StVM 35/2002, EV 175/2002

27.6.2003/640:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 242/2002, StVM 58/2002, EV 298/2002

30.12.2003/1317:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003

7.5.2004/369:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.

HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004

9.7.2004/641:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 76/2004, StVM 17/2004, EV 115/2004

1.10.2004/897:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 39/2004, StVM 11/2004, EV 86/2004

26.11.2004/1024:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

Tämän lain voimaan tullessa leskeneläkkeen täydennysmäärää saavan henkilön eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Jos henkilön kansaneläkelain (347/1956) 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005 tai työkyvyttömyys-, työttömyys- tai perhe-eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2005, nämä eläkkeet otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevien perhe-eläkelain säännösten perusteella silloin, kun perhe-eläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän lain voimaan tultua. Samoin menetellään, kun henkilölle myönnetään vanhuuseläke, joka perustuu vuoden 2005 työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumaan.

Jos henkilön työntekijäin eläkelain (395/1961) tai sitä vastaavien lakien mukainen vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen ja henkilö on täyttänyt 63 vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005, tuloksi otetaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 176/2004, StVM 23/2004, EV 147/2004

2.12.2005/941:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain voimaan tullessa leskeneläkkeen täydennysmäärää saavan henkilön eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 124/2005, StVM 14/2005, EV 119/2005

22.12.2006/1302:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.