Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

27.6.2019/798

Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 29 §:n nojalla:

1 §
Valtakunnansyyttäjän toimisto

Valtakunnansyyttäjän toimistossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päällikköinä toimivat virkamiehet.

Valtakunnansyyttäjän toimisto sijaitsee Helsingissä.

2 §
Syyttäjäalueet

Syyttäjäalueet ovat:

1) Etelä-Suomen syyttäjäalue, jonka toimialueena on Uudenmaan maakunnan kunnat ja Pyhtään kunta ja jonka toimipaikat ovat Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Lohjalla, Porvoossa, Raaseporissa ja Vantaalla;

2) Länsi-Suomen syyttäjäalue, jonka toimialueena on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat ja jonka toimipaikat ovat Jyväskylässä, Kokkolassa, Porissa, Raumalla, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa;

3) Itä-Suomen syyttäjäalue, jonka toimialueena on Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä ja jonka toimipaikat ovat Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Joensuussa Kouvolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä;

4) Pohjois-Suomen syyttäjäalue, jonka toimialueena on Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat ja jonka toimipaikat ovat Ivalossa, Kajaanissa, Kemissä, Kuusamossa, Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Ylivieskassa; sekä

5) Ahvenanmaan syyttäjäalue, jonka toimialueena on Ahvenanmaan maakunta ja jonka toimipaikasta säädetään Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 6 §:ssä.

3 §
Henkilöstö

Valtakunnansyyttäjän toimistossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virat sekä valtionsyyttäjän virkoja. Lisäksi toimistossa voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.

Syyttäjäalueella on johtavan aluesyyttäjän virka ja aluesyyttäjän virkoja. Syyttäjäalueella voi olla erikoissyyttäjän virkoja. Lisäksi syyttäjäalueella voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.

Valtakunnansyyttäjän toimisto määrää viran ja virkasuhteen sijoituspaikan. Syyttäjäalue kuitenkin määrää apulaissyyttäjän ja muun virkamiehen kuin syyttäjän viran ja virkasuhteen sijoituspaikan sekä enintään yhden vuoden kestävään määräaikaiseen aluesyyttäjän tai erikoissyyttäjän virkasuhteeseen nimittämiensä virkamiesten sijoituspaikan syyttäjäalueella.

4 §
Valtionsyyttäjän hallinnolliset tehtävät

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään valtionsyyttäjän tehtävistä, valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa sekä muissa hallinnollisissa tehtävissä.

5 §
Erikoissyyttäjän hallinnolliset tehtävät

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään erikoissyyttäjän tehtävistä, erikoissyyttäjä osallistuu syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalansa syyttäjätoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen. Lisäksi erikoissyyttäjä hoitaa esimiehen hänelle määräämät hallinnolliset tehtävät.

6 §
Aluesyyttäjän hallinnolliset tehtävät

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään aluesyyttäjän tehtävistä, aluesyyttäjä hoitaa esimiehen hänelle määräämät hallinnolliset tehtävät.

7 §
Apulaissyyttäjä

Syyttäjäalueella voi olla määräaikaisissa virkasuhteissa syyttäjäntehtäviin koulutettavia apulaissyyttäjiä. Apulaissyyttäjän hoidettaviksi annettavat rikosasiat määrätään harjoittelujakson vaiheen ja asian vaativuuden mukaan.

Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät järjestetään siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.

8 §
Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Siitä poiketen, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa säädetään:

1) Etelä-Suomen syyttäjäalueelle sijoitetuista syyttäjän viroista yhdeksään on kelpoisuusvaatimuksena ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;

2) Länsi-Suomen syyttäjäalueelle sijoitetuistasyyttäjän viroista seitsemään on kelpoisuusvaatimuksena ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

9 §
Apulaispäällikön määrääminen tehtävään

Valtakunnansyyttäjän toimisto määrää syyttäjäalueen esityksestä syyttäjän toimimaan apulaispäällikön tehtävässä. Määräys annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jollei erityisestä syystä ole perustetta määrätä tätä lyhyemmäksi määräajaksi.

10 §
Nimittäminen

Syyttäjien nimittämisestä säädetään Syyttäjälaitoksesta annetussa laissa.

Muun valtakunnansyyttäjän toimistoon sijoitetun Syyttäjälaitoksen virkamiehen kuin syyttäjän nimittää valtakunnansyyttäjän toimisto.

Muun syyttäjäalueelle sijoitetun Syyttäjälaitoksen virkamiehen kuin syyttäjän nimittää syyttäjäalue.

11 §
Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen

Valtakunnansyyttäjän toimistoon sijoitetun Syyttäjälaitoksen nimitystoimivaltaan kuuluvan virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtakunnansyyttäjän toimisto.

Johtavan aluesyyttäjän nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtakunnansyyttäjän toimisto.

Syyttäjäalueelle sijoitetun Syyttäjälaitoksen muun virkamiehen kuin johtavan aluesyyttäjän nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää syyttäjäalue. Syyttäjäalueelle sijoitetun syyttäjän nimittämisestä yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää kuitenkin valtakunnansyyttäjän toimisto.

12 §
Kelpoisuusvaatimukset

Syyttäjän kelpoisuusvaatimuksista säädetään Syyttäjälaitoksesta annetussa laissa.

Hallintojohtajan, johtavan asiantuntijan, neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

13 §
Virkavapaus

Virkavapaudesta valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle päättää oikeusministeriö.

Syyttäjäalueelle sijoitettujen aluesyyttäjien ja erikoissyyttäjien virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää syyttäjäalue. Syyttäjäalue päättää myös syyttäjäalueelle sijoitettujen apulaissyyttäjien ja muiden virkamiesten kuin syyttäjien virkavapaudesta.

Virkavapaudesta muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sekä muun Syyttäjälaitoksen virkamiehen osalta päättää valtakunnansyyttäjän toimisto.

14 §
Päätösvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissa

Muun Syyttäjälaitoksen virkamiehen kuin valtakunnansyyttäjän tai apulaisvaltakunnansyyttäjän irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä sekä hänelle annettavasta varoituksesta päättää valtakunnansyyttäjän toimisto.

15 §
Sivutoimet

Sivutoimiluvan muulle Syyttäjälaitoksen virkamiehelle kuin valtakunnansyyttäjälle myöntää valtakunnansyyttäjän toimisto. Ilmoitus muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta tehdään valtakunnansyyttäjän toimistolle.

16 §
Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan ohjaaminen

Valtakunnansyyttäjän toimisto ohjaa poliisimiehen tekemiksi epäiltyjen rikosten esitutkintaa johtavien syyttäjien toimintaa koko maassa.

17 §
Virkamerkki

Syyttäjälle annetaan Syyttäjälaitoksen vahvistama virkamerkki.

18 §
Hallintokanteluasioiden ratkaiseminen

Muun Syyttäjälaitoksen virkamiehen kuin valtakunnansyyttäjän tai apulaisvaltakunnansyyttäjän toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtakunnansyyttäjä tai hänen määräämänsä virkamies.

19 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2019.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.