Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

21.12.2016/1355

Valtioneuvoston asetus oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 24, 26 ja 55 §:n nojalla:

1 luku

Arvonlisäverotuksessa verovelvollisen kirjanpito

1 §
Liiketapahtumien kirjaaminen

Suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron selvittämiseksi kirjanpitovelvollisen arvonlisäverotuksessa verovelvollisen on kirjattava veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat aikajärjestyksessä sen ajankohdan mukaan, jolloin niiden perusteella suoritettava tai vähennettävä vero on otettava huomioon verokaudelta tilitettävää veroa laskettaessa.

Eri verokantojen alaisten myyntien ja ostojen on oltava vaikeuksitta erotettavissa toisistaan asiajärjestyksessä pidettävässä kirjanpidossa.

Niiden tavaroiden myyntien ja ostojen, joihin verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa arvonlisäverolain (1501/1993) 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä, on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista myynneistä ja ostoista. Jos verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa arvonlisäverolain sekä 79 j että 79 k §:ssä tarkoitettua menettelyä, mainittujen menettelyjen piiriin kuuluvien liiketoimien tulee olla vaikeuksitta erotettavissa toisistaan.

Arvonlisäverolain 43 b §:ssä tarkoitetun sijoituskullan myynnin on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista liiketapahtumista.

Kirjaukset voidaan tehdä ostoista tai myynneistä aikajärjestyksessä pidettävään osakirjanpitoon tai muuhun kirjanpitokirjaan siten, että niiden yhteys kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun asiajärjestyksessä pidettävään pääkirjanpitoon on vaikeuksitta todettavissa.

Elinkeinonharjoittajan kirjanpidosta on voitava tunnistaa sellaiset irtaimet esineet, jotka toisessa jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja on hänelle tästä jäsenvaltiosta lähettänyt esineeseen kohdistuvaa työsuoritusta tai arvonmääritystä varten.

2 §
Liiketapahtumien kirjaamisen määräpäivä

Kirjanpitovelvollisen arvonlisäverotuksessa verovelvollisen, jonka verokausi on kalenterikuukausi tai neljänneskalenterivuosi, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kuukausikohtaisesti verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12 päivään mennessä.

Kirjanpitovelvollisen arvonlisäverotuksessa verovelvollisen, jonka verokausi on kalenterivuosi, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kirjanpitolain mukaisesti, kuitenkin kuukausikohtaisesti viimeistään verokautta seuraavan helmikuun viimeiseen päivään mennessä.

2 luku

Suorituksen maksajan palkkakirjanpito

3 §
Palkkakirjanpidon laatiminen

Palkkakirjanpito on laadittava siten, että siitä käy riittävästi eriteltyinä selville ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n mukaiset palkat ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset.

4 §
Palkkakirjanpidon palkkakortti

Työnantajan tulee pitää jokaisesta palkansaajasta kalenterivuosittain palkkakorttia. Palkkakorttia voidaan pitää myös siten, että siinä tarvittavat tiedot voi koota yhteen. Palkkakortista käyvät selville seuraavat tiedot:

1) palkansaajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus ja osoite;

2) ennakonpidätystä koskevat määräykset;

3) aika, jolta palkka on maksettu päivämäärineen;

4) rahapalkan määrä;

5) luontoisedun raha-arvo;

6) ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkasta vähennetty määrä;

7) palkan määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava;

8) ennakonpidätyksen määrä;

9) ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä johtuvien kustannusten korvausten maksettu määrä.

Edellä 1 momentin 3–9 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään palkanmaksuittain.

Palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä luontoisedun laatu ja laskentaperuste sekä palkansaajan edusta työnantajalle maksama määrä, ennakkoperintälain 15 §:n mukaan maksetun korvauksen laatu ja peruste sekä mainitun pykälän perusteella palkasta vähennetyn määrän laatu ja peruste.

Kalenterivuoden päätyttyä on palkkakorttiin merkittävä 1 momentin 4–9 kohdassa tarkoitettujen määrien vuosittaiset yhteismäärät.

Silloinkin, kun palkasta ei ole toimitettava ennakonpidätystä, palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot.

5 §
Palkkakortti ulkomailla suoritetusta työstä

Jos palkka on maksettu ulkomailla suoritetusta työstä ja palkasta ei tuloverolain (1535/1992) 77 §:n perusteella ole toimitettava ennakonpidätystä tai se on toimitettava vain osasta palkkaa, palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä 4 §:n 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot sekä:

1) valtio, jossa on työskennelty;

2) työntekopaikkakunta;

3) ulkomailla oleskelun kesto kussakin valtiossa; sekä

4) oleskelun aikana tapahtuneet Suomessa käynnit.

Jos palkansaaja työskentelee lähetettynä työntekijänä tai muutoin ulkomailla sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 16 ja 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, palkkakorttiin tai sen liitteeseen merkitään 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi se sairausvakuutuslain 18 luvun 18 §:ssä tarkoitettu vakuutuspalkka, jota ulkomaan työssä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksun perusteena.

6 §
Palkkakortin muuttuneet tiedot

Jos 4 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteita on muutettu tai tietoja on muutoin korjattu, on alkuperäinen tieto säilytettävä ja uusi tieto sekä ajankohta, josta alkaen sitä sovelletaan, merkittävä palkkakorttiin tai sen liitteeseen.

7 §
Palkkakirjanpidon palkkalista ja palkkasuoritusten yhdistelmä

Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain palkkalista, josta palkansaajittain käyvät selville:

1) palkansaajan nimi;

2) palkanmaksukausi;

3) palkanmaksupäivä;

4) rahapalkan määrä;

5) luontoisedun raha-arvo;

6) edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutuspalkka;

7) ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkasta vähennetty määrä;

8) palkan määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava;

9) ennakonpidätyksen määrä;

10) ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä johtuvien kustannusten korvausten määrä;

11) palkasta ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen vähennetty määrä;

12) palkansaajalle maksettu tai tilille merkitty määrä.

Palkkalistaan on merkittävä myös 1 momentin 4–12 kohdassa tarkoitettujen määrien yhteismäärät.

Työnantajan on laadittava palkkalistoista ja muista kalenterikuukauden aikana tapahtuneista palkkasuorituksista yhdistelmä, josta käy ilmi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuun veroilmoitukseen merkityt tiedot.

Työnantajan on merkittävä työnantajan sairausvakuutusmaksu 3 momentissa tarkoitettuun yhdistelmään siten kuin palkkasuorituksen merkitsemisestä säädetään.

8 §
Lähdeveron perimiseen velvollisen palkkakirjanpito

Kirjanpitovelvollisen lähdeveron perimiseen velvollisen on pidettävä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) mukaisista suorituksista palkkakirjanpitoa.

Suorituksen maksajan tulee pitää jokaisesta palkan tai muun lähdeveron alaisen suorituksen saajasta kalenterivuosittain yhtenäistä luetteloa, josta käyvät selville seuraavat tiedot:

1) suorituksen saajan täydellinen nimi, ammatti tai toimi, syntymäaika ja mahdollinen virallinen tunnistetieto kotivaltiossa sekä osoite kotivaltiossa ja Suomessa;

2) lähdeveroprosentti suorituslajeittain;

3) aika, jolta palkka tai muu suoritus on maksettu;

4) rahana maksetun palkan tai muun suorituksen määrä;

5) luontoisedun raha-arvo;

6) palkasta rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 6 §:n tai kansainvälisen sopimuksen määräyksen perusteella lähdeveroa perittäessä tehdyt vähennykset;

7) määrä, josta lähdevero on peritty;

8) lähdeveron määrä;

9) työntekijältä perityn työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksun määrä; sekä

10) päivärahat ja tositteiden perusteella suoritettujen korvausten määrät.

Edellä 2 momentin 3–10 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään maksusuorituksittain. Kalenterivuoden päätyttyä on luetteloon merkittävä 2 momentin 4–10 kohdassa tarkoitettujen suoritusten tai määrien vuosittaiset yhteismäärät jokaisesta suorituksesta ja määrästä erikseen. Tiedot on merkittävä luetteloon silloinkin, kun lähdeveroa ei ole peritty.

9 §
Palkkakirjanpitoon kirjaaminen

Kirjanpitovelvollisen työnantajan tulee kirjanpitoonsa kirjata ennakonpidätykset ennakonpidätysten tiliä käyttäen.

Palkka ja muut kirjaukset on merkittävä palkkakirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys palkkalistasta palkkakorttiin sekä Verohallinnolle maksettavaan määrään ja annettaviin ilmoituksiin on vaikeuksitta todettavissa.

10 §
Koneellisten tietovälineiden hyväksikäyttö

Mitä kirjanpitolaissa säädetään tai sen nojalla määrätään koneellisten tietovälineiden hyväksikäytöstä, koskee myös palkkakirjanpitoa. Verohallinnon kehotuksesta palkkakirjanpito on saatettava välittömästi työnantajan kustannuksella selväkieliseen kirjalliseen muotoon. Palkkakirjanpidon verotarkastus voidaan suorittaa myös elektronisia välineitä käyttäen.

11 §
Palkkakirjanpitoa koskevien säännösten soveltaminen

Mitä tässä luvussa säädetään työnantajasta ja palkansaajasta, koskee myös muuta suorituksen maksajaa ja saajaa.

Mitä tässä luvussa säädetään palkka- tai muun suorituksen merkitsemisestä palkkakirjanpitoon, koskee myös työnantajan sairausvakuutusmaksua.

3 luku

Verotarkastus

12 §
Verotarkastusmenettely

Verotarkastuksen kuluessa verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, tarkastuksen kulusta ja jatkotoimenpiteistä sekä selvitettävä tarkastuksessa esiin tulleet seikat. Lisäksi verovelvolliselle annetaan tarvittaessa verotusta koskevaa opastusta ja neuvontaa.

Verotarkastuskertomus on laadittava viivytyksettä. Tarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi ainakin tarkastuksen kulku, tarkastettu aineisto, verotukseen vaikuttavat seikat, tarkastuksella annettu ohjaus, verovelvollisen esittämä selvitys, sovellettavat säännökset sekä tarkastajan tekemät johtopäätökset ja niiden perustelut.

Verotarkastuskertomuksen valmistuttua verovelvolliselle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi. Verovelvollista kuultaessa on kerrottava, mistä asioista verovelvollisen olisi erityisesti esitettävä selvitystä.

Verotarkastus voidaan toimeenpanna jo tilikauden aikana.

13 §
Verotarkastuksessa esitettävä aineisto ja omaisuus

Verotarkastuksessa on esitettävä tarkastettavaksi kaikki elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto ja omaisuus.

Verotarkastuksessa esitettävää aineistoa ovat tasekirja, tase-erittely ja muut kirjanpitokirjat, tilipuitteet käyttöaikaa koskevin merkinnöin, kirjaussuunnitelma, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, tositteet, kirjeenvaihto, muistiinpanot sekä muu kirjanpitoaineisto ja laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat sekä pöytäkirjat. Aineiston esittämisvelvollisuus koskee kirjallisia ja kuvallisia esityksiä (asiakirja) sekä sellaisia tietovälineitä, joiden sisältö on luettavissa, katseltavissa, kuunneltavissa tai muuten ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein (tekninen tallenne). Omaisuudella tarkoitetaan toimintaan kuuluvia varastoja ja muuta omaisuutta.

Esittämisvelvollisen on esitettävä tarkastettavaksi myös kaikki muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

14 §
Verotarkastuksen suorittamispaikka

Verotarkastus toimitetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa, muualla asiamiehen tai edustajan tiloissa tai Verohallinnossa. Jos verotarkastus toimitetaan muualla kuin Verohallinnossa, verovelvollisen on asetettava verotarkastuksen suorittavan virkamiehen käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset välineet ja avustavat henkilöt. Asiakirjat ja tekniset tallenteet on esitettävä tarkastettavaksi tai toimitettava sinne, missä verotarkastus suoritetaan. Teknisistä tallenteista on viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset verotarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, jos se on tarkastuksen suorittamista varten tarpeen.

Edellä 1 momentissa välineellä tarkoitetaan teknistä välinettä, jolla tekniset tallenteet voidaan saattaa luettavaan, katseltavaan, kuunneltavaan tai muuten ymmärrettävään muotoon.

4 luku

Erinäiset säännökset

15 §
Asiakirjan allekirjoittamatta jättäminen

Verotusta koskevaan päätökseen tai muuhun asiakirjaan, joka annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus jättää merkitsemättä.

16 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.