Seurattu SDK 638/2019 saakka.

10.12.2009/1087

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2010

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 73 § on osaksi muutettuna laissa 896/2001, päättänyt:

1 §

Vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 §

Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 §

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;

2) työskentely on tilapäistä TVL 72a §:ssä tarkoitetulla tavalla;

3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja

4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 §

Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 §

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 §

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 §

Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 §

Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
auto 45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan
– 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
– 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
– 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
– 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
– 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
– 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä taimuulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene, enintään 50 hv 73 senttiä kilometriltä
moottorivene, yli 50 hv 108 senttiä kilometriltä
moottorikelkka 105 senttiä kilometriltä
mönkijä 99 senttiä kilometriltä
moottoripyörä 33 senttiä kilometriltä
mopo 17 senttiä kilometriltä
muu kulkuneuvo 10 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä.

10 §

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 §

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 §

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
euro
yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00
yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden
– vähintään 2 tunnilla 16,00
– yli 6 tunnilla 36,00

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 §

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä euro
Afganistan 57,00
Afganistan 57,00
Alankomaat 65,00
Alankomaiden Antillit 45,00
Albania 55,00
Algeria 66,00
Andorra 59,00
Angola 84,00
Antigua ja Barbuda 74,00
Arabiemiirikunnat 63,00
Argentiina 43,00
Armenia 47,00
Aruba 49,00
Australia 62,00
Azerbaidzan 65,00
Azorit 56,00
Bahama 60,00
Bahrain 65,00
Bangladesh 42,00
Barbados 59,00
Belgia 61,00
Belize 35,00
Benin 43,00
Bermuda 59,00
Bhutan 34,00
Bolivia 29,00
Bosnia-Hertsegovina 48,00
Botswana 40,00
Brasilia 61,00
Britannia 69,00
Lontoo ja Edinburg 75,00
Brunei 40,00
Bulgaria 50,00
Burkina Faso 35,00
Burundi 34,00
Chile 55,00
Cookinsaaret 61,00
Costa Rica 46,00
Djibouti 47,00
Dominica 48,00
Dominikaaninen tasavalta 52,00
Ecuador 47,00
Egypti 53,00
El Salvador 44,00
Eritrea 30,00
Espanja 65,00
Etelä-Afrikka 53,00
Etiopia 36,00
Fidzi 44,00
Filippiinit 53,00
Färsaaret 53,00
Gabon 73,00
Gambia 36,00
Georgia 49,00
Ghana 47,00
Grenada 53,00
Grönlanti 53,00
Guadeloupe 50,00
Guatemala 38,00
Guinea 44,00
Guinea-Bissau 35,00
Guyana 36,00
Haiti 46,00
Honduras 38,00
Indonesia 52,00
Intia 44,00
Irak 55,00
Iran 50,00
Irlanti 64,00
Islanti 59,00
Israel 63,00
Italia 67,00
Milano 67,00
Itä-Timor 40,00
Itävalta 61,00
Jamaika 51,00
Japani 83,00
Jemen 48,00
Jordania 69,00
Kambodzha 57,00
Kamerun 46,00
Kanada 68,00
Kanarian saaret 60,00
Kap Verde 40,00
Kazakstan 63,00
Kenia 50,00
Keski-Afrikan tasavalta 39,00
Kiina 57,00
Hongkong 68,00
Macao 61,00
Kirgisia 47,00
Kolumbia 49,00
Komorit 40,00
Kongo 47,00
Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire) 68,00
Korean kansantasavalta (Pohj.-Korea) 66,00
Korean tasavalta (Etelä-Korea) 79,00
Kosovo 44,00
Kreikka 64,00
Kroatia 62,00
Kuuba 50,00
Kuwait 64,00
Kypros 61,00
Laos 35,00
Latvia 50,00
Lesotho 35,00
Libanon 67,00
Liberia 40,00
Libya 51,00
Liechtenstein 75,00
Liettua 51,00
Luxemburg 63,00
Madagaskar 42,00
Madeira 58,00
Makedonia 49,00
Malawi 43,00
Malediivit 47,00
Malesia 53,00
Mali 43,00
Malta 57,00
Marokko 61,00
Marshallinsaaret 39,00
Martinique 51,00
Mauritania 50,00
Mauritius 46,00
Meksiko 49,00
Mikronesia 44,00
Moldova 46,00
Monaco 66,00
Mongolia 48,00
Montenegro 48,00
Mosambik 50,00
Myanmar (Burma) 53,00
Namibia 37,00
Neitsytsaaret (USA) 41,00
Nepal 35,00
Nicaragua 38,00
Niger 40,00
Nigeria 68,00
Norja 65,00
Norsunluurannikko 75,00
Oman 52,00
Pakistan 35,00
Palestiina 53,00
Panama 43,00
Papua-Uusi Guinea 39,00
Paraguay 31,00
Peru 52,00
Portugali 63,00
Puerto Rico 38,00
Puola 59,00
Qatar 63,00
Ranska 65,00
Romania 55,00
Ruanda 39,00
Ruotsi 65,00
Saint Kitts ja Nevis 60,00
Saint Lucia 73,00
Saint Vincent ja Grenadiinit 69,00
Saksa 63,00
Berliini 63,00
Salomonsaaret 35,00
Sambia 50,00
Samoa 43,00
San Marino 53,00
Sao Tome ja Principe 49,00
Saudi-Arabia 61,00
Senegal 40,00
Serbia 51,00
Seychellit 69,00
Sierra Leone 41,00
Singapore 69,00
Slovakia 61,00
Slovenia 61,00
Somalia 37,00
Sri Lanka 35,00
Sudan 56,00
Surinam 33,00
Swazimaa 36,00
Sveitsi 70,00
Syyria 58,00
Tadzikistan 51,00
Taiwan 53,00
Tansania 39,00
Tanska 69,00
Thaimaa 56,00
Togo 47,00
Tonga 37,00
Trinidad ja Tobago 68,00
Tsad 46,00
Tshekki 61,00
Tunisia 55,00
Turkki 57,00
Istanbul 60,00
Turkmenia 59,00
Uganda 36,00
Ukraina 59,00
Unkari 58,00
Uruguay 45,00
Uusi-Seelanti 59,00
Uzbekistan 53,00
Valkovenäjä 48,00
Vanuatu 38,00
Venezuela 64,00
Venäjä 56,00
Moskova 73,00
Pietari 64,00
Vietnam 49,00
Viro 51,00
Yhdysvallat 64,00
New York City, Los Angeles, Washington DC, San Francisco 71,00
Zimbabwe 48,00
Maa, jota ei ole erikseen mainittu 41,00

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 16,00 euroa.

14 §

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9,00 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 18,00 euroa.

15 §

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 §

Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

17 §

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 – 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 10,00 euroa.

18 §

Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2010.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.