Seurattu SDK 639/2017 saakka.

11.5.2007/551

Laki puolustusvoimista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään puolustusvoimien tehtävistä, toimivallasta, organisaatiosta, hallinnosta, sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmästä ja henkilöstöstä.

2 § (28.6.2017/427)
Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat:

a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;

b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;

3) osallistuminen Euroopan union toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan;

4) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.

2 luku

Toimivalta

Suomen sotilaallinen puolustaminen
3 §
Aluevalvonta

Puolustusvoimat valvoo Suomen maa- ja vesialuetta sekä ilmatilaa ja turvaa alueellista koskemattomuutta siten kuin aluevalvontalaissa (755/2000) säädetään.

4 §
Kansan elinmahdollisuuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen

Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen. Sotilaallisten voimakeinojen tulee olla sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Sotilaallisilla voimakeinoilla tarkoitetaan sotilaan henkilökohtaisen aseen ja sitä voimakkaampaa asevoiman käyttöä.

4 a § (28.6.2017/427)
Kansainvälisen avun pyytäminen

Jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa (418/2017) muuta säädetä, puolustusministeriö voi ulkoasiainministeriötä kuultuaan pyytää puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselta valtiolta, Euroopan unionilta tai kansainväliseltä järjestöltä ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt.

4 b § (28.6.2017/427)
Toimivalta ja voimakeinojen käyttö vastaanotettaessa kansainvälistä apua

Joukolla ja yksittäisellä sotilaalla, joka Suomen pyynnöstä antaa apua Suomelle, on toimivalta suorittaa tehtäviä ja käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja sen mukaisesti kuin, mitä laissa säädetään puolustusvoimien ja sotilasviranomaisten toimivallasta. Tätä toimivaltaa rajaavat lisäksi apua koskevan päätöksen määräykset. Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta tarpeen sekä hyväksyttävässä suhteessa tehtävän tavoitteeseen nähden.

Apua koskevassa päätöksessä on määriteltävä tehtävä, johon apua pyydetään, toimivalta, apuun sisältyvät sotilaalliset voimavarat ja mahdollinen voimakeinojen käyttö sekä muut avun antamisen edellytykset.

5 § (28.6.2013/509)
Sotilaskoulutus

Puolustusvoimat antaa sotilaskoulutusta siten kuin asevelvollisuuslaissa (1438/2007) ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa (556/2007) säädetään. Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavasta sotilaskoulutuksesta säädetään erikseen.

6 §
Vapaaehtoinen maanpuolustus

Puolustusvoimat ohjaa, tukee ja valvoo vapaaehtoista maanpuolustusta siten kuin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa säädetään.

7 § (28.3.2014/262)
Sotilaskurinpito

Puolustusvoimien kurinpitovallasta säädetään sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014).

8 § (28.3.2014/262)
Rikostorjunta

Puolustusvoimien rikostorjunnasta säädetään sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa.

9 §
Terveydenhuolto

Puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon siten kuin terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) säädetään.

Muiden viranomaisten tukeminen
10 §
Virka-apu poliisille ja rajavartiolaitokselle

Puolustusvoimat antaa virka-apua poliisille yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi siten kuin puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetussa laissa (781/1980) säädetään. Sen mukaan kuin puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetussa laissa säädetään, puolustusvoimilla on oikeus poliisin johdolla käyttää sotilaallisia voimakeinoja puolustusvoimien avustaessa poliisia terrorismirikoksen estämisessä tai keskeyttämisessä.

Puolustusvoimat antaa virka-apua rajavartiolaitokselle siten kuin rajavartiolaissa (578/2005) säädetään.

11 § (29.12.2009/1684)
Virka-apu yhteiskunnan turvaamiseksi

Puolustusvoimat voi antaa virka-apua yhteiskunnan turvaamiseksi siten kuin öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) tai muussa laissa säädetään.

Osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan (28.6.2017/427)
12 § (28.6.2017/427)
Kansainvälisen avun antaminen ja muu kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimat voi antaa puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt.

Puolustusvoimat voi osallistua kansainvälisen avun antamiseen myös toista Suomen viranomaista tukeakseen toimivaltaisen ministeriön tai viranomaisen pyynnöstä.

Jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa muuta säädetä, puolustusvoimien osallistumisesta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan päättää puolustusministeriö ulkoasiainministeriötä kuultuaan.

Puolustusvoimia ei saa määrätä 1 tai 2 momentissa tarkoitettuihin toimiin ilman kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa tai 3 momentissa säädettyä päätöksentekomenettelyä, ellei puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu.

12 a § (28.6.2017/427)
Toimivalta ja voimakeinojen käyttö kansainvälisen avun antamisessa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa

Edellä 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja kansainvälisen avun pyytäjän määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa tehtävän tavoitteeseen nähden ja tehtävälle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun avun antamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on toimivalta suorittaa tehtäviä ja oikeus käyttää voimakeinoja toisen Suomen viranomaisen esittämän pyynnön ja osoittaman toimivallan mukaisesti.

12 b § (28.6.2017/427)
Kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuva henkilöstö

Edellä 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin käytetään ensisijaisesti sellaista puolustusvoimien henkilöstöä, joka on sitoutunut puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Tehtävien ajan henkilöstö on virka- tai työsuhteessa puolustusvoimiin. Mitä 41 §:n 2 momentissa säädetään tiedon antamisen määräajasta, ei sovelleta 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Tehtäviin osallistuvaan henkilöstöön sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettua lakia (1522/2016).

Asevelvollisten käyttämisestä kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan säädetään asevelvollisuuslaissa. Jos reserviläinen otetaan tehtävän ajaksi puolustusvoimien palvelussuhteeseen, työ- tai virkasuhdetta, joka tehtävään otettavalla on, ei saa tehtävän takia päättää. Reserviläisellä on oikeus palata aikaisempaan työ- tai virkasuhteeseen, kun palvelussuhde puolustusvoimiin päättyy. Virkavapauden tai työstä vapautuksen myöntämisestä reserviläiselle 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin päättää harkintansa mukaan työnantaja.

12 c § (28.6.2017/427)
Joukkojen asemaa koskevat sopimukset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää seuraavien sopimusten soveltamisesta kansainvälisen avun vastaanottamiseen sekä antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan:

1) Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehty sopimus ja sen lisäpöytäkirja (SopS 64 ja 65/1997) ja toinen lisäpöytäkirja (SopS 72–74/2005);

2) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin sotilasesikunnan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien, myös harjoitusten, valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan unionin toimielinten käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen palvelukseen siirrettyjen sotilas- ja siviilihenkilöiden sekä jäsenvaltioiden tätä varten Euroopan unionin käyttöön asettamien sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta (EU SOFA) (SopS 24/2006);

3) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämistä korvausvaatimuksista, jotka koskevat sellaiselle omaisuudelle, jonka jäsenvaltio omistaa, jota se käyttää tai jolla se toimii, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaation yhteydessä aiheutunutta vahinkoa tai tällaisen operaation yhteydessä sattunutta jäsenvaltion sotilas- ja siviilihenkilöiden loukkaantumista tai kuolemaa (SopS 25/2006).

Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa (8.5.2015/577)
13 § (8.5.2015/577)
Sotilaallinen kriisinhallinta ja sotilastehtävät muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa

Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).

Kiinteistöjen käyttäminen ja kiinteistöjä koskevat rajoitukset
14 § (28.6.2013/509)
Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus

Puolustusvoimilla on oikeus tilapäisesti käyttää muita kuin pysyvässä käytössään olevia kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä. Puolustusvoimat ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai vahinkoa omaisuudelle.

Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää asuinrakennuksia, niihin liittyviä piha- ja puutarha-alueita, korjaamattomia viljelysmaita eikä maa- ja metsätaloudellisia koekenttiä.

Puolustusvoimien 1 momentissa tarkoitetusta kiinteistön käyttämisestä sovitaan suullisesti tai kirjallisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen, varuskunnan päällikkö tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistön käyttämisestä.

Jos puolustusvoimat tarvitsee samalla kertaa käyttöönsä laajan alueen, jolla on huomattava määrä kiinteistöjä tai kiinteistöillä on huomattava määrä omistajia tai haltijoita, puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen, varuskunnan päällikkö tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistöjen käyttämisestä. Päätös voidaan tällöin antaa tiedoksi hallintolain (434/2003) mukaisella yleistiedoksiannolla.

Kiinteistön käyttämisestä aiheutuneesta vahingosta suoritetaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus. Korvauspäätökseen samoin kuin kiinteistön käyttöä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korvaukseen oikeutetulle on muutoksenhausta huolimatta viivytyksettä suoritettava määrä, josta ei ole erimielisyyttä. Kiinteistön käyttöä koskevaa päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Kiinteistön käyttöä koskevaa sopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. (7.8.2015/932)

15 §
Liikkumista koskevat kiellot ja rajoitukset

Jos sotilaalliset syyt tai ulkopuolisten suojaaminen vaaroilta välttämättä sitä vaatii, puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen, varuskunnan päällikkö tai harjoituksen johtaja voi kieltää asiattomilta puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkumisen tai rajoittaa sitä. Kiellon rikkomisesta tuomittavista rangaistuksista säädetään rikoslaissa (39/1889). (28.6.2013/509)

Harjoituksen johtaja voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen puolustusvoimien käytössä tilapäisesti harjoituksen järjestämistä varten olevalla alueella tai kohteessa, jota käytetään materiaalin säilytykseen, joukkojen ryhmitykseen tai jolla tapahtuva toiminta voi aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille.

Oleskelu- tai vierailulupa myönnetään, jos hakijalla on työtehtävistä, asumisesta tai vastaavasta syystä johtuva perusteltu tarve liikkua puolustusvoimien käytössä olevalla alueella. Vierailulupaa ei kuitenkaan myönnetä, jos on perusteltua syytä epäillä hakijan vaarantavan puolustusvoimien toimintaa tai alueella olevien turvallisuutta. Oleskelu- tai vierailuluvan saanut henkilö ei saa puolustusvoimien käytössä olevalla alueella kuvata tai muuten tallentaa maanpuolustuksen kannalta tärkeitä kohteita, kuten johtamispaikkoja, tutka- tai viestiasemia ja asejärjestelmiä. Luvassa voidaan antaa puolustusvoimien toiminnan ja hakijan turvallisuuden kannalta tarpeellisia määräyksiä alueella liikkumisesta, liikkumisajasta ja -paikasta sekä kuvaamisesta tai muusta tallentamisesta.

Lupa voidaan peruuttaa, jos:

1) luvan haltija rikkoo lupamääräyksiä;

2) luvan haltija on antanut alueella liikkumisen tarkoituksesta harhaanjohtavia tietoja; taikka

3) luvan haltija ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä.

Oleskelu- ja vierailuluvan myöntää edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu viranomainen. Lupaviranomaisen 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Luvan peruuttamista koskevaa päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. (7.8.2015/932)

Oleskelu- ja vierailuluvasta säädetään tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista alueista maa-alueet tulee merkitä. Kieltotauluista ja muista tässä tarkoitetuista merkeistä voidaan säätää puolustusministeriön asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavien kohteiden määritelmästä, niihin pääsyn rajoittamisesta sekä niiden salassapidosta. (7.4.2017/197)

16 §
Lupa- ja valvonta-asioiden rekisteri

Lupa- ja valvonta-asioiden rekisteri on valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri. Siihen voi sisältyä tietoja, joita on tarpeen käsitellä tässä laissa tarkoitettujen liikkumista koskevien lupien myöntämiseksi sekä kieltojen ja rajoitusten valvomiseksi.

Rekisteriin saadaan tallettaa puolustusvoimien kohteessa oleskelevan tai sinne pyrkivän henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista täydellinen nimi, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta sekä henkilön matkustusasiakirjan tiedot. Rekisteriin saadaan merkitä löydettyjä vaarallisia esineitä ja aineita koskevia sekä muita vastaavia puolustusvoimien henkilökunnan työturvallisuuteen vaikuttavia tietoja.

3 momentti on kumottu L:lla 19.9.2014/744.

Rekisteristä voidaan luovuttaa tietoja sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. (28.3.2014/262)

Henkilöä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä viimeistään viiden vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

17 §
Rekisterinpitäjä

Lupa- ja valvonta-asioiden rekisterinpitäjänä toimii pääesikunta sekä kukin hallintoyksikkö toimialueellaan.

Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen
18 §
Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevalla alueella

Turvallisuuden ja järjestyksen toteuttamisesta puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevalla alueella määrää tarkemmin varuskunnan päällikkö tai joukko-osaston komentaja. Vartio- tai päivystystehtävää suorittavan virkamiehen koulutuksesta säädetään puolustusministeriön asetuksella.

18 a § (7.4.2017/197)
Puolustusvoimien turvaamistehtävät

Puolustusvoimat voi tarvittaessa asettaa erityiskoulutuksen saaneen puolustusvoimien virkamiehen (turvamies) suojaamaan yleisellä paikalla puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvien, puolustusvoimien vieraana olevan vieraan valtion sotilasjohtoon kuuluvien tai kansainvälistä järjestöä edustavien erityistä suojelua tarvitsevien henkilöiden turvallisuutta (henkilösuojaustehtävä) tai puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetusten koskemattomuutta.

Turvamies voi yleisellä paikalla suojata henkilösuojaustehtävässä erityistä suojelua tarvitsevan henkilön turvallisuutta 22 a §:ssä säädetyin toimivaltuuksin, jollei poliisi ole ottanut tehtävää suoritettavakseen, sekä puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetuksen koskemattomuutta 22 b §:ssä säädetyin toimivaltuuksin. Toimivaltuuksien käytön aloittamisesta on ilmoitettava mahdollisimman pian päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle tai poliisin kenttäjohtajalle.

Turvaamistehtävän suorittaminen on siirrettävä poliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian 2 momentissa tarkoitettujen toimivaltuuksien käytön alkamisen jälkeen.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset turvamiehen voimakäyttö- ja suojavälineistä.

Puolustusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset turvamiehen erityisestä koulutuksesta, voimankäytön harjoittelusta, oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä ja voimakeinojen käytön valvonnasta sekä turvaamistehtävän johtajan kelpoisuusvaatimuksista.

18 b § (7.4.2017/197)
Turvaamistehtävässä noudatettavat periaatteet

Turvaamistehtävien suorittamisessa on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Turvaamistehtävä tulee pyrkiä suorittamaan ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin.

Turvaamistehtävässä suoritettavien toimenpiteiden on oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin nähden.

Turvamiehen toimenpiteillä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä turvaamistehtävän suorittamiseksi.

Turvamies saa käyttää toimivaltuuttaan vain säädettyyn tarkoitukseen.

18 c § (7.4.2017/197)
Turvaamistehtäviin liittyvä yhteistyö poliisin kanssa

Puolustusvoimien on ilmoitettava turvaamistehtävän suorittamisesta ennakolta päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle tai poliisin kenttäjohtajalle.

Asian laadun niin vaatiessa turvaamistehtävä suoritetaan yhteistoiminnassa poliisin kanssa poliisin yleisjohdossa. Turvaamistehtävän johtaja ja asianomainen poliisiviranomainen sopivat yhteistoiminnassa tehtävään liittyvistä kysymyksistä.

Puolustusvoimat sopii yhteistoiminnassa poliisin kanssa ampuma-aseella ampumisesta, sen käytöstä varoittamisesta ja sillä uhkaamista koskevista menettelyistä yleisellä paikalla.

18 d § (7.4.2017/197)
Turvamiehen virkamerkki ja aseman ilmaiseminen sekä turvamiehen yksilöiminen

Turvamiehellä on puolustusministeriön asetuksella säädettävä virkamerkki.

Turvamiehen on pidettävä virkamerkki mukana virkatehtävää suorittaessa. Turvamiehen on tarvittaessa ilmaistava toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle olevansa turvamies ja pyynnöstä esitettävä virkamerkkinsä, jos ilmaiseminen tai esittäminen on mahdollista toimenpiteen suorittamista vaarantamatta.

Puolustusvoimien on huolehdittava siitä, että virkatoimen suorittanut turvamies on tarvittaessa yksilöitävissä.

19 §
Henkilöllisyyden selvittäminen, henkilön poistaminen ja kiinniotto-oikeus

Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla virkamiehellä on oikeus poistaa henkilö puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevalta alueelta ja 15 §:ssä tarkoitetulta alueelta, jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella alueella ja edellä mainittu virkamies on kehottanut häntä poistumaan. Virkamiehellä on oikeus poistaa myös alueella luvallisesti oleva henkilö, jos tämä häiritsee tai vaarantaa toisten tai itsensä turvallisuuden. Lisäksi virkamiehellä on tehtävässään oikeus saada tietää alueella oleskelevan tai liikkuvan henkilön nimi, henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika, kansalaisuus ja passitiedot.

Yleisestä kiinniotto-oikeudesta säädetään pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 2 §:ssä. Kiinni otettu muu kuin rikoslain 45 luvun alainen henkilö on viipymättä luovutettava poliisille. Sama koskee rikoslain 45 luvun alaista henkilöä, joka on syyllistynyt muuhun kuin sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen. Jollei kiinni otettua voida luovuttaa poliisille viimeistään kuuden tunnin kuluttua kiinniottamisesta, hänet on päästettävä heti vapaaksi. (22.7.2011/840)

Rikoslain 45 luvun alainen henkilö saadaan lisäksi ottaa kiinni, jos:

1) hänen lausumistaan uhkauksista tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä hänen todennäköisesti syyllistyvän rikokseen; tai

2) hän on tuntematon ja kieltäytyy antamasta henkilöllisyytensä selvittämiseksi tarpeellisia tietoja niitä tiedustelevalle esimiehelle, järjestyspartiolle tai vartio- tai päivystystehtävää suorittavalle sotilaalle taikka antaa henkilöllisyydestään ilmeisesti virheellisen tiedon.

(28.3.2014/262)
20 §
Turvallisuustarkastus

Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla virkamiehellä on henkilöä poistaessaan tai kiinniottaessaan oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Edellä mainitulla virkamiehellä on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet tai aineet. Ne on palautettava tarkastettavalle tämän poistuessa tai vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei siihen ole lain mukaan estettä.

21 §
Turvatarkastus

Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla virkamiehellä on oikeus metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta taikka koulutettua eläintä apuna käyttäen tarkastaa puolustusvoimien toimitiloihin, kulkuneuvoihin tai alueelle saapuva taikka siellä oleva sekä tarvittaessa hänen kulkuneuvonsa ja hänen mukanaan olevat tavarat sen selvittämiseksi, ettei hänellä ole mukanaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle ja järjestykselle, jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen tai jonka hallussapito on lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen nojalla kielletty. Turvatarkastus voidaan tehdä myös puolustusvoimien toimitiloista, kulkuneuvoista tai alueelta poistuville henkilöille sekä tarvittaessa heidän kulkuneuvoihinsa ja heidän mukanaan oleviin tavaroihinsa, jos tarkastuksella on tärkeä merkitys turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiselle ja on perusteltu syy epäillä, että on rikottu puolustusvoimien antamia turvallisuutta koskevia määräyksiä.

Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla virkamiehellä on myös oikeus metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta taikka koulutettua eläintä apuna käyttäen tarkastaa puolustusvoimien toimitiloja, alueita ja kulkuneuvoja sen selvittämiseksi, ettei niissä ole esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle, jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen taikka jonka hallussapito on lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen nojalla kielletty.

Turvatarkastuksen suorittamisesta päättää varuskunnan päällikkö tai joukko-osaston komentaja. Turvatarkastus on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.

Edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa löydetty omaisuus saadaan ottaa haltuun. Haltuunotosta on laadittava pöytäkirja. Haltuun otettu omaisuus on palautettava asianomaiselle henkilölle hänen poistuessaan puolustusvoimien toimitiloista, jollei siihen ole lain mukaan estettä.

22 §
Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseen liittyvät voimakeinot

Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen, vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla virkamiehellä on oikeus käyttää sellaisia henkilön poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet.

Jos henkilö kieltäytyy 21 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta, hänet voidaan poistaa tai häneltä voidaan evätä pääsy puolustusvoimien toimitiloihin, kulkuneuvoon tai alueelle. Henkilön poistamiseksi puolustusvoimien toimitiloista, kulkuneuvosta tai sen hallitsemalta alueelta voidaan tarvittaessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

22 a § (7.4.2017/197)
Toimivaltuudet henkilösuojaustehtävässä

Turvamiehellä on oikeus henkilösuojaustehtävän suorittamisen yhteydessä käyttää tässä pykälässä tarkoitettuja toimivaltuuksia, jollei päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja niitä rajoita.

Turvamiehellä on oikeus jo aloitetun tai välittömästi odotettavissa olevan henkilösuojaustehtävän kohteena olevan henkilön henkeen, ruumiilliseen koskemattomuuteen, vapauteen, varallisuuteen tai kotirauhaan kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi käyttää sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon kohteen turvallisuus, virkatehtävän laatu ja vastarinnan vaarallisuus. Voimakeinoja on käytettävä vain siinä määrin ja siihen saakka kuin se on välttämättä tarpeen laissa säädetyn virkatehtävän suorittamiseksi.

22 b § (7.4.2017/197)
Toimivaltuudet puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetusten koskemattomuuden suojaamisessa

Turvamiehellä on oikeus puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetuksen välittömässä läheisyydessä eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista siellä, jos se on välttämätöntä erityisen omaisuuden koskemattomuuden suojaamiseksi, jollei päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja sitä rajoita.

Puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetuksen suojaamistehtävässä turvamiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi puolustusvoimien erityiseen omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja voi rajoittaa tässä momentissa tarkoitettuja toimivaltuuksia.

Henkilö voidaan ottaa kiinni, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide eikä puolustusvoimien erityiseen omaisuuteen kohdistuvaa rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai vaaraa muuten poistaa. Kiinniottamisesta on välittömästi ilmoitettava päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle tai poliisin kenttäjohtajalle ja kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille.

Edellä 3 momentin nojalla kiinniotettujen henkilöiden kohteluun sovelletaan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia (841/2006).

23 § (7.4.2017/197)
Sotilaan, sotilasesimiehen ja turvamiehen voimankäyttö

Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla, rikoslain 45 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla sotilaalla sekä turvaamistehtävää suorittavalla turvamiehellä on vastarintaa kohdatessaan oikeus käyttää vastarinnan murtamiseksi sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon joukon tai vartioitavan kohteen tai alueen turvallisuus, virka- tai palvelustehtävän laatu ja vastarinnan vaarallisuus. Edellä mainituin edellytyksin vartiomiehellä ja turvamiehellä on oikeus voimakeinojen käyttöön myös, kun joku hänen pysähtymiskäskystään huolimatta lähestyy vartioitavaa kohdetta tai aluetta, jonne tuleminen on kielletty. Voimakeinoja on käytettävä vain siinä määrin ja siihen saakka kuin se on välttämättä tarpeen laissa säädetyn virkatehtävän suorittamiseksi.

Sotilaalla ja turvamiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään. Tällaisessa hätävarjelussa sotilas ja turvamies toimivat virkavastuulla. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon ammattisotilaan ja turvamiehen koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset.

Taistelussa, merihädässä tai vastaavassa joukolle tai sen toiminnalle erityisen vaarallisessa tilanteessa sotilasesimiehellä on oikeus käyttää käskynalaista vastaan kuuliaisuuden ja järjestyksen palauttamiseksi sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, jos käskynalainen sotilas esimiehen kiellosta huolimatta pakenee, väkivaltaisesti vastustaa esimiestä tai ei noudata esimiehen vaaran torjumiseksi antamaa käskyä vaikka käsky on toistettu. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon käskynalaisen laiminlyönnin tai teon vaarallisuus ja vallitseva tilanne.

Sotavangin paetessa on sillä, jonka tehtävänä on estää pakeneminen, oikeus käyttää vankeuslain (767/2005) 18 luvun 6 §:ssä säädettyjä voimakeinoja.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

23 a § (28.3.2014/262)
Joukko-osaston komentajan tarkastus- ja etsintäoikeus

Puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön, joka ei ole rikoslain 45 luvun alainen, voidaan kohdistaa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu etsintä ja tarkastus, jos on syytä epäillä kyseisessä momentissa mainittuja määräyksiä rikotun.

Luvattomasti tai laittomasti hallussa pidettyyn puolustusvoimien omaisuuteen taikka huumausaineeseen tai alkoholijuomaan sovelletaan vastaavasti, mitä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädetään.

23 b § (7.4.2017/197)
Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittaminen

Jos on syytä epäillä, että virkatehtävää suoritettaessa kohdataan 23 §:n 1 momentissa tarkoitettua vastarintaa tai rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeudeton hyökkäys, voimakeinojen käyttöön on varauduttava sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla 23 § huomioon ottaen.

Virkatehtävän kohteena olevaa henkilöä on varoitettava mahdollisuudesta joutua voimakeinojen käytön kohteeksi, jos varoittaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Varoittaminen on tehtävä tarkoitukseen soveltuvalla ymmärrettävällä tavalla.

23 c § (7.4.2017/197)
Sotilaan, sotilasesimiehen ja turvamiehen ampuma-aseen käyttö

Vartio- tai päivystystehtävää suorittava, rikoslain 45 luvun 27 §:ssä tarkoitettu sotilas voi käyttää ampuma-asetta vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa pysäyttämiseksi ole käytettävissä.

Turvamies voi käyttää ampuma-asetta henkilösuojaustehtävässä sen kohteena olevan henkilön välittömässä läheisyydessä turvattaessa tämän henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta sekä puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetusten koskemattomuuden suojaamisessa 22 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eristetyllä, suljetulla tai tyhjennetyllä yleisellä paikalla, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa pysäyttämiseksi ole käytettävissä.

Tämän pykälän 1 tai 2 momentissa säädetyn lisäksi ampuma-asetta voidaan käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi. Ampuma-asetta voidaan käyttää väkijoukon hajottamiseksi vain, jos ampuma-aseessa käytetään kaasupatruunoita tai muita vastaavia ammuksia niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.

Ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitetulla ampuma-aseella ampumista, sen käytöstä varoittamista ja sillä uhkaamista. Ampuma-aseen esille ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät ole ampuma-aseen käyttöä.

Ampuma-aseella ampumisesta ja uhkaamisesta yleisellä paikalla päättää turvaamistehtävän johtaja, jos se tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen on mahdollista.

3 luku

Puolustusvoimien organisaatio ja hallinto

24 § (28.6.2013/509)
Puolustusvoimien johto ja hallintoyksiköt

Puolustusvoimien ylimmästä päällikkyydestä säädetään perustuslaissa. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen. Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Puolustusvoimissa on puolustusvoimain komentaja, pääesikunta, maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, sotilaslaitoksia, varuskuntia, joukko-osastoja ja muita hallintoyksiköitä sekä maakuntajoukkoja.

25 §
Puolustusvoimain komentaja

Puolustusvoimien välitön johto ja valvonta kuuluu puolustusvoimain komentajalle.

Puolustusvoimain komentaja käsittelee ja ratkaisee pääesikunnan päällikön tai tämän määräämän virkamiehen esittelystä ne hallinnolliset asiat, jotka on säädetty hänen toimivaltaansa kuuluviksi. Hän voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan hallinnollisessa asiassa, joka on säädetty pääesikunnan käsiteltäväksi, sekä tehtävään määräämistä koskevan asian, joka on säädetty puolustusvoimien muun viranomaisen ratkaistavaksi.

Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevista asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.

Puolustusvoimain komentajan ollessa estynyt pääesikunnan päällikkö toimii hänen sijaisenaan. Puolustusvoimain komentajan tehtävistä säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

26 §
Pääesikunta

Pääesikunta on valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen ja puolustusvoimien johtoesikunta. Pääesikunta johtaa ja valvoo puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista, jollei puolustusvoimain komentajan toimivallasta muuta johdu. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö.

Pääesikunta käsittelee ja ratkaisee ne puolustusvoimille kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty puolustusvoimien muun viranomaisen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Pääesikunnassa ratkaisee hallinnollisen asian esittelystä pääesikunnan päällikkö, jollei muuta ole säädetty tai määrätty. Pääesikunnassa päätettäviä muita kuin puolustusvoimien kannalta merkittäviä asioita voidaan antaa pääesikunnassa toimivien virkamiesten ratkaistaviksi. Ratkaisuvallan siirron perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia määräyksiä voidaan antaa pääesikunnan työjärjestyksellä.

Pääesikunnan tarkemmasta kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

27 § (28.6.2013/509)
Puolustushaarat

Maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Maavoimia johtaa maavoimien komentaja. Maavoimien esikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä maavoimien komentaja, jollei asia ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Maavoimien kannalta merkittävät asiat ratkaisee kuitenkin maavoimien komentaja. Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta maavoimien esikunnassa annetaan työjärjestyksessä, jonka maavoimien komentaja vahvistaa.

Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Merivoimia johtaa merivoimien komentaja. Merivoimien esikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä merivoimien komentaja, jollei asia ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Merivoimien kannalta merkittävät asiat ratkaisee kuitenkin merivoimien komentaja. Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta merivoimien esikunnassa annetaan työjärjestyksessä, jonka merivoimien komentaja vahvistaa. Merivoimien esikunta ohjaa ja valvoo sotilasmerenkulkua sekä sitä edistäviä ja turvaavia toimenpiteitä.

Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Ilmavoimia johtaa ilmavoimien komentaja. Ilmavoimien esikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä ilmavoimien komentaja, jollei asia ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ilmavoimien kannalta merkittävät asiat ratkaisee kuitenkin ilmavoimien komentaja. Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta ilmavoimien esikunnassa annetaan työjärjestyksessä, jonka ilmavoimien komentaja vahvistaa. Ilmavoimien esikunnan yhteydessä toimii sotilasilmailuviranomaisena ilmailulaissa (1194/2009) tarkoitettu sotilasilmailun viranomaisyksikkö.

Maavoimien esikunta, merivoimien esikunta ja ilmavoimien esikunta ovat toimialaansa koskevissa hallinnollisissa asioissa pääesikunnan alaisia.

IlmailuL 1194/2009 on kumottu IlmailuL:lla 864/2014.

27 a § (28.6.2013/509)
Maanpuolustuskorkeakoulu

Maanpuolustuskorkeakoulu on sotatieteellistä opetusta antava puolustusvoimiin kuuluva korkeakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta, organisaatiosta ja siellä annettavasta opetuksesta ja koulutuksesta säädetään tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008).

27 b § (28.6.2013/509)
Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta vastaava pääesikunnan alainen sotilaslaitos, johon kuuluu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, sotilaslaitoksia ja muita hallintoyksiköitä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä laitoksen johtaja, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi. Laitoksen kannalta merkittävät asiat ratkaisee kuitenkin laitoksen johtaja. Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa annetaan työjärjestyksessä, jonka laitoksen johtaja vahvistaa.

27 c § (28.6.2013/509)
Aluetoimistot ja varuskunnat

Maavoimien eräisiin joukko-osastoihin kuuluu yksi tai useampi aluetoimisto, jonka tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat asiat sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään. Näissä asioissa aluetoimisto on maavoimien esikunnan alainen. Aluetoimistossa käsiteltävän edellä tarkoitetun asian ratkaisee esittelystä aluetoimiston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi. Tarkempia määräyksiä edellä tarkoitetun asian käsittelystä ja ratkaisemisesta aluetoimistossa annetaan työjärjestyksessä, jonka aluetoimiston päällikkö vahvistaa.

Aluetoimistojen toimialueet kattavat koko maan. Aluetoimistojen nimistä, toimialueista ja organisaatiosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Varuskunta on puolustusvoimien käytössä olevista alueista ja niillä sijaitsevista hallintoyksiköistä tai niiden osista koostuva yksikkö, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen ja tuottaa yhteisiä palveluja varuskuntaan kuuluville yksiköille ja sotilaskohteille. Varuskunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä varuskunnan päällikkö.

28 § (28.6.2013/509)
Paikallishallinto ja maakuntajoukot

Sotilaslaitos ja joukko-osasto ovat puolustusvoimien paikallishallintoviranomaisia. Sotilaslaitos ja joukko-osasto ovat pääesikunnan, maavoimien esikunnan, merivoimien esikunnan, ilmavoimien esikunnan tai sotilaslaitoksen alaisia sen mukaan kuin siitä 29 §:n mukaisesti päätetään.

Paikallishallintoviranomaisessa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä paikallishallintoviranomaisen komentaja tai päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi. Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta paikallishallintoviranomaisessa annetaan työjärjestyksessä, jonka paikallishallintoviranomaisen komentaja tai päällikkö vahvistaa.

Maakuntajoukot ovat puolustusvoimiin kuuluvia alueellisesti tai paikallisesti käytettäviä joukkoja. Maakuntajoukot ovat sotilaslaitoksen, aluetoimiston tai joukko-osaston alaisia sen mukaan kuin siitä 29 §:n mukaisesti päätetään. Maakuntajoukot muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista sekä muista vapaaehtoisista, jotka ovat antaneet vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa tarkoitetun sitoumuksen puolustusvoimille.

Maakuntajoukkoja voidaan käyttää puolustusvoimien virka-aputehtävissä.

29 § (28.6.2013/509)
Kokoonpanosta ja johtosuhteista päättäminen

Puolustusministeriö päättää puolustusvoimain komentajan tai pääesikunnan esityksestä:

1) pääesikunnan, puolustushaaraesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja aluetoimiston sijoituspaikasta sekä sotilaslaitoksen, joukko-osaston tai muun yksikön perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta;

2) muistakin kokoonpanojen tai johtosuhteiden muutoksista, joilla on merkittävää yhteiskunnallista, taloudellista tai henkilöstöön liittyvää vaikutusta.

Puolustusvoimain komentajalla on oikeus muilta osin päättää yksityiskohtaisista kokoonpanoista ja johtosuhteista. Puolustusministeriö tulee pitää tietoisena näitä asioita koskevasta valmistelusta. Toimivallan jaosta puolustusministeriön ja puolustusvoimain komentajan välillä voidaan säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun kokoonpanon lisäksi valmiuden kohottamista varten perustettavasta kokoonpanosta ja johtosuhteista päätetään jäljempänä tässä laissa tarkoitettuna sotilaskäskyasiana.

30 §
Puolustusvoimien sisäinen järjestys ja sotilaskäskyasiat

Puolustusvoimien sisäinen järjestys on sotilaallinen. Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee puolustusvoimain komentajan tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.

31 §
Tasavallan presidentin ratkaisuvalta sotilaskäskyasioissa

Tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.

Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös sotilasarvossa ylentämisestä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Presidentti voi ottaa päätettäväkseen puolustusvoimain komentajan tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Puolustusvoimain komentajan tulee antaa tietoja presidentille ja puolustusministerille sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä sotilaskäskyasioista.

32 §
Päätöksentekomenettely sotilaskäskyasioissa

Tasavallan presidentti ratkaisee 31 §:n 1 momentissa tarkoitetut sotilaallisen puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvat sotilaskäskyasiat puolustusministerin esittelystä siltä osin kuin ne liittyvät puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun. Päätökset varmentaa puolustusministeri. Pääministerillä ja puolustusvoimain komentajalla on tuolloin oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.

Presidentti ratkaisee muut sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Sotilaskäskyasiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Kun puolustusvoimain komentaja esittelee 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua sotilaskäskyasiaa puolustusministerin tulee kuitenkin olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.

Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta puolustusministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Sotilaskäskyasiaa presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.

33 §
Puolustusvoimain komentajan ja muiden sotilasesimiesten päätöksenteko sotilaskäskyasioissa

Puolustusvoimain komentaja ratkaisee muut kuin tasavallan presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tai määrätty muun sotilasesimiehen päätettäviksi. Sotilasesimies voi ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.

Puolustusvoimain komentajan ja alempien sotilasesimiesten välisestä toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

34 §
Valtion edun valvominen puolustusvoimissa

Valtion edun valvomisesta puolustusvoimia koskevassa asiassa säädetään valtioneuvoston asetuksella.

35 §
Puolustusvoimien tunnuskuva

Puolustusvoimien tunnuskuvasta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

Puolustusvoimain komentaja voi antaa puolustusvoimien ulkopuoliselle luvan tunnuskuvan käyttöön. Tunnuskuvan käyttö ilman lupaa on kielletty.

4 luku

Puolustusvoimien henkilöstö

36 §
Henkilöstö

Puolustusvoimissa on sotilasviroissa ja siviiliviroissa palvelevaa henkilöstöä. Lisäksi puolustusvoimissa voi olla määräaikaisessa virkasuhteessa sekä työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Ammattisotilaalla tässä laissa tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä sitä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään.

Puolustusvoimien viroista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

37 §
Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimukset (28.3.2014/262)

Sen lisäksi, mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta.

Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä puolustusvoimien virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kuten koulutuksesta, kokemuksesta sekä esimiestehtävässä edellytettävästä johtamistaidosta. (28.3.2014/262)

38 § (29.6.2016/560)
Virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen

Tasavallan presidentti nimittää virkaan ja määrää tehtävään puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan  päällikön,  kenraalin,  amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan. Presidentti tekee nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevan päätöksen valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Samassa järjestyksessä presidentti määrää puolustusvoimien upseerin tai erikoisupseerin puolustusasiamiehen, apulaispuolustusasiamiehen, sotilasedustajan ja apulaissotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään.

Presidentti päättää sotilaallisena nimitysasiana muun kuin 1 momentissa tarkoitetun upseerin, sotilasprofessorin ja apulaissotilasprofessorin nimittämisestä ja upseerin määräämisestä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään. Presidentti tekee päätöksen sotilaallisissa nimitysasioissa puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksen varmentaa puolustusvoimain komentaja. Tällaista asiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.

Toimivallasta määrätä tehtävään muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu upseeri sekä nimittää ja määrätä tehtävään puolustusvoimien muu virkamies säädetään valtioneuvoston asetuksella.

38 a § (29.6.2016/560)
Professorin ja sotilasprofessorin tehtävät sekä professorin, sotilasprofessorin, apulaisprofessorin ja apulaissotilasprofessorin viran täyttäminen

Professorin ja sotilasprofessorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Professorin, sotilasprofessorin, apulaisprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virka tulee asettaa julkisesti haettavaksi. Virka voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun virkaan voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai henkilö nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen. Kutsusta voidaan nimittää vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Hakijoiden ja virkaan kutsuttavien kelpoisuudesta ja ansioista on ennen nimittämistä pyydettävä lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jos henkilö nimitetään virkaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään virkamiehen esteellisyydestä.

39 §
Kansainvälisissä tehtävissä toimivien korvaukset ja asema

Puolustusasiamiehen, apulaispuolustusasiamiehen, sotilasedustajan ja apulaissotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään määrätylle ja näitä avustavalle henkilölle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on voimassa, mitä ulkomaanedustuksen korvauksista annetussa laissa (596/2006) säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden oikeus paikalliskorotukseen, varustautumiskorvaukseen ja muuttokorvaukseen määräytyvät ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 4, 6 ja 7 §:n mukaisesti. Puolustusministeriön asetuksella säädetään tarkemmin puolustusvoimien virkanimikkeiden tai tehtävien rinnastamisesta ulkoasiainhallinnon virkoihin ja tehtäviin. Korvausten myöntämisestä päättää pääesikunta, jollei puolustusministeriön asetuksella ratkaisuvaltaa anneta tämän lain 27 §:ssä tarkoitetun puolustushaaran esikunnalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun asemasta Suomen edustustoissa säädetään ulkoasiainhallintolaissa (204/2000).

40 §
Sotilas- tai palvelusarvossa ylentäminen

Tasavallan presidentti ylentää sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoihin sekä niitä ylempiin tai nimeltään niitä vastaaviin sotilasarvoihin puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko prikaatikenraalin, lippueamiraalin sekä niitä ylempiin tai nimeltään niitä vastaaviin sotilasarvoihin ylentämistä koskevassa asiassa sekä niitä vastaavan palvelusarvon antamista koskevassa asiassa tapahtuu kuitenkin puolustusministerin esittelystä.

Sotilas- ja palvelusarvoista, sotilasarvossa ylentämisestä ja palvelusarvon antamisesta sekä toimivallasta ylentää muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin sotilasarvoihin ja antaa niitä vastaava palvelusarvo säädetään tarkemmin tasavallan presidentin asetuksella.

Puolustusvoimain komentaja voi määrätä sotilas- ja palvelusarvojen käyttämisestä sekä niiden rinnastamisesta toisiinsa ja muista niiden keskinäisistä suhteista.

41 §
Virkamiehen siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään

Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Päätöstä noudatetaan valituksesta huolimatta, jollei tuomioistuin kiellä täytäntöönpanoa. Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka ei aiheuta palveluspaikkakunnan muuttumista, ei saa hakea muutosta valittamalla. (7.8.2015/932)

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske osallistumista sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaiseen kriisinhallintatoimintaan ulkomailla.

42 §
Käyttäytymisvelvoite

Sen lisäksi, mitä virkamiesten käyttäytymisestä muualla laissa säädetään, ammattisotilaan on virkatehtävissään ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta puolustusvoimille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

43 §
Sotilaan perustaidot ja kunto

Ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa. Eri virkatehtävien edellyttämien sotilaan perustaitojen sekä kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää puolustusministeriön asetuksella.

44 § (28.6.2013/509)
Palvelukseen ilmoittautuminen

Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavien häiriötilanteiden taikka valmiuslain (1552/2011) mukaisten poikkeusolojen tai näiden uhan sitä edellyttäessä puolustusvoimien virkamiehen on määräyksestä saavuttava palvelukseen myös vuosilomalta tai virkavapaalta. Tällaisen uhan tai tilanteen ollessa ilmeinen virkamiehen on viipymättä otettava yhteyttä palveluspaikkaansa. Edellä tarkoitetun määräyksen antaa puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen.

Virkamiehen varallaolovelvollisuudesta säädetään työaikalain (605/1996) 5 §:n 3 momentissa ja velvollisuudesta suostua lisä- tai ylityön tekemiseen mainitun lain 18 §:n 4 momentissa.

45 §
Virka- ja sotilaspuvun käyttäminen

Puolustusvoimien ammattisotilas ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa palvelussuhteessa oleva on velvollinen palveluksessa käyttämään puolustusvoimien sotilaspukua, jollei virkatehtävien laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä. Jos puolustusvoimien muun virkamiehen tehtävä tai virka-asema sitä edellyttää, asianomainen voidaan velvoittaa käyttämään tehtävänsä tai virka-asemansa mukaista virkapukua.

Pääesikunta voi määrätä sotilaspuvun käyttämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä rikkoneen henkilön, jolle on erikseen annettu oikeus käyttää sotilaspukua, menettämään oikeutensa käyttää sotilaspukua.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, asevelvollisuuslaissa ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua palvelusta suorittava tai sotilasvirkaan koulutettava ei saa käyttää puolustusvoimien sotilaspukua taikka pukuun kuuluvaa asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta sillä tavoin, että voi syntyä vaikutelma käyttäjän asemasta ammattisotilaana, jollei puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen anna siihen erityisestä syystä lupaa.

Sotilaspuvuista ja virkapuvuista sekä sotilaspuvun käyttämisestä määrää tarkemmin pääesikunta.

46 §
Määräaikaisessa sotilasvirassa palvelevan koulutustuki ja palvelusaikakorvaus

Aina määräajaksi täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn uudelleen kouluttautumista tuetaan korvaamalla palvelussuhteen aikana puolustusvoimien ulkopuolella tapahtuvista opintovapaalain (273/1979) mukaisista opinnoista aiheutuvia kustannuksia. Jos koulutustukea ei ole käytetty palvelussuhteen aikana, maksetaan palvelussuhteen päättyessä vastaavan suuruinen palvelusaikakorvaus kertakorvauksena. Korvaus on maksettava kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä lukien. Koulutustukea tai palvelusaikakorvausta ei kuitenkaan makseta, jos virkamies on tarkoitus nimittää toistaiseksi puolustusvoimien muuhun virkaan. Koulutustukea tai palvelusaikakorvausta maksetaan kultakin palveluskuukaudelta palvelussuhteen alusta lukien, jos palvelussuhde on kestänyt yhteensä vähintään kolme vuotta. Tuen tai korvauksen määrä on asianomaisen virkatyypin yleisen sotilaseläkemaksun sekä kyseiselle, aina määräajaksi täytettävälle sotilasviralle määrättävän eläkemaksun erotus, kuitenkin vähintään kaksitoista prosenttia veronalaisesta palkkauksesta.

Jos henkilö, jolle on maksettu koulutustukea tai palvelusaikakorvausta, nimitetään toistaiseksi puolustusvoimien muuhun sotilasvirkaan puolustusvoimien antaman tai kokonaan kustantaman koulutuksen perusteella vuoden kuluessa määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä, voidaan enintään puolet maksetuista etuuksista periä takaisin siten kuin valtion virkamieslain (750/1994) 60 ja 61 §:ssä säädetään.

47 § (25.8.2017/573)
Eroamisikä ja oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen

Eroamisikä sotilasvirassa on:

1) puolustusvoimain komentajan virassa syntymävuoden mukaan:

a) vuonna 1954 tai sitä ennen syntyneellä 63 vuotta;

b) vuonna 1955 syntyneellä 63 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1956 syntyneellä 63 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1957 syntyneellä 63 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1958 syntyneellä 64 vuotta;

f) vuonna 1959 syntyneellä 64 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1960 syntyneellä 64 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1961 syntyneellä 64 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1962–1964 syntyneellä 65 vuotta;

2) pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, everstin ja kommodorin, kenttäpiispan, sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin sekä sotilasprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virassa syntymävuoden mukaan:

a) vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneellä 60 vuotta;

b) vuonna 1958 syntyneellä 60 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1959 syntyneellä 60 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1960 syntyneellä 60 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1961 syntyneellä 61 vuotta;

f) vuonna 1962 syntyneellä 61 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1963 syntyneellä 61 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1964 syntyneellä 61 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1965–1967 syntyneellä 62 vuotta;

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalinvirassa:

a) vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneellä 55 vuotta;

b) vuonna 1963 syntyneellä 55 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1964 syntyneellä 55 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1965 syntyneellä 55 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1966 syntyneellä 56 vuotta;

f) vuonna 1967 syntyneellä 56 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1968 syntyneellä 56 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1969 syntyneellä 56 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1970–1972 syntyneellä 57 vuotta;

ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä everstin virassa:

a) vuonna 1965 tai sitä ennen syntyneellä 52 vuotta;

b) vuonna 1966 syntyneellä 52 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1967 syntyneellä 52 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1968 syntyneellä 52 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1969 syntyneellä 53 vuotta;

f) vuonna 1970 syntyneellä 53 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1971 syntyneellä 53 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1972 syntyneellä 53 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1973–1975 syntyneellä 54 vuotta;

3) upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin, opistoupseerin, aliupseerin, määräaikaisen aliupseerin, erikoisupseerin, sotilaspapin sekä määräaikaisen erikoisupseerin virassa syntymävuoden mukaan:

a) vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneellä 55 vuotta;

b) vuonna 1963 syntyneellä 55 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1964 syntyneellä 55 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1965 syntyneellä 55 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1966 syntyneellä 56 vuotta;

f) vuonna 1967 syntyneellä 56 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1968 syntyneellä 56 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1969 syntyneellä 56 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1970–1972 syntyneellä 57 vuotta;

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa:

a) vuonna 1967 tai sitä ennen syntyneellä 50 vuotta;

b) vuonna 1968 syntyneellä 50 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1969 syntyneellä 50 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1970 syntyneellä 50 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1971 syntyneellä 51 vuotta;

f) vuonna 1972 syntyneellä 51 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1973 syntyneellä 51 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1974 syntyneellä 51 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1975–1977 syntyneellä 52 vuotta; ja

lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä opistoupseerin virassa:

a) vuonna 1972 tai sitä ennen syntyneellä 45 vuotta;

b) vuonna 1973 syntyneellä 45 vuotta ja 3 kuukautta;

c) vuonna 1974 syntyneellä 45 vuotta ja 6 kuukautta;

d) vuonna 1975 syntyneellä 45 vuotta ja 9 kuukautta;

e) vuonna 1976 syntyneellä 46 vuotta;

f) vuonna 1977 syntyneellä 46 vuotta ja 3 kuukautta;

g) vuonna 1978 syntyneellä 46 vuotta ja 6 kuukautta;

h) vuonna 1979 syntyneellä 46 vuotta ja 9 kuukautta;

i) vuosina 1980–1982 syntyneellä 47 vuotta;

4) sellaisella 31 päivänä joulukuuta 1996 puolustusvoimien palveluksessa olleella henkilöllä, joka on nimitetty tai nimitetään erikoisupseerin tai sotilaspapin virkaan, 60 vuotta;

5) sellaisella aliupseerin virassa palvelevalla miespuolisella virkamiehellä, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

a) vähintään 16 vuotta, 50 vuotta;

b) vähintään 13 vuotta, 51 vuotta;

c) vähintään 10 vuotta, 52 vuotta;

d) vähintään 7 vuotta, 53 vuotta;

e) vähintään 3 vuotta, 54 vuotta;

f) alle 3 vuotta, 55 vuotta;

6) sellaisella aliupseerin virassa palvelevalla naispuolisella virkamiehellä, joka oli palvellut värvättynä 31 päivänä joulukuuta 1994, 60 vuotta.

Eroamisikä puolustusvoimien siviilivirassa on:

1) sellaisella miespuolisella virkamiehellä, jonka virka on muutettu erikoisupseerin virasta siviiliviraksi ja jolla oli vuoden 1996 loppuun mennessä erikoisupseerin virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

a) vähintään 16 vuotta, 60 vuotta;

b) vähintään 13 vuotta, 61 vuotta;

c) vähintään 10 vuotta, 62 vuotta;

d) vähintään 7 vuotta, 63 vuotta;

e) vähintään 3 vuotta, 64 vuotta;

f) alle 3 vuotta, 65 vuotta;

2) sellaisella miespuolisella virkamiehellä, jonka virka on muutettu värvätyn virasta siviiliviraksi ja jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

a) vähintään 16 vuotta, 50 vuotta;

b) vähintään 13 vuotta, 51 vuotta 6 kuukautta;

c) vähintään 10 vuotta, 53 vuotta;

d) vähintään 7 vuotta, 54 vuotta 6 kuukautta;

e) vähintään 3 vuotta, 56 vuotta;

f) alle 3 vuotta, 57 vuotta 6 kuukautta;

3) sellaisella naispuolisella virkamiehellä, jonka virka on muutettu värvätyn virasta siviiliviraksi ja jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

a) vähintään 16 vuotta, 60 vuotta;

b) vähintään 13 vuotta, 61 vuotta;

c) vähintään 10 vuotta, 62 vuotta;

d) vähintään 7 vuotta, 63 vuotta;

e) vähintään 3 vuotta, 64 vuotta;

f) alle 3 vuotta, 65 vuotta;

4) sellaisella virkamiehellä, joka on ollut puolustushallinnon palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 1992 ja 31 päivänä joulukuuta 1994 sellaisessa virassa, jossa oli yleistä eroamisikää alempi eroamisikä, ja jolla virkamiehellä oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

a) vähintään 16 vuotta, 60 vuotta;

b) vähintään 13 vuotta, 61 vuotta;

c) vähintään 10 vuotta, 62 vuotta;

d) vähintään 7 vuotta, 63 vuotta;

e) vähintään 3 vuotta, 64 vuotta;

f) alle 3 vuotta, 65 vuotta.

Edellä 1 momentin 4–6 kohdassa ja 2 momentissa säädettyjä eroamisikiä nostetaan vuosittain vuoden 2018 alusta lukien siten, että jos eroamisikä täyttyy:

1) vuonna 2018, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä kolmella kuukaudella;

2) vuonna 2019, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä kuudella kuukaudella;

3) vuonna 2020, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä yhdeksällä kuukaudella;

4) vuonna 2021, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä yhdellä vuodella;

5) vuonna 2022, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä yhdellä vuodella ja kolmella kuukaudella;

6) vuonna 2023, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä yhdellä vuodella ja kuudella kuukaudella;

7) vuonna 2024, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä yhdellä vuodella ja yhdeksällä kuukaudella;

8) vuonna 2025 tai sen jälkeen, eroamisikä nousee 1 momentin 4–6 kohdissa ja 2 momentissa säädetystä eroamisiästä kahdella vuodella.

Pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että puolustusvoimien siviilivirassa palveleva virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana vuonna 1957 ja sitä ennen syntynyt virkamies täyttää 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntynyt virkamies täyttää 69 vuotta ja sen jälkeen syntynyt virkamies täyttää 70 vuotta, sotilasprofessorin sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 65 vuotta ja 1 momentin 5 kohdan mukainen aliupseeri sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana hän saavuttaa 55 vuoden eroamisiän. 

Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 4 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.

L:lla 573/2017 muutettu 47 § tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

47 §
Eroamisikä ja oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen

Eroamisikä sotilasvirassa on:

1) puolustusvoimain komentajan virassa 63 vuotta;

2) pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin sekä sotilasprofessorin virassa tai valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävässä näihin rinnastuvassa muussa sotilasvirassa 60 vuotta, kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalinvirassa 55 vuotta ja everstin virassa 52 vuotta; sekä (22.12.2009/1617)

3) muissa sotilasviroissa 55 vuotta, lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kuitenkin 45–50 vuotta henkilön koulutus ja kokemus huomioon ottaen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin koulutuksen ja kokemuksen huomioon ottamisesta eroamisiästä säädettäessä. Puolustusvoimain komentaja määrää puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta. Pääesikunta päättää näissä tehtävissä palvelevien eroamisiästä.

Pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään siihen saakka, kun virkamies täyttää 68 vuotta, sotilasprofessorin sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 63 vuotta, ja sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 55 vuotta. (22.12.2009/1617)

Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 3 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.

48 §
Ammattisotilaan määräaikainen virantoimituksesta erottaminen

Ammattisotilas, joka toimii olennaisesti tai toistuvasti vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan virantoimituksesta erottaa vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta tai muuta toimenpidettä ole pidettävä riittävänä teon tai laiminlyönnin vakavuus tai toistuvuus huomioon ottaen. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi.

Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää puolustusministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen.

Ennen kuin 1 momentissa tarkoitetusta virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, viranomaisen on varattava ammattisotilaalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Myös pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos ammattisotilas sitä pyytää, eikä virantoimituksesta erottamista asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava ammattisotilaalle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee 1 momentissa tarkoitettua määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa.

5 luku

Rangaistussäännökset

49 §
Puolustusvoimien tunnuskuvan luvaton käyttö

Joka tahallaan ilman tai vastoin 35 §:ssä tarkoitettua lupaa oikeudettomasti käyttää puolustusvoimien tunnuskuvaa, joko sellaisenaan tai sitä erehdyttävästi muistuttavaa merkkiä, on tuomittava puolustusvoimien tunnuskuvan luvattomasta käytöstä sakkoon.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

50 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Poiketen siitä, mitä 37 §:n 2 momentissa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2007 puolustusvoimien sotilasvirassa palvellut voi edelleen jatkaa palveluaan virassaan, vaikka hän ei olisi suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa asevelvollisuutta aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

Puolustusvoimien virassa 31 päivänä joulukuuta 2007 palvelleen eroamisikään sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. (31.10.2008/678)

5 momentti on kumottu L:lla 28.6.2013/509.

51 §
Kumoamissäännös

Tällä lailla kumotaan puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annettu laki (402/1974), jäljempänä kumottava laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan lain 10 a ja 10 b § jäävät kuitenkin voimaan.

52 § (28.6.2013/509)

52 § on kumottu L:lla 28.6.2013/509.

HE 264/2006, PuVM 2/2006, EV 298/2006

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

31.10.2008/678:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2008.

HE 71/2008, PuVM 3/2008, EV 93/2008

22.12.2009/1617:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Professorin virantäyttömenettelyyn, joka on vireillä tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 196/2009, PuVM 4/2009, EV 234/2009

29.12.2009/1684:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 248/2009, LiVM 33/2009, EV 249/2009

22.7.2011/840:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010

28.6.2013/509:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleen asian käsittely siirtyy tämän lain mukaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

HE 8/2013, PuVM 2/2013, EV 79/2013

28.3.2014/262:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.

HE 30/2013, HaVM 5/2014, EV 15/2014

19.9.2014/744:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 57/2013, HaVM 16/2014, EV 79/2014

8.5.2015/577:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.

HE 297/2014, UaVM 21/2014, EV 318/2014

7.8.2015/932:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

29.6.2016/560:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.

HE 73/2016, PuVM 1/2016, EV 72/2016

7.4.2017/197:

Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä huhtikuuta 2017.

HE 187/2016, PuVM 1/2017, EV 3/2017

28.6.2017/427:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

HE 94/2016, PuVM 2/2017, EV 56/2017

25.8.2017/573:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tämän lain 47 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (229/2009) voimaantulosäännöksessä tarkoitettuun:

1) puolustusvoimien virasta ennen vuoden 2008 alkua Puolustushallinnon palvelukeskuksen palvelukseen siirtyneeseen virkamieheen, joka on siirtynyt sen jälkeen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen; sekä

2) puolustusvoimien virasta vuoden 2010 alkuun mennessä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen siirtyneeseen virkamieheen.

HE 30/2017, PuVM 3/2017, EV 75/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.