Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta
Ei voimassa- Asiasanat
- Hukkakaura, Kasvinsuojelu, Torjunta-aine
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2002/326/ajantasa/2010-02-10/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 326/2002
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään hukkakauran torjunnasta 8 päivänä maaliskuuta 2002 annetun lain (185/2002) 4 §:n 2 momentin, 5 §:n 3 momentin, 6 §:n 4 momentin, 8 §:n 4 momentin, 12 §:n, 13 §:n 2 momentin ja 15 §:n 4 momentin nojalla:
1 §Soveltamisala
Tämä asetus koskee hukkakauran torjuntaa ja leviämisen estämistä, hukkakauran saastuttaman peruslohkon tai muun alueen haltijan ilmoitusvelvollisuutta, katselmuksen suorittamista ja torjuntasuunnitelman tekemistä, hukkakaurarekisteriä, hukkakaurattomuustarkastusta sekä valvontasuunnitelmaa.
2 § (10.2.2010/98)Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
hukkakaurarekisterillä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ( maaseutuelinkeinoviranomainen ) ylläpitämää rekisteriä peruslohkoista tai muista alueista, joilla on esiintynyt hukkakauraa;
katselmuksella viranomaisen peruslohkolle tai muulle alueelle tekemää tarkastusta, jossa todetaan hukkakauraesiintymän laajuus;
torjuntasuunnitelmalla katselmuksen perusteella maaseutuelinkeinoviranomaisen tai erityisestä syystä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen peruslohkolle tai muulle alueelle tekemää suunnitelmaa hukkakauran torjumiseksi ja leviämisen estämiseksi;
torjuntaohjeella maaseutuelinkeinoviranomaisen peruslohkon tai muun alueen haltijalle antamaa kirjallista ohjetta hukkakauran torjunnasta;
peruslohkolla viljelyksen osaa, jonka oja, tie tai muu viljelemätön alue selvästi erottaa muusta viljelyksestä; ja
muulla alueella aluetta, joka ei ole peltolohkorekisterissä, tai aluetta joka ei ole viljelykäytössä.
3 §Torjunta ja leviämisen estäminen
Hukkakauran saastuttaman peruslohkon tai muun alueen haltijan tulee huolehtia hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. Mikäli peruslohkolle tai muulle alueelle on laadittu hukkakauran torjuntaohje tai -suunnitelma, peruslohkon tai muun alueen haltijan on torjuttava hukkakaura näiden mukaisesti.
Lisäksi peruslohkon tai muun alueen haltijan tulee huolehtia toimenpiteistä, joilla pyritään estämään hukkakauran leviäminen. Sadonkorjuun ja sadon käsittelyn yhteydessä peruslohkon haltijan on estettävä hukkakauran leviäminen sadon, puintijätteen ja korjuukoneiden välityksellä. Peruslohkon tai muun alueen haltijan on huolehdittava siitä, että koneet ja laitteet puhdistetaan siirryttäessä pois hukkakauran saastuttamalta peruslohkolta tai muulta alueelta.
4 §Ilmoitusvelvollisuus
Maatilatalouden tukia hakevat ilmoittavat hallitsemiensa peruslohkojen hukkakauratilanteen tukihaun yhteydessä peruslohkolomakkeella. Peruslohkokohtainen hukkakaurailmoitus tehdään seuraavilla koodeilla:
1 = ei hukkakauraa;
2 = ei hukkakauraa, tilaan hukkakaurattomuustarkastuksen;
3 = vähäinen saastunta, rajattavissa olevina pesäkkeinä;
4 = voimakas saastunta, esiintymää ei voi rajata.
Koodia 1 käytetään, kun peruslohkolla ei ole hukkakauraa. Koodia 2 käytetään, kun hukkakauran saastuttaman peruslohkon torjuntatoimenpiteet on tehty ja viljelijä tilaa maaseutuelinkeinoviranomaiselta kaksivuotisen hukkakaurattomuustarkastuksen. Koodia 3 käytetään, kun hukkakaurasaastunta on vähäinen ja rajattavissa. Koodia 4 käytetään, kun peruslohko on kauttaaltaan saastunut.
Mikäli 1 momentissa tarkoitettu peruslohkon haltija havaitsee uuden hukkakauraesiintymän tukihaun jälkeen, on hänen ilmoitettava siitä välittömästi maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Muusta alueesta tai sellaisesta peruslohkosta, joka ei kuulu 1 momentissa tarkoitetun tukihaun piiriin, ilmoitus tehdään vapaamuotoisesti. Ilmoituksessa tulee mainita peruslohkon tai muun alueen haltijan nimi ja yhteystiedot, arvio esiintymän laajuudesta, onko torjuntatoimet aloitettu ja havaittu hukkakaurasaastunnan aste.
Viranomaisen tai valtuutetun tarkastajan hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) 5 §:n 2 momentin nojalla maaseutuelinkeinoviranomaiselle tekemästä ilmoituksesta on käytävä ilmi ilmoituksen tekijä, peruslohkon tai muun alueen haltijan nimi, peruslohkon numero tai kuvaus hukkakaurasaastunnan sijainnista, onko hukkakaura tunnistettu, arvio esiintymän laajuudesta, onko yksilöitä kitketty pois, onko torjuntatoimet aloitettu ja onko asiasta ilmoitettu peruslohkon tai muun alueen haltijalle.
Maaseutuelinkeinoviranomaisen on ilmoitettava hukkakaurasaastunnasta peruslohkon tai muun alueen haltijalle.
5 §Katselmus
Maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee suorittaa katselmus samana kasvukautena, kun ilmoitus hukkakaurasaastunnasta on saatu. Katselmus on kuitenkin tehtävä sellaisena ajankohtana, jolloin hukkakaura on röyhyllä. Katselmuksen suorittamisesta tulee ilmoittaa peruslohkon tai muun alueen haltijalle. Maaseutuelinkeinoviranomaisen apuna katselmuksen voi suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai valtuutettu tarkastaja. (10.2.2010/98)
Katselmuksessa arvioidaan saastuneen peruslohkon tai muun alueen hukkakauratilanne, huomioidaan alueen ympäristössä oleva hukkakauratilanne ja alueen haltijan mahdollisuus vaikuttaa hukkakauran esiintymiseen alueellaan. Peruslohkon tai muun alueen haltijalle tai hänen edustajalleen on varattava tilaisuus saada merkitä pöytäkirjaan lausunto siitä, yhtyykö hän esitettyyn arvioon.
Kasvuston tarkastus tehdään tarkastuskeskuksen antamien ohjeiden mukaan. Ellei katselmuksessa voida varmuudella määrittää, onko kyseessä hukkakaura, toimitetaan kyseinen yksilö tarkastuskeskukseen tunnistettavaksi.
Katselmuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjasta tulee käydä ilmi torjuntaohjeen tai -suunnitelman laatimiseksi tarvittavat tiedot, kuten:
– peruslohkon tai muun alueen haltijan nimi ja yhteystiedot;
– katselmuksessa tarkastetun peruslohkon tai muun alueen nimi ja tunnus;
– sellaisten alueiden nimeäminen ja rajaaminen, joilla ei ole olemassa peruslohkotunnusta;
– havaittu hukkakaurasaastunnan aste;
– muut asiaan vaikuttavat seikat;
– arvio alueen haltijan mahdollisuuksista torjua hukkakauraa alueellaan.
Jäljennös pöytäkirjasta on liitettävä osaksi torjuntaohjetta tai -suunnitelmaa.
6 §Torjuntasuunnitelma
Torjuntasuunnitelmasta tulee käydä ilmi peruslohkon tai muun alueen haltijan nimi ja yhteystiedot, sen peruslohkon tai muun alueen nimi ja tunnus, jota suunnitelma koskee, mitä toimenpiteitä peruslohkolle tai muulle alueelle tulee eri vuosina tehdä, tarvittava viljelykierto ja kielto kauran viljelyyn.
Maaseutuelinkeinoviranomaisen on viivytyksettä siirrettävä torjuntasuunnitelman tekeminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos maaseutuelinkeinoviranomainen ei asian kiireellisyydestä huolimatta ehdi laatimaan torjuntasuunnitelmaa tai on muuten esteellinen tekemään torjuntasuunnitelman. Torjuntasuunnitelman siirto tulee tehdä kirjallisena ja torjuntasuunnitelman tekemiseen tarvittavat asiakirjat on samalla siirrettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (10.2.2010/98)
7 §Hukkakaurarekisteri
Katselmuksesta laaditun pöytäkirjan perusteella tehdään tarvittavat merkinnät hukkakaurarekisteriin. Hukkakauratietojen tallennus tapahtuu peruslohkokohtaisesti IACS2000-tukisovellutukseen. Peltoviljelyn ulkopuolella olevista muista alueista muodostetaan erillinen hukkakaura-alue.
Peruslohkokohtaiset hukkakaurarekisteritiedot tallennetaan kohtaan peruslohkon hukkakauratilanne kyseisen vuoden kohdalle koodeilla:
1 = lohko vapaa hukkakaurasta;
2 = ei hukkakauraa;
3 = vähäinen saastunta;
4 = voimakas saastunta.
Koodilla 1 merkitään peruslohko, jossa toisen vuoden hukkakaurattomuustarkastuksen jälkeen lohko todetaan vapaaksi hukkakaurasta. Koodilla 2 merkitään peruslohko tilanteissa, joissa kaksivuotinen hukkakaurattomuustarkastus on vielä kesken. Ensimmäisen vuoden tarkastuksessa puhtaaksi todettu lohko merkitään koodilla 2. Jos hukkakaurattomuustarkastusta ei ole kyetty tekemään, esimerkiksi siitä syystä, että lohkolla kasvaa väärä kasvilaji, lohko on niitetty, kitketty, tai sillä on käytetty kemiallista torjuntaa, merkitään lohkon kohdalle koodi 2. Koodia 3 käytetään, kun lohkolla oleva saastunta on vähäinen ja rajattavissa olevissa pesäkkeissä. Koodia 4 käytetään, kun lohko on kauttaaltaan saastunut.
Hukkakaurattomuustarkastuksen tulos merkitään koodeilla:
1 = kunnossa, ei hukkakauraa;
2 = hukkakauratarkastusta ei voitu tehdä;
3 = ei kunnossa, hukkakauraa.
Peruslohkolomakkeella tapahtuva viljelijän ilmoitus peruslohkojensa hukkakauratilanteesta tallennetaan kohtaan viljelijän ilmoitus peruslohkojensa hukkakauratilanteesta koodeilla:
1 = ei hukkakauraa;
2 = ei hukkakauraa, tilaan hukkakaurattomuustarkastuksen;
3 = vähäinen saastunta;
4 = voimakas saastunta.
Koodia 1 käytetään, kun peruslohkolla ei ole hukkakauraa. Koodia 2 käytetään, kun hukkakauran saastuttaman lohkon torjuntatoimenpiteet on tehty ja viljelijä tilaa maaseutuelinkeinoviranomaiselta kaksivuotisen hukkakaurattomuustarkastuksen. Koodia 3 käytetään, kun hukkakaurasaastunta on vähäinen ja rajattavissa. Koodia 4 käytetään, kun lohko on kauttaaltaan saastunut.
8 §Hukkakaurattomuustarkastus
Suoritettuaan hukkakauran torjuntatoimenpiteet torjuntaohjeen tai -suunnitelman mukaisesti saastuneella ja hukkakaurarekisteriin merkityllä peruslohkolla tai muulla alueella, voi peruslohkon tai muun alueen haltija pyytää maaseutuelinkeinoviranomaiselta hukkakaurattomuustarkastusta. Hakemus voidaan tehdä maatilatalouden tukien haun yhteydessä tämän asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisesti tai muussa tapauksessa vapaamuotoisella hakemuksella 31 päivään toukokuuta mennessä.
Maaseutuelinkeinoviranomaisen on todettava peruslohko tai muu alue hukkakaurasta vapaaksi, jos peruslohkolla tai muulla alueella ei kahden peräkkäisen kasvukauden aikana tehdyssä hukkakaurattomuustarkastuksessa ole havaittu hukkakauraa ja jos torjuntatoimenpiteet on suoritettu torjuntaohjeen tai -suunnitelman mukaisesti. Maaseutuelinkeinoviranomaisen on suoritettava hukkakaurattomuustarkastus ilman alueen haltijan erillistä pyyntöä seuraavana kasvukautena, jos ensimmäisen vuoden tarkastus on voitu suorittaa ja peruslohkolla tai muulla alueella ei ole ollut hukkakauraa. Hukkakaurattomuustarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Peruslohkon tai muun alueen haltijalle tai hänen edustajalleen on varattava tilaisuus saada merkitä pöytäkirjaan lausunto siitä, yhtyykö hän esitettyyn arvioon.
Jos peruslohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa, perunaa tai se on nurmella taikka avo- tai nurmikesantona, ei maaseutuelinkeinoviranomainen saa suorittaa hukkakaurattomuustarkastusta. Tarkastusta ei saa myöskään suorittaa, jos peruslohkolla tai muulla alueella on kyseisenä kasvukautena käytetty hukkakaurantorjunta-ainetta tai suoritettu muita hukkakauran torjuntatoimenpiteitä, lohko on niitetty tai pahoin lakoutunut taikka viljelytekniset toimenpiteet estävät tarkastuksen suorittamisen. Jos tukihakemuksesta voidaan havaita, että peruslohkolle aiotut viljelytoimenpiteet estävät tarkastuksen suorittamisen, on maaseutuelinkeinoviranomaisen tällöin ilmoitettava peruslohkon haltijalle viipymättä, että tarkastusta ei voida suorittaa.
Hukkakaurattomuustarkastuksen voi suorittaa maaseutuelinkeinoviranomaisen apuna myös Elintarviketurvallisuusvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai valtuutettu tarkastaja. (10.2.2010/98)
Peruslohkon tai muun alueen haltijan on pyydettävä uutta tarkastusta, jos hukkakaurattomuustarkastus keskeytyy, tarkastusta ei voida suorittaa tai peruslohkolla taikka muulla alueella todetaan hukkakauraa.
9 §Valvontasuunnitelma
Tarkastuskeskuksen on laadittava hukkakauran valvonnan järjestämistä koskeva valvontasuunnitelma ottaen huomioon edellisen vuoden valvontatulokset, elinkeinonharjoittajan toimintaa koskevat ilmoitukset, riskinarviointi sekä valvonnan järjestämistä koskevat vuotuiset tulostavoitteet.
Valvontasuunnitelmasta tulee käydä ilmi suunnitelman laatimisen perusteet, valvonnan painopistealueet, valvontakohteet ja tehtävien tarkastusten lukumäärä ja luonne. Valvonnan kohteita ovat peruslohkot ja muut alueet, kasvintuotanto, markkinointi, maahantuonti ja maastavienti, joiden osalta on olemassa riski hukkakauran leviämisestä.
Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi maa- ja metsätalousministeriölle valvontavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.
10 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
11 §Siirtymäsäännös
Peruslohkon tai muun alueen haltijan, jolla on todettu hukkakauraa hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/1976) nojalla, voi vuosin 2002–2003 pyytää hukkakaurattomuustarkastusta, vaikka peruslohkolle tai muulle alueelle ei ole laadittu torjuntasuunnitelmaa.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
10.2.2010/98:
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2010.