Seurattu SDK 871/2019 saakka.

13.3.2002/195

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2 päivänä elokuuta 1994 annetun lain (719/1994) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (19.12.2018/1222)
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksesta.

Jos vaarallisen aineen kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan vaarallisen aineen rautatiekuljetukseen Suomessa tätä asetusta sekä Liikenne- ja viestintäviraston määräystä tai 4 §:ssä mainittuja kansainvälisiä sopimuksia. Vaarallisia aineita sisältävien rautatievaunujen vaihtotöissä, kokoonpanossa sekä vaunujen säilytyksessä ja siirroissa ratapihalla, satamassa ja muussa vastaavassa paikassa noudatetaan kansainvälisten sopimusten lisäksi tätä asetusta sekä Liikenne- ja viestintäviraston määräystä.

Jos rautatievaunu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa vaarallisten aineiden kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, tätä kuljetusvälinettä koskevat vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ovat yksin voimassa tällä kuljetusvälineellä tapahtuvan matkan osuudella.

2 § (19.12.2018/1222)
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994);

2) RID-määräyksillä kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 52/2006) liitteessä C olevia vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä rautatiekuljetusmääräyksiä sellaisina kuin ne ovat Suomea sitovina voimassa;

3) ADR-määräyksillä vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR) tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (SopS 23/1979) määräyksiä sellaisina kuin ne ovat Suomea sitovina voimassa;

4) VAK-direktiivillä vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/68/EY;

5) IMDG-säännöstöllä ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981) liitteen VII luvun A osan 1 säännössä määriteltyä säännöstöä, joka sisältää määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa;

6) Liikenne- ja viestintävirastonmääräyksellä vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annettua Liikenne- ja viestintäviraston määräystä;

7) pakkauksella vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyä pakkausta, IBC-pakkausta ja suurpäällystä;

8) säiliöllä säiliövaunun säiliötä, irrotettavaa säiliötä, monisäiliövaunun säiliötä, MEG-konttia, UN-säiliötä ja säiliökonttia; (27.6.2019/795)

9) irtotavarakontilla kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettua yksikköä, jossa kuljetettava aine on suorassa kosketuksessa sisäseinämien kanssa;

10) paineastialla kaasupulloa, putkiastiaa, kaasuastiaa, pullopakettia ja suljettua kryoastiaa;

11) GCU-sopimuksella rautatieyritysten välistä sopimusta tavaravaunujen käytöstä;

12) kuljetettavista painelaitteista annetulla direktiivillä kuljetettavista painelaitteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2010/35/EU;

13) ECM-todistuksella raideliikennelain (1302/2018) todistusta, joka on annettu sertifioidulle kunnossapidosta vastaavalle yksikölle. (27.6.2019/795)

3 § (12.2.2015/126)

3 § on kumottu A:lla 12.2.2015/126.

4 § (28.2.2019/271)
Sovellettavat kansainväliset sopimukset

Suomen ja muun kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF) liittyneen valtion välisiin vaarallisten aineiden kuljetuksiin rautatiellä sovelletaan RID-määräyksiä paitsi, jos kyseinen valtio on tehnyt yleissopimuksen 42 artiklan 1 §:ssä tarkoitetun varauman, jonka mukaan se ei sovella yleissopimuksen liitettä C.

Suomen ja Venäjän välisestä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksesta määrätään lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyssä sopimuksessa (SopS 76 ja 77/2014) sekä mainitun sopimuksen täytäntöönpanosta Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän liikenneministeriön välillä tehdyssä sopimuksessa (SopS 96/2014).

5 § (9.11.2017/738)
Vaarallisten aineiden luokitus

Vaarallisten aineiden luokituskriteereistä ja luokitukseen liittyvistä testeistä määrätään VAK-lain 3 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annetuissa määräyksissä.

Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä tai muut tarpeelliset tiedot luokituksen selvittämiseksi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi luokitella vaarallisen aineen tai hyväksyä sen luokituksen, jos:

1) räjähteelle ei löydy soveltuvaa nimikettä vaarallisten aineiden aineluettelosta, joka sisältyy VAK-lain 3 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annettuihin luokitusta koskeviin määräyksiin;

2) on kyse VAK-lain 3 a §:n tai 24 §:n 2 momentin nojalla annetun vaarallisten aineiden aineluettelon yksityiskohtaisista erityismääräyksistä, joissa aineille tai esineille, lukuun ottamatta radioaktiivisia aineita tai esineitä, on annettu luokitukseen liittyvä kuljetusehto; (27.6.2019/795)

3) Suomeen toimitettavalla räjähteellä ei ole RID-määräysten mukaista luokitusta ja Suomi on ensimmäinen RID-määräyksiä soveltava maa, johon lähetys saapuu paitsi, jos kuljetusketjuun on liittynyt vaarallisten aineiden meri- tai ilmakuljetus ja räjähteellä on meri- tai ilmakuljetuksen mukainen luokitus; (27.6.2019/795)

4) ilotulitusvälineen luokituksessa on käytetty ilotulitteiden oletusluokitustaulukkoa eikä ilotulitusvälineelle ole tehty VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen määräysten mukaisia kokeita;

5) koetuloksilla ja räjähdeluokan määritelmällä halutaan osoittaa, ettei räjähde kuulu räjähdeluokkaan;

6) on kyse itsereaktiivisesta aineesta tai orgaanisesta peroksidista, jota ei ole mainittu VAK-lain 3 a §:n tai 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen määräysten:

a) luokitusta koskevissa luetteloissa, jotka koskevat valmiiksi luokiteltuja itsereaktiivisia aineita tai orgaanisia peroksideja;

b) pakkaustapaa koskevassa luettelossa tai säiliöille tarkoitetussa soveltamisehdossa, joita sovelletaan itsereaktiivisille aineille tai orgaanisille peroksideille;

(27.6.2019/795)

7) Suomeen toimitettavalla itsereaktiivisella aineella tai orgaanisella peroksidilla ei ole RID-määräysten mukaista luokitusta ja Suomi on ensimmäinen RID-määräyksiä soveltava maa, johon lähetys saapuu, paitsi, jos kuljetusketjuun on liittynyt vaarallisten aineiden meri- tai ilmakuljetus ja aineella on meri- tai ilmakuljetuksen mukainen luokitus; (27.6.2019/795)

8) on kyse ammoniumnitraattipohjaisesta lannoitteesta, jonka kuljettaminen ilman viranomaisen luokitusta tai hyväksyntää on kielletty ja joka luokittuu vaarallisten aineiden kuljetusluokkaan 5.1 VAK-lain 3 a §:n ja 24 §:n 2 momentin annettujen määräysten mukaisesti. (27.6.2019/795)

Uuden tai olemassa olevan räjähdenäytteen muut kuin aloiteräjähdysaineet, vaarallisuusluokka ja yhteensopivuusryhmä on määriteltävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston edellyttämällä tavalla, jos kyse on räjähdenäytteestä, jota ei ole vielä luokiteltu VAK-lain 3 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen määräysten sisältämään vaarallisten aineiden aineluettelon nimikkeeseen, ja näytettä kuljetaan testaus-, luokitus-, tutkimus-, tuotekehitys-, laadunvalvontatarkoituksiin tai kaupallisena näytteenä.

Säteilyturvakeskus voi kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi luokitella radioaktiivisen aineen tai esineen taikka hyväksyä sen luokituksen, jos on kyse VAK-lain 3 a §:n tai 24 §:n 2 momentin nojalla annetun vaarallisten aineiden aineluettelon yksityiskohtaisista erityismääräyksistä, joissa aineille tai esineille on annettu luokitukseen liittyvä kuljetusehto. Jos radioaktiivisen aineen luokitus on virheellinen, Säteilyturvakeskus voi luokitella radioaktiiviselle aineelle asianmukaisen luokituksen kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. Jos radioaktiivisen aineen luokituksessa on epäselvyyttä, Säteilyturvakeskus voi luokitella tai hyväksyä aineelle asianmukaisen luokituksen kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. (27.6.2019/795)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta voivat myös hyväksyä luokitusvaatimusten mukaisesti vaarallisen aineen luokituksen, jos aineen ominaisuudet eivät vastaa koetulosten perusteella aineelle kuljetusta varten määriteltyä luokitusta ja VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annetut hyväksynnän edellytyksenä olevat yksityiskohtaiset vaatimukset täyttyvät.

Annettu tai hyväksytty luokitus on vahvistettava kirjallisesti.

ADR- ja RID-määräyksissä sekä VAK-direktiivissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman muun toimielimen suorittama aineen luokitus ja luokituksen hyväksyminen ovat voimassa Suomessa.

6 § (19.12.2018/1222)
Vaaralliset aineet matkatavarana

Yksityishenkilö saa kuljettaa käsimatkatavarana henkilökohtaiseen tai kotitalouden käyttöön taikka vapaa-ajan tai urheiluharrastuksiin tarkoitettuja pieniä määriä vaarallisia aineita, jotka on pakattu vähittäismyyntiä varten sekä enintään 60 litraa polttonesteitä uudelleentäytettävissä astioissa. (27.6.2019/795)

Matkatavarana kuljetettavat vaaralliset aineet eivät saa aiheuttaa kuljetuksessa haittaa tai vahinkoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kuljetuksiin ei sovelleta muita tämän asetuksen säännöksiä eikä Liikenne- ja viestintäviraston määräystä.

2 luku

Osapuolten velvollisuudet

7 § (4.5.2005/275)

7 § on kumottu A:lla 4.5.2005/275.

8 §
Lähettäjä

Lähettäjän yleisistä velvollisuuksista säädetään VAK-lain 8 §:ssä. Lisäksi lähettäjän on: (9.11.2017/738)

1 kohta on kumottu A:lla 9.11.2017/738.

2) annettava kuljetuksen suorittajalle kuljetuksen suorittamista varten tarvittavat tiedot jäljitettävällä tavalla, vaadittu rahtikirja tai muu lähetyskirja sekä muut asiakirjat, kuten luvat, hyväksynnät, ilmoitukset ja todistukset; (27.6.2013/475)

3 kohta on kumottu A:lla 9.11.2017/738.

4) täytettävä lähetystapaa ja lähetysrajoituksia koskevat vaatimukset;

5) varmistettava, että tyhjät, puhdistamattomat säiliöt, joita ei ole tyhjennetty kaasuista, tai tyhjät puhdistamattomat vaunut sekä irtotavarakuljetuksiin käytetyt vaunut ja kontit on merkitty oikein ja että niissä on oikeat lipukkeet, suurlipukkeet ja merkit ja että tyhjät, puhdistamattomat säiliöt on suljettu ja että edellä tarkoitetut säiliöt, vaunut ja kontit ovat yhtä tiiviitä kuin täytettyinä; (27.6.2019/795)

6) käytettävä vain säiliöitä, jotka on hyväksytty ja ovat soveltuvia kyseiseen vaarallisen aineen kuljetukseen ja jotka on merkitty säännösten ja VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen määräysten mukaisesti. (27.6.2019/795)

Jos lähettäjä käyttää muiden osapuolten palveluja, hänen on riittävästi varmistuttava siitä, että lähetys täyttää kulloinkin kysymykseen tulevat VAK-lain 11 c, 11 d, 12, 13, 13 a, 14 ja 14 a §:n sekä 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimukset. Lähettäjä saa kuitenkin luottaa toisten osapuolten hänelle antamiin tietoihin 1 momentin 2 ja 5 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa sekä VAK-lain 8 §:n 1 ja 2 momentin tarkoitetuissa tapauksissa. (9.11.2017/738)

Jos lähettäjä toimii kolmannen osapuolen puolesta, kolmannen osapuolen on ilmoitettava lähettäjälle kirjallisesti lähetyksen sisältämistä vaarallisista aineista ja annettava hänelle kaikki tiedot ja asiakirjat, joita hän tarvitsee täyttääkseen velvollisuutensa.

9 § (19.12.2018/1222)
Kuljetuksen suorittaja ja liikkuvan kaluston kuljettaja

Kuljetuksen suorittajan velvollisuuksista säädetään VAK-lain 9 §:ssä. Ottaessaan vaarallisia aineita kuljetettaviksi kuljetuksen suorittajan on lähtöpaikalla: (28.2.2019/271)

1) varmistettava, että kuljetettavaksi annettuja vaarallisia aineita saa kuljettaa rautatiellä;

2) varmistettava, että lähettäjältä on saatu Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä vaaditut tiedot kuljetettavista vaarallisista aineista ja että rahtikirjaan on liitetty vaaditut liitteet;

3) varmistettava silmämääräisesti, että vaunussa ja kuormassa ei ole ilmeisiä vikoja, vuotoja tai murtumia ja että niistä ei puutu varusteita;

4) varmistettava, että määräaika säiliöiden seuraavalle tarkastukselle ei ole umpeutunut; määräajan umpeuduttua säiliön saa kuljettaa tarkastettavaksi, hävitettäväksi tai sen sisältämän aineen hävittämistä varten Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä määrätyin ehdoin;

5) varmistettava, että vaunuja ei ole ylikuormattu;

6) varmistettava, että vaunuun on kiinnitetty VAK-lain 24 §:n nojalla määrätyt suurlipukkeet, merkit ja oranssikilvet;

7) huolehdittava, että rataverkon haltijalla on kuljetuksen aikana nopea ja esteetön pääsy 16 a §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin; rataverkon haltija määrittelee tietojen välitystavan kuljetuksen suorittajan kanssa tekemässään rataverkon käyttösopimuksessa; (28.2.2019/271)

8) varmistettava, että Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä tarkoitetuissa tapauksissa kirjalliset turvallisuusohjeet on toimitettu liikkuvan kaluston kuljettajalle;

9) varmistettava, että kirjallisissa turvallisuusohjeissa määrätyt varusteet ovat veturissa.

Liikkuvan kaluston kuljettajan on tutustuttava vaadittuihin kirjallisiin turvallisuusohjeisiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut velvollisuudet on soveltuvin osin täytettävä rahtikirjojen ja muiden asiakirjojen perusteella tarkastamalla silmämääräisesti vaunu ja kontit sekä tarvittaessa kuorma. Velvollisuudet katsotaan täytetyiksi, jos tarkastukset suoritetaan kansainvälisen rautatiejärjestön UIC:n määrelehden 471-3 kohdan 5 mukaisesti.

Kuljetuksen suorittaja voi kuitenkin 1 momentin 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luottaa muiden osapuolten hänelle antamiin tietoihin. Kuljetuksen suorittaja saa luottaa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa siihen, mitä merikuljetusta varten laaditussa IMDG-säännöstön mukaisessa pakkaustodistuksessa vakuutetaan. (27.6.2019/795)

Jos kuljetuksen suorittaja havaitsee 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa laiminlyöntejä tai muita VAK-lain 11, 11 c, 11 d, 13, 13 a, 14 tai 14 a §:n taikka 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisia menettelyjä, kuljetuksen suorittaja ei saa toimittaa lähetystä eteenpäin ennen kuin säännösten ja määräysten vastaisuudet on korjattu.

VAK-lain 11 d §:n 2 momentissa tarkoitetut junan ja vaunun turvalaitteet on pidettävä asianmukaisessa toimintakunnossa. Nämä laitteet ja muut turvajärjestelyt eivät saa estää pelastustoimintaa.

Kuljetuksen suorittajan on annettava liikkuvan kaluston kuljettajalle tiedot junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista. Tiedot vaihtotyötä varten toimittaa vaihtotyötä tekevä yritys. Velvollisuus katsotaan täytetyksi, jos tiedot vaarallisista aineista ja niiden sijaintitiedot toimitetaan kansainvälisen rautatieliiton UIC:n määrelehden 472 liitteiden A ja B mukaisesti. (28.2.2019/271)

Kuljetuksen suorittajan on joko itse tai säiliövaunun haltijan välityksellä huolehdittava siitä, että kunnossapidosta vastaavalle yksikölle on annettu tarvittavat tiedot siitä, mitä säiliövaunun säiliöiden ja niiden varusteiden kunnossapidosta säädetään tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 445/2011 5 artiklassa. (27.6.2019/795)

10 § (6.4.2011/400)
Vastaanottaja

Vastaanottaja ei saa kieltäytyä ottamasta lähetystä vastaan muutoin kuin pakottavista syistä. Vastaanottajan on varmistettava kuorman purkamisen jälkeen, että säännösten häntä koskevat vaatimukset on täytetty. Vaunun tai kontin saa palauttaa tai ottaa uudelleen käyttöön vasta sen jälkeen, kun kuorman purkamista koskevat säännökset on täytetty.

Jos vastaanottaja käyttää kuorman purkajan, puhdistajan, vaaratekijöiden poistajan tai muiden osapuolten palveluja, hänen on tehtävä riittävät toimenpiteet varmistuakseen, että säädetyt vaatimukset on täytetty.

11 § (6.4.2011/400)
Muut osapuolet

Kuljetukseen osallistuvia muita kuin 8–10 §:ssä tarkoitettuja osapuolia ovat ensisijaisesti:

1) kuormaaja;

2) pakkaaja;

3) säiliön, irtotavaravaunun ja irtotavarakontin täyttäjä;

4) säiliökontin, UN-säiliön ja säiliövaunun haltija;

5) kuorman purkaja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja osapuolia koskevat velvollisuudet johtuvat VAK-laissa säädetyistä velvollisuuksista.

12 §
Kuormaaja

Kuormaajaa koskevat seuraavat velvollisuudet: (9.11.2017/738)

1) hän saa luovuttaa vaaralliset aineet kuljetuksen suorittajalle vain, jos aineita saa VAK-lain 3 a §:n, 14 a §:n 3 momentin ja 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan kuljettaa rautatiellä; (9.11.2017/738)

2) luovuttaessaan kuljetettavaksi pakattuja vaarallisia aineita tai tyhjiä, puhdistamattomia pakkauksia hänen on tarkastettava, että pakkaukset eivät ole vahingoittuneita; hän ei saa luovuttaa kollia, jonka pakkaus on vahingoittunut ja erityisesti, jos pakkaus ei ole enää tiivis niin, että vaarallista ainetta vuotaa tai on mahdollista vuotaa pakkauksesta ulos, ennen kuin vahingoittunut pakkaus on korjattu; tämä koskee myös tyhjiä, puhdistamattomia pakkauksia;

3) hänen on täytettävä kuormausta ja käsittelyä koskevat erityismääräysten vaatimukset, jotka on annettu VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla; (9.11.2017/738)

4) hänen on täytettävä suurlipukkeiden, merkintöjen ja oranssikilpien vaunuihin tai suurkontteihin kiinnittämistä koskevissa säännöksissä ja määräyksissä olevat vaatimukset, jotka on annettu 24 §:n 2 momentin nojalla, luovuttaessaan vaarallisia aineita kuljetuksen suorittajalle välittömästi kuljetettaviksi; (9.11.2017/738)

5) hänen on noudatettava kuormatessaan kolleja VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annettuja yhteenkuormauskieltoja ottaen huomioon myös vaaralliset aineet, jotka ovat jo vaunussa tai suurkontissa, sekä ravinto- ja nautintoaineita ja eläinrehuja koskevat erottelumääräykset, jotka on annettu VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla. (9.11.2017/738)

Kuormaaja voi 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luottaa toisten osapuolten hänelle antamiin tietoihin.

13 §
Pakkaaja

Pakkaajaa koskevat erityisesti seuraavat velvollisuudet:

1) hänen on noudatettava pakkaamista ja yhteenpakkaamista koskevia säännöksiä;

2) valmistellessaan kollia kuljetusta varten hänen on noudatettava kollin merkintää ja lipukkeita koskevia säännöksiä.

14 § (19.12.2018/1222)
Säiliön sekä irtotavaravaunun ja -kontin täyttäjä

Säiliön sekä irtotavaravaunun ja -kontin täyttäjää koskevat seuraavat velvollisuudet:

1) hänen on varmistettava ennen säiliön täyttämistä, että säiliö ja sen varusteet ovat teknisesti moitteettomassa kunnossa;

2) hänen on varmistettava, että säiliön seuraava tarkastuspäivämäärä ei ole umpeutunut;

3) hän saa täyttää säiliötä vain sellaisella vaarallisella aineella, jonka kuljetukseen säiliö on hyväksytty;

4) hänen on säiliötä täyttäessään otettava huomioon viereisiä säiliöosastoja koskevat 24 §:n 2 momentin nojalla annetut määräykset;

5) säiliötä täyttäessään hänen on otettava huomioon täytettävän aineen suurin sallittu täyttöaste tai suurin sallittu massa tilavuuden litraa kohti;

6) säiliön täyttämisen jälkeen hänen on varmistettava, että sulkimet ovat suljetut ja vuotamattomat;

7) hänen on varmistettava, ettei täytettävästä aineesta ole jäänyt vaarallisia jäänteitä hänen täyttämiensä säiliöiden ulkopinnalle;

8) hänen on varmistettava, että edellytetyt oranssikilvet, suurlipukkeet, varoituslipukkeet sekä muut merkit ja vaihtotyölipukkeet on kiinnitetty säiliöihin, irtotavaralla kuormattuihin vaunuihin sekä kontteihin, valmistellessaan vaarallisia aineita kuljetusta varten;

9) hänen on ennen ja jälkeen säiliövaunujen täyttöä nesteytetyllä kaasulla otettava huomioon täyttöä koskevat erityistarkastusvaatimukset;

10) täyttäessään vaarallista irtotavaraa vaunuun tai konttiin hänen on varmistettava, että täytössä sovelletaan Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen luvun 7.3 määräyksiä.

15 §
Säiliökontin ja UN-säiliön haltija

Säiliökontin ja UN-säiliön haltijaa koskevat seuraavat velvollisuudet: (9.11.2017/738)

1) hänen on varmistettava, että säiliökontin ja UN-säiliön rakennetta, varusteita, tarkastuksia ja merkintöjä koskevia VAK-lain 13 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä on noudatettu; (9.11.2017/738)

2) hänen on varmistettava, että säiliökontin ja UN-säiliön ja niiden varusteiden kunnossapitotoimenpiteet on suoritettu siten, että säiliökontti tai UN-säiliö tavanomaisissa käyttöolosuhteissa täyttää VAK-lain 13 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimukset seuraavaan määräaikaistarkastukseen saakka; (9.11.2017/738)

3) hänen on teetettävä ylimääräinen tarkastus säiliökontille ja UN-säiliölle, jos ne tai niiden varusteiden kunto on korjauksen, muutoksen tai onnettomuuden vuoksi voinut heiketä.

16 § (17.6.2015/776)
Säiliövaunun haltija

Säiliövaunun haltijaa koskevat seuraavat velvollisuudet: (9.11.2017/738)

1) haltijan on huolehdittava, että säiliövaunun rakennetta, varusteita, tarkastuksia ja merkintöjä koskevia vaatimuksia on noudatettu;

2 kohta on kumottu A:lla 9.11.2017/738.

3) haltijan on teetettävä ylimääräinen tarkastus, jos säiliövaunun säiliön tai sen varusteiden kunto on korjauksen, muutoksen tai onnettomuuden vuoksi voinut heiketä; (9.11.2017/738)

4) haltijan on varmistettava, että ensimmäiseen ja kolmanteen kohtaan liittyvien tehtävien tulokset kirjataan säiliöasiakirjaan; (9.11.2017/738)

5) haltijan on varmistettava, että säiliövaunun kunnossapidosta vastaavaksi yksiköksi nimetyllä on voimassaoleva ECM-todistus, joka kattaa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliövaunut; (9.11.2017/738)

6) haltijan on huolehdittava siitä, että kunnossapidosta vastaavalle yksikölle on annettu tarvittavat tiedot siitä, mitä säiliövaunun säiliöiden ja niiden varusteista kunnossapitotoimenpiteistä säädetään tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 445/2011 5 artiklassa. (9.11.2017/738)

Säiliövaunun haltija saa antaa säiliövaunun tarkastuksista huolehtimisen sen kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtäväksi. (9.11.2017/738)

16 a § (28.2.2019/271)
Rataverkon haltija

Rataverkon haltijan on varmistettava hallinnoimansa rataverkon osalta, että sillä on nopea ja esteetön pääsy rautatiekuljetuksen aikana seuraaviin tietoihin:

1) junan kokoonpano, josta ilmenee jokaisen vaunun numero sekä vaunutyyppi, jollei se selviä vaunun numerosta;

2) jokaisessa vaunussa kuljetettavien vaarallisten aineiden luokituksessa käytettävät nelinumeroiset tunnusluvut (YK-numerot) siinä määrin kuin ne on esitettävä rahtikirjassa tai vaunut, jotka on varustettu VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annetun määräyksen mukaisesti rajoitettuja määriä osoittavin merkinnöin;

3) vaarallista ainetta sisältävien vaunujen sijainti junassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot saa luovuttaa vain sille, joka tarvitsee niitä turvallisuus- ja turvatehtäviä tai pelastustoimintaa varten ja vain tehtävien edellyttämässä laajuudessa.

Väyläviraston on varmistettava, että VAK-lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetut ratapihojen turvallisuusselvitykset on tehty tämän asetuksen 32 §:n mukaisesti.

16 b § (6.4.2011/400)
Kuorman purkaja

Kuorman purkajaa koskevat seuraavat velvollisuudet: (9.11.2017/738)

1) hänen on varmistettava tarkastamalla kuorman aineita koskevat merkinnät, että vain kuormaa koskevissa asiakirjoissa mainitut aineet puretaan;

2) hänen on tarkastettava, ettei pakkauksessa, säiliössä, vaunussa tai kontissa ole purkamista vaarantavia vikoja, ja tarvittaessa korjattava viat ennen purkamisen aloittamista;

3) hänen on täytettävä purkamista ja käsittelyä koskevat vaatimukset, joista määrätään VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla; (28.2.2019/271)

4) hänen on heti purkamisen jälkeen puhdistettava säiliön, vaunun tai kontin ulkopinnalle purkamisen yhteydessä tulleet vaaralliset jäänteet sekä varmistettava, että niiden venttiilit ja tarkastusaukot ovat kiinni;

5) hänen on huolehdittava vaunujen ja konttien vaaditusta puhdistuksesta ja vaaratekijöiden poistamisesta;

6) hänen on varmistettava, ettei täysin tyhjennetyissä, puhdistetuissa ja kaasuista tyhjennetyissä vaunuissa ja konteissa sekä vaunuissa ja konteissa, joista kuljetetun aineen vaaratekijät on poistettu, ole enää näkyvillä suurlipukkeita, merkkejä eikä oranssikilpiä. (9.11.2017/738)

Jos kuorman purkaja käyttää muiden osapuolten, kuten puhdistajan tai muun vaaratekijöiden poistajan, palveluja, hänen on tehtävä riittävät toimenpiteet varmistuakseen, että säädetyt vaatimukset on täytetty.

16 c § (9.11.2017/738)
Kunnossapidosta vastaava yksikkö

Raideliikennelain 74 §:ssä säädetyn mukaisesti sertifioidun kunnossapidosta vastaavan yksikön on varmistettava että: (27.6.2019/795)

1) säiliöiden ja varusteiden kunnossapitotoimenpiteet on suoritettu siten, että säiliövaunut tavanomaisissa käyttöolosuhteissa täyttävät VAK-lain 13 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimukset;

2) tehtävien hoitamiseen annetut tiedot kattavat tiedot myös säiliöistä ja niiden varusteista;

3) säiliöihin ja niiden varusteisiin liittyvät kunnossapitotoimenpiteet kirjataan huoltokansioon.

3 luku

Pakkaukset

17 § (19.12.2018/1222)
Pakkauksen valmistajan ja jälleenmyyjän tiedonantovelvollisuus

Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen 6.1.1.5, 6.3.2.3, 6.4.2.13, 6.5.1.1.4 ja 6.6.1.4 kohdassa tarkoitettujen pakkauksen valmistajan ja myöhemmän jälleenmyyjän on annettava tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetukseen tarjottava pakkaus täyttää säädetyt ja määrätyt vaatimukset.

18 § (6.4.2011/400)
Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat paineastiat

Suomi tunnustaa kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville paineastioille ja niiden lisälaitteille kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin mukaisesti myös muualla kuin Suomessa suoritetut ja ulkomaisen yrityksen Suomessa suorittamat vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnit, määräaikaistarkastukset ja muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritetut toimenpiteet. (12.2.2015/126)

Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan paineastian ja sen varusteiden materiaalin on kestettävä haurasmurtumaa vastaan -40 ºC:n lämpötilaan saakka.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä tulee paineastiassa olla vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetun valtioneuvoston asetuksen (124/2015) 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä merkintä ”-40 °C” tai muu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä. (9.11.2017/738)

19 § (12.2.2015/126)
Pakkauksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän pakkauksen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta säädetään vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

20 § (19.12.2018/1222)
RID- tai ADR-pakkausten käyttö

Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa pakkauksina, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvia pakkauksia lukuun ottamatta, käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten taikka VAK-direktiivin mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia, IBC-pakkauksia ja suurpäällyksiä. Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä tarkoitetuissa tapauksissa muovipakkausten pudotuskoe on RID- ja ADR-määräyksistä sekä VAK-direktiivistä poiketen tehtävä -40 °C:n lämpötilassa. Pakkauksessa on tällöin oltava säännösten mukainen merkintä pudotuskokeen lämpötilasta taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä merkintä: ’’Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C’’.

Ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa RID- tai ADR-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian, jota ei ole π–merkitty, saa RID-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja palauttaa ulkomaille tyhjänä ilman 18 §:ssä tarkoitettua merkintää, jos lähettäjä vakuuttaa rahtikirjassa tai vastaavassa lähetyskirjassa, että paineastia ja sen varusteet ovat kestäviä -40 °C lämpötilaan saakka, seuraavasti: "Paineastia ja sen varusteet ovat kestäviä -40 °C:ssa".

21 § (27.6.2019/795)

21 § on kumottu A:lla 27.6.2019/795.

4 luku

Kuljetuskalusto, säiliöt ja kontit (4.5.2005/275)

22 §
Kuljetuskaluston rakenne

Vaarallisen aineen kuljetukseen tarkoitetun kaluston rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.

2 momentti on kumottu A:lla 12.2.2015/126.

23 § (23.4.2009/267)
Ulkomaisen säiliön ja irtotavarakontin käyttöönotto

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvaa säiliötä lukuun ottamatta, valmistaja ja maahantuoja eivät saa luovuttaa säiliötä käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön Säteilyturvakeskus.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun 1 momentissa tarkoitetun säiliön on tarkastanut ja testannut RID- tai ADR-määräyksissä taikka VAK-direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, ellei siihen ilmene erityistä syytä.

Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa irtotavarakonttina käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten taikka VAK-direktiivin mukaan hyväksyttyjä irtotavarakontteja.

23 a § (19.12.2018/1222)
Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat säiliöt

Suomi tunnustaa kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville säiliöille ja niiden lisälaitteille kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin mukaisesti myös muualla kuin Suomessa suoritetut ja ulkomaisen yrityksen Suomessa suorittamat vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnit, määräaikaistarkastukset ja muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritetut toimenpiteet.

Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön ja sen varusteiden materiaalin on kestettävä -40 ºC:n lämpötilaan saakka.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä on säiliössä oltava vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetun valtioneuvoston asetuksen (124/2015) 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä merkintä ”-40 ºC” tai muu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä.

5 luku

Kuljetukset

24 § (19.12.2018/1222)
Asiakirjat

Lähettäjän on vaarallista ainetta kuljetettavaksi jättäessään annettava VAK-lain 11 c §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annetuissa määräyksissä tarkoitetuissa tapauksissa kuljetuksen suorittajalle rahtikirja tai vastaava lähetyskirja, johon on merkitty edellä tarkoitettujen määräysten nojalla vaaditut tiedot kuljetettaviksi jätetyistä aineista. Jos vaarallisen aineen rautatiekuljetusta kontissa seuraa merikuljetus, lähettäjän on liitettävä rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan IMDG-säännöstön mukainen kontin pakkaustodistus.

Junan jokaisella miehistön jäsenellä on oltava mukana valokuvalla varustettu henkilötodistus, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä tai aktiivisuus ylittää Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen luvussa 1.10. määrätyt raja-arvot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen asiakirjojen ja 9 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen kirjallisten turvallisuusohjeiden on oltava mukana kuljetuksen aikana veturissa. Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat saavat olla myös sähköisessä muodossa, jos tiedon varmistus-, tallennus- ja käsittelymenettelyt täyttävät lainsäädännön vaatimukset siten, että tiedon todistusvoima ja saatavuus ovat vastaavat kuin paperille painettuja asiakirjoja käytettäessä. Kuitenkin lähettäjän on annettava 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat paperisina, jos kuljetuksen suorittaja niin vaatii.

25 § (19.12.2018/1222)
Kuljetus

Vaarallista ainetta saa kuljettaa vain tavarajunassa lukuun ottamatta 6 §:ssä tarkoitettuja matkustajien käsimatkatavaroita sekä Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen 7.1.8 kohdassa tarkoitettuja sotilaskuljetuksia ja 7.6 luvussa tarkoitettuja tavaralähetyksiä.

Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä määrätyissä tapauksissa vaarallista ainetta saa kuljettaa irrallisena vaunussa, pienkontissa tai säiliössä.

Jos vaarallisen aineen kuljetus on keskeytetty VAK-lain 14 §:n 2 momentissa säädetyistä syystä, valvontaviranomainen voi antaa luvan kuljetuksen jatkamiselle varmistettuaan kuljetuksen turvallisuuden. Jos säännöksissä ja määräyksissä olevia vaatimuksia ei voida täyttää eikä valvontaviranomainen ole antanut lupaa jatkaa matkaa, valvontaviranomaisen on annettava kuljetuksen suorittajalle tarvittava hallinnollinen apu. Samoin menetellään, jos kuljetuksen suorittaja ilmoittaa valvontaviranomaiselle, että lähettäjä ei ollut ilmoittanut kuljetuksen suorittajalle kuljetettavan aineen vaarallisia ominaisuuksia ja jos kuljetuksen suorittaja kuljetussopimuksen ehtoihin vedoten pyytää, että vaarallinen kuorma puretaan, hävitetään tai tehdään vaarattomaksi.

26 § (19.12.2018/1222)
Radioaktiivisten aineiden kuljetusten hyväksyminen ja ilmoittaminen

Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen luvussa 5.1 määrätyissä tapauksissa lähettäjän on haettava hyväksyntä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen Säteilyturvakeskukselta ja ilmoitettava näiden aineiden kuljetuksista Säteilyturvakeskukselle.

26 a § (19.12.2018/1222)
Säteilysuojeluohjelma ja johtamisjärjestelmä

Sillä, joka kuljettaa tai tilapäisesti säilyttää radioaktiivista ainetta, on oltava säteilysuojeluohjelma, jollei Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen 1.7 luvussa toisin määrätä. Säteilysuojeluohjelmassa on esitettävä toteutettavat toimenpiteet radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä aiheutuvan säteilyaltistuksen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Nämä toimenpiteet on suhteutettava säteilyaltistuksen määrään ja todennäköisyyteen. Ennen kuljetus- tai säilytystoimintaan ryhtymistä säteilysuojeluohjelma on toimitettava tiedoksi Säteilyturvakeskukselle.

Jollei Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen 1.7 luvussa toisin määrätä, toiminnanharjoittajan on laadittava toimintojen vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi toiminnassaan sovellettava johtamisjärjestelmä radioaktiivisten aineiden kuljetusta ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen 1.7.1.3 kohdan tarkoitettuja toimenpiteitä varten.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun johtamisjärjestelmän on perustuttava sellaisiin vaatimuksiin tai ohjeisiin, joita Säteilyturvakeskus pitää hyväksyttävinä. Johtamisjärjestelmän on oltava Säteilyturvakeskuksen saatavilla.

26 b § (9.11.2017/738)
Vaarallisen tartunnan saaneen elävän eläimen kuljetus

Eläviä eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallisia aineita kuljetettaessa. Aluehallintovirasto voi hyväksyä kuljetuksen, jos tartuntavaarallista ainetta ei voi kuljettaa millään muulla tavalla tai eläimeen on tarkoituksella tartutettu vaarallinen tauti. Eläimen ja kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi huomioidaan hyväksynnässä VAK-lain 3 a §:n, 14 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annetut vaarallisten aineiden kuljetusvaatimukset. Hyväksyntä sisältää tarvittavat kuljetusehdot.

Yleisistä eläinten kuljetusta koskevista vaatimuksista säädetään eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006) ja eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005.

26 c § (9.11.2017/738)
Pakkaamattomien vaarallisten esineiden viranomaisen hyväksyntää edellyttävät kuljetukset

Kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi pakkaamattomien vaarallisten esineiden kuljetuksiin voidaan edellyttää hyväksyntä. Seuraaviin kuljetuksiin tarvitaan hyväksyntä:

1) suuret, tukevat ja kestävät esineet, joita ei ole mahdollista pakata VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annettujen pakkaamista koskevien määräysten mukaisesti;

2) litiumakut tai -kennot, jos niiden valmistussarja koostuu enintään 100 akusta tai kennosta;

3) litiumakut ja -kennojen esituotantoprototyypeistä, jos näitä prototyyppejä kuljetetaan testaukseen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja radioaktiivisten aineiden ja esineiden osalta Säteilyturvakeskus voivat hyväksyä 1 momentissa tarkoitettujen pakkaamattomien vaarallisten esineiden kuljetuksen.

Hyväksynnän edellytyksenä on, että VAK-lain 3 a §:n ja 24 §:n 2 momentin nojalla annetut yksityiskohtaiset vaatimukset täyttyvät.

26 d § (9.11.2017/738)
Yhteenkuormattavien räjähteiden erottelumenetelmien hyväksynnät

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hyväksyä yhteenkuormattavien räjähteiden erottelussa käytettävät erottelumenetelmät, joista on VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annettu yksityiskohtaiset määräykset kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi.

27 § (28.2.2019/271)
Vaarallista ainetta sisältävien vaunujen käsittelyturvallisuus

Vaarallista ainetta sisältävää vaunua tulee säilyttää ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa, johon asiattomilta on pääsy kielletty.

Kuljetuksen suorittajan on tehtävä ilmoitus rataverkon haltijalle kiinteästi kuljetukseen liittyvästä tilapäisen säilytyksen tarpeesta 1 momentissa tarkoitetussa paikassa. Rataverkon haltijan ja kuljetuksen suorittajan on sovittava sopivasta tilapäisen säilytykseen tarkoitetusta paikasta siten, että turvallista kuljetusta sekä turvallista rautatiejärjestelmän ja rataverkon käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät.

Jos vaarallista ainetta sisältävää vaunua joudutaan säilyttämään tilapäisesti 1 momentissa tarkoitetussa paikassa, kuljetuksen suorittajan on tehtävä ilmoitus tilapäisestä säilyttämisestä alueelliselle pelastusviranomaiselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 23 §:ssä tarkoitetulle valtion valvontaviranomaiselle.

27 a § (19.12.2018/1222)
Tilapäisen säilytysalueen turvaaminen

Jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä tai aktiivisuus ylittää Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen luvussa 1.10 määrätyt raja-arvot, sovelletaan VAK-lain 11 d §:n 4 momenttia vaarallisen aineen kuljetukseen liittyvään tilapäiseen säilytykseen terminaalissa, ratapihalla ja muulla vastaavalla alueella. Terminaalin, ratapihan ja muun vastaavan alueen on mahdollisuuksien mukaan oltava hyvin valaistu, yleinen pääsy alueelle estetty ja alue muutoinkin huolellisesti turvattu.

6 luku

Erinäiset säännökset

28 § (19.12.2018/1222)
Viranomaiset

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä valvovat myös Tulli ja Rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Ensisijainen valvontavastuu myös tällöin on Liikenne- ja viestintävirastolla.

Säteilyturvakeskus toimii radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyvissä asioissa valvojana yhteistyössä 1 momentissa mainittujen viranomaisten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi asettaa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen kohdassa 2.2.62.1.9 tarkoitettuja biologisia tuotteita koskevia lisävaatimuksia tai -rajoituksia.

Ruokavirasto voi asettaa lisävaatimuksia tartuntavaarallisia aineita sisältävän eläinperäisen materiaalin kuljetukselle irtotavarana Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen kohdan 7.3.2.6.1 mukaisesti.

28 a § (4.5.2005/275)
Turvatoimien valvonta

Suoritettaessa vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten valvontaa on samalla tarkastettava, että vaarallisten aineiden kuljetuksessa edellytettävät turvatoimet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

29 §
Valvontaviranomaisten yhteistyö

Edellä 28 §:ssä mainitut valvontaviranomaiset antavat vaarallisten aineiden kuljetusten valvomiseksi virka-apua ulkomaisille valvontaviranomaisille, jos sen antaminen perustuu Euroopan yhteisön säännöksiin tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteisiin. Suomalaisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava toistuvista ja vakavista rikkomuksista, jotka vaarantavat vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuden, sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa rikkomukseen osallistuneen yrityksen kotipaikka sijaitsee, jos tällainen ilmoittaminen perustuu yhteisön säännöksiin tai kansainvälisen sopimuksen velvoitteisiin.

Edellä 28 §:ssä mainittujen suomalaisten valvontaviranomaisten on ilmoitettava ulkomailla tapahtuneiden, vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuden vaarantavien, toistuvien ja vakavien rikkomusten johdosta rautatieyritykselle tai lähettävälle yritykselle Suomessa määrätyistä seuraamuksista ulkomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos ilmoittaminen perustuu Euroopan yhteisön säännöksiin tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteisiin. (10.5.2007/538)

30 § (6.4.2011/400)
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Säteilyturvakeskuksen oikeus suorituttaa testejä

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ja Säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa ja erityisesti, jos pakkaus tai säiliö särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että pakkaus ja säiliö täyttävät säädetyt vaatimukset.

31 § (4.5.2005/275)
Henkilöstön koulutus

VAK-lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen tulee sisältää kuljetuksen vaatimukset kattavaa henkilön vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta. Koulutuksen tulee muodostua:

1) yleisestä tiedostavasta koulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan yleiset tiedot vaarallisten aineiden rautatiekuljetusta koskevista säännöksistä;

2) tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan yksityiskohtaista henkilön tehtäviin ja vastuuseen suhteutettua koulutusta vaarallisten aineiden rautatiekuljetusta koskevista säännöksistä sekä, jos osa kuljetuksesta suoritetaan muuna kuin rautatiekuljetuksena, lisäksi tiedot kyseistä muuta kuljetusmuotoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä;

3) turvallisuuskoulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan koulutusta vaarallisten aineiden aiheuttamista vaaroista suhteutettuna mahdolliseen vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- tai purkamisonnettomuuden aiheuttamaan tapaturmavaaraan ja altistukseen; koulutuksella tulee pyrkiä siihen, että henkilöstöllä on tiedot vaarallisen aineen turvallisesta käsittelystä ja toimintatavoista hätätilanteessa;

4) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvästä koulutuksesta, jossa radioaktiivisten aineiden kuljetukseen osallistuvalle henkilöstölle annetaan soveltuvaa koulutusta radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvästä säteilysuojelusta ja varotoimenpiteistä rajoittamaan ammattialtistumista ja muiden ihmisten altistumista; (10.5.2007/538)

5) turvatoimia koskevasta koulutuksesta, jossa paneudutaan turvavaaroihin sekä niiden tunnistamiseen ja vähentämismenetelmiin samoin kuin turvarikkomustilanteissa tarvittaviin toimenpiteisiin; koulutuksen tulee sisältää tiedot mahdollisesta turvasuunnitelmasta suhteutettuna henkilön vastuuseen, velvollisuuksiin ja tehtäviin suunnitelmaa toteutettaessa;

6) täydennyskoulutuksesta, jossa annetaan tietoja määräajoin säännöksissä ja määräyksissä tapahtuneista muutoksista; kohdassa 5 tarkoitettu koulutus ei rajoitu säännösten ja määräysten muutoksiin.

Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyviä tehtäviä hoitamaan ryhtyvällä on oltava asianmukainen koulutus, joka tulee varmistaa aloitettaessa uutta työsuhdetta. (12.2.2015/126)

Turvallisuusneuvonantajakoulutuksesta säädetään erikseen.

31 a § (4.5.2005/275)
Erityiskoulutus kuljetuksen suorittajan ja rataverkon haltijan henkilöstölle (28.2.2019/271)

Kuljetuksen suorittajan henkilöstölle ja rataverkon haltijan henkilöstölle on tehtäväkohtaisen koulutuksen yhteydessä annettava koulutusta myös rautateiden erityispiirteistä. Tämän koulutuksen tulee muodostua: (28.2.2019/271)

1) liikenteenhoitohenkilöstölle annettavasta peruskoulutuksesta, jossa koko liikenteenhoitohenkilöstölle on annettava koulutusta varoituslipukkeiden ja oranssikilven sisällön merkityksestä; lisäksi henkilöstön tulee tuntea poikkeustilanteiden ilmoitusmenettely;

2) vaarallisten aineiden kuljetukseen välittömästi osallistuvalle henkilöstölle annettavasta tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa 1 kohdassa tarkoitetun peruskoulutuksen lisäksi mainitulle henkilöstölle on annettava heidän tehtäviinsä suhteutettua koulutusta.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta varten henkilöstö jaotellaan koulutustarpeen perusteella kolmeen kategoriaan seuraavasti:

Kategorian kuvausHenkilöstö
1vaarallisten aineiden kuljetukseen välittömästi osallistuva kuljetushenkilöstökuljettajat, vaihtotyöntekijät ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
2vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien vaunujen teknisiä tarkastuksia suorittava henkilöstövaununtarkastajat, kuormausneuvojat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
3juna- ja vaihtotyöliikennettä ohjaava liikenteenhoitohenkilöstöliikenteenohjaajat, kauko-ohjaajat, asetinlaitteita ja vaihteita käyttävät henkilöt ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
(28.2.2019/271)
31 b § (19.12.2018/1222)
Erityiskoulutuksessa opetettavat aiheet

Tehtäväkohtaisen 31 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöstöryhmien koulutuksen on sisällettävä ainakin seuraavat aihealueet:

1) kategorian 1 veturinkuljettajat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) junan kokoonpano, vaaralliset aineet ja niiden sijoittaminen junassa;

b) poikkeustilannetyypit;

c) toiminta kriittisissä poikkeustilanteissa, toimenpiteet oman junan ja viereisten raiteiden liikenteen suojaamiseksi;

2) kategorian 1 vaihtotyöntekijät ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) vaihtotyölipukkeiden nro 13 ja 15 merkitys;

b) suojaetäisyys VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annetun määräyksen mukaisesti; (28.2.2019/271)

c) poikkeustilannetyypit;

3) kategoriaan 2 kuuluvat vaununtarkastajat, kuormausneuvojat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) vaunujen tekniset tarkastukset;

b) GCU-sopimuksen mukaiset tekniset tarkastukset niiden henkilöiden kohdalla, jotka suorittavat RID-määräysten mukaiseen kansainväliseen kuljetukseen liittyviä tarkastuksia;

c) 9 §:n 3 momentissa tarkoitetut tarkastukset niiden henkilöiden kohdalla, jotka suorittavat kyseisiä tarkastuksia;

d) poikkeustilanteiden tunnistaminen;

4) kategorian 3 liikennettä ohjaavat henkilöt, junasuorittajat, kauko-ohjaajat, asetinlaitemiehet, vaihdemiehet ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) kriittisten poikkeustilanteiden hallinta;

b) järjestelyratapihojen sisäiset pelastussuunnitelmat.

32 § (19.12.2018/1222)
Ratapihojen turvallisuusselvitykset

Jokaisen ratapihalla toimivan rautatieyrityksen on toimitettava VAK-lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu turvallisuusselvitys Väylävirastolle, joka kokoaa ja täydentää koko ratapihaa koskevan yhtenäisen turvallisuusselvityksen. Turvallisuusselvityksessä on otettava huomioon rautatieyrityksen lisäksi muut ratapihalla toimintaa harjoittavat.

Väyläviraston on pyydettävä turvallisuusselvityksestä ja sen sisältämästä sisäisestä pelastussuunnitelmasta lausunto alueen pelastuslaitokselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä aluehallintovirastolta. Väylävirasto tekee lausuntokierroksen jälkeen tarvittavat muutokset turvallisuusselvitykseen ja toimittaa lopullisen selvityksen Liikenne- ja viestintävirastoon hyväksyttäväksi. Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava Väylävirastolle turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätöksensä kohtuullisessa määräajassa. Liikenne- ja viestintäviraston on toimitettava hyväksytty turvallisuusselvitys Väylävirastolle, alueen pelastuslaitokselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä aluehallintovirastolle. Väylävirasto toimittaa hyväksytyn turvallisuusselvityksen rautatieyritykselle.

Turvallisuusselvityksen laatijoiden on tarkistettava turvallisuusselvitys ja saatettava se ajan tasalle, jos:

1) ratapihan toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuden vaaraa lisäävä muutos;

2) onnettomuus- ja vaaratilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioon otettavia seikkoja;

3) ratapihan välittömään läheisyyteen liittyvien alueiden kaavoituksessa tapahtuu turvallisuuden kannalta merkittävä muutos; tai

4) Liikenne- ja viestintävirasto sitä pyytää.

Väyläviraston on yhdessä ratapihalla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa muiden ratapihalla toimintaa harjoittavien kanssa arvioitava riskit sekä tarkistettava ja saatettava turvallisuusselvitys ajan tasalle kuitenkin vähintään joka viides vuosi. Väyläviraston on pyydettävä päivitettävästä turvallisuusselvityksestä sisäisine pelastussuunnitelmineen lausunto alueen pelastuslaitokselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä aluehallintovirastolta. Muilta osin turvallisuusselvityksen päivityksessä noudatetaan mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Liikenne- ja viestintäviraston on vähintään joka kolmas vuosi tarkastettava järjestelmällisesti ratapihat, joilta edellytetään turvallisuusselvitys. Tarkastuksiin on kutsuttava mukaan Väylävirasto, alueen pelastuslaitos ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä aluehallintovirasto.

32 a § (4.5.2005/275)
Turvasuunnitelma

VAK-lain 11 d §:n 1 momentissa tarkoitettuun turvasuunnitelmaan tulee sisältyä ainakin:

1) yksityiskohtainen turvatoimien vastuujako ammattitaitoisille ja päteville henkilöille, joilla on asianmukaiset valtuudet velvollisuuksiensa suorittamiseen;

2) luettelo toimintaan liittyvistä vaarallisista aineista tai vaarallisten aineiden lajeista;

3) kuljetustapahtumien kartoitus ja niihin liittyvien turvavaarojen arviointi mukaan lukien tarvittavat kuljetuksen keskeytykset, vaaralliset aineet vaunussa, säiliössä tai kontissa sekä kuljetuksen aikana että ennen ja jälkeen kuljetuksen samoin kuin vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys siirryttäessä kuljetusmuodosta tai kuljetusvälineestä toiseen;

4) selkeä esitys turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetuista toimenpiteistä suhteutettuna toimijan vastuuseen ja tehtäviin; toimenpiteitä ovat ainakin:

a) koulutus;

b) menettelytavat turvallisuuteen vaikuttavissa tilanteissa kuten vakavan uhan ilmetessä sekä tarkistukset työntekijöitä työhön otettaessa ja uusiin tehtäviin siirrettäessä;

c) toimintatavat erilaisissa kuljetustilanteissa, kuten kuljetusreittien valinnassa ja käytössä; toiminta tilapäisen säilytyksen aikana ja sellaisissa paikoissa, joissa ulkopuolisten on mahdollista vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen; toiminta haavoittuvien infrastruktuurikohteiden läheisyydessä;

d) turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetut välineet ja voimavarat;

5) tehokkaat ja ajantasaiset menettelyt turvauhasta, -rikkomuksista tai -välikohtauksista ilmoittamiseen ja niiden hoitamiseen;

6) menettelyt turvasuunnitelman arvioimiseen ja testaamiseen sekä määräajoin suoritettavaan tarkastamiseen ja päivittämiseen;

7) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen tietoturva;

8) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen jakelun rajoittaminen vain niitä tarvitseville; nämä menettelyt eivät saa rajoittaa muiden kuljetuksessa tarvittavien tietojen saantia.

33 §
Poikkeukset pelastustehtävissä

Kiireellisissä pelastustehtävissä saa tämän asetuksen säännöksistä poiketa, jos niiden noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.

34 § (19.12.2018/1222)
Onnettomuudet ja niistä tehtävät ilmoitukset

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, kuljetuksesta, kuormauksesta taikka purkamisesta vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi hätäkeskukselle, annettava pelastusviranomaisille niiden tarvitsemat tiedot ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin sopiviin suojatoimenpiteisiin.

Jos vaarallisen aineen kuormauksen, kuljetuksen tai purkamisen taikka säiliön, irtotavaravaunun tai -kontin täytön yhteydessä tapahtuu onnettomuus tai aiheutuu välitöntä vaaraa, kuormaajan, täyttäjän, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan sekä rataverkon haltijan on annettava omasta toiminnastaan raportti Liikenne- ja viestintävirastolle ja Onnettomuustutkintakeskukselle kuukauden kuluessa. Jos kyseessä on radioaktiivisen aineen kuljetus, raportti annetaan myös Säteilyturvakeskukselle. Raportin mallista määrätään VAK-lain 11 c §:n 4 momentin nojalla annetussa määräyksessä. Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä rautatieonnettomuuksien tutkinnasta säädetään erikseen. (28.2.2019/271)

Liikenne- ja viestintävirasto antaa merkittävistä onnettomuuksista RID-määräyksissä tarkoitetun onnettomuusselostuksen kansainvälisen rautatiejärjestön (OTIF) sihteeristölle.

35 § (6.4.2011/400)
Ilmoitukset pakkauksen ja säiliön hyväksymisestä

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen tai säiliön tyyppihyväksymisestä taikka muusta vastaavasta vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

Säteilyturvakeskus pitää rekisteriä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuista pakkauksista ja säiliöistä, jotka on tyyppihyväksytty tai joiden tyypin vaatimustenmukaisuus on muuten osoitettu. Muista vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuista pakkauksista tai säiliöistä rekisteriä pitää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

36 § (19.12.2018/1222)
Säteilyraja-arvojen ylityksestä annettavat ilmoitukset ja muut toimenpiteet

Jos radioaktiivisten aineiden kuljetuksen yhteydessä huomataan säteilyn annosnopeutta tai radioaktiivista saastetta koskevien Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisten raja-arvojen ylitys, vastaanottajan, kuljetuksen suorittajan ja lähettäjän on ilmoitettava ylityksestä muille kuljetuksen osapuolille ja Säteilyturvakeskukselle Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen kohdan 1.7.6 mukaisesti sekä ryhdyttävä muihin Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisiin toimenpiteisiin raja-arvojen ylityksestä aiheutuvien vaarojen poistamiseksi.

37 § (10.5.2007/538)

37 § on kumottu A:lla 10.5.2007/538.

38 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2002. Asetuksen 7–16 § ja 31 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia pakkauksia ja säiliöitä saa edelleen käyttää Suomessa.

Tällä asetuksella kumotaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä 11 päivänä heinäkuuta 1997 annettu asetus (674/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

39 §
Siirtymäsäännös

Tällä asetuksella kumotun asetuksen mukaisia pakkauksia ja säiliöitä saa käyttää edelleen.

Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla myönnetyt luokitukset jäävät sellaisinaan edelleen voimaan.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat ratapihojen turvallisuusselvitykset jäävät sellaisinaan voimaan. Ne on kuitenkin tarkistettava ja saatettava ajan tasalle 32 §:n mukaisesti.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöön panemiseksi.

Komission direktiivi 2001/6/EY (32001L0006); EYVL N:o L 30, 1.2.2001, s. 42

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

10.4.2003/307:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä saadaan soveltaa 30 päivään kesäkuuta 2003.

4.5.2005/275:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005. Asetuksen 9 §:n 5 momentti, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 23 a §, 24 §:n 4 momentti, 27 a ja 28 a §, 31 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohta sekä 32 a § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kaasusäiliön, kaasuastian, pullokontin ja pullopaketin saa Suomessa ottaa käyttöön 1 päivään heinäkuuta 2007 asti soveltaen 23 §:n 1 ja 2 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa 30 päivänä kesäkuuta 2005.

Tämän asetuksen voimaan tullessa radioaktiivisten aineiden kuljetusta tai tilapäistä säilytystä suorittavien tulee toimittaa 26 a §:n 1 momentissa tarkoitettu säteilysuojeluohjelma säteilyturvakeskukselle 1 päivään kesäkuuta 2006 mennessä.

Komission direktiivi 2004/110/EY (32004L0110); EYVL N:o L 365, 10.12.2004, s. 24

10.5.2007/538:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat ratapihojen turvallisuusselvitykset jäävät sellaisinaan voimaan. Ne on kuitenkin tarkistettava ja saatettava ajan tasalle 32 §:n mukaisesti.

Komission direktiivi 2006/90/EY (32006L0090); EYVL N:o L 305, 4.11.2006, s. 6

23.4.2009/267:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä saa soveltaa 30 päivään kesäkuuta 2009.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat ratapihojen turvallisuusselvitykset jäävät sellaisinaan voimaan. Ne on kuitenkin tarkistettava ja saatettava ajan tasalle 32 §:n mukaisesti.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY (32008L0068); EYVL N:o L 260, 30.9.2008, s. 13

6.4.2011/400:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut turvallisuusselvitykset jäävät sellaisinaan voimaan. Turvallisuusselvitykset on tarkastettava ja saatettava ajan tasalle 32 §:n 3–5 momentin mukaisesti.

Komission direktiivi 2010/61/EU (32010L0061) ; EUVL N:o L 233, 3.9.2010, s. 27

27.6.2013/475:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013.

Komission direktiivi 2012/45/EU (32012L0045); EUVL N:o L 332, 4.12.2012, s. 18

12.2.2015/126:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

17.6.2015/776:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015.

Komission direktiivi 2014/103/EU (32014L0103); EUVL L 335, 22.11.2014, s. 15

9.11.2017/738:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2017.

Komission direktiivi 2016/2309/EU (32016L2309); EUVL L 345, 20.12.2016, s. 48

19.12.2018/1222:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

28.2.2019/271:

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä maaliskuuta 2019.

27.6.2019/795:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission direktiivi (EU) 2018/1846 (32018L1846); EUVL L 299, 26.11.2018, s. 58–59

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.