Seurattu SDK 1096/2019 saakka.

28.12.1990/1326

Asetus maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 44 §:n nojalla:

Määritelmät
1 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1) eläkelailla maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia (1317/90) ja eläkkeellä tämän lain mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä;

2) maatilalla sitä maatilaa, joka luovutetaan eläkkeen saamiseksi;

3) jatkamissitoumuksella eläkelain 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua jatkajan sitoumusta; ja

4) eläkelaitoksella maatalousyrittäjien eläkelaitosta.

Eläkkeen saamisen edellytykset
2 §

Eläkelain 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua luovuttajan saamaa tuloa muusta kuin maatilataloudesta on myös hänen avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä saamansa voitto-osuus siltä osin kuin voitto-osuus ei sisälly luovuttajan valtion verotuksessa veronalaiseen tuloon. Sovellettaessa mainittua lainkohtaa voidaan muusta kuin maatilataloudesta saadusta valtion verotuksessa veronalaisesta tulosta luovuttajan vaatimuksesta vähentää tulon hankkimisesta johtuneet valtion verotuksessa vähennettävät matkakustannukset.

3 §

Eläkelain 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua asumisetäisyyttä pidetään tarkoituksenmukaisena, jos jatkajan asuinpaikka sijaitsee maaseutuelinkeinolain (1295/90) 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella ja enintään viiden kilometrin etäisyydellä maatilan talouskeskuksesta.

Erityisistä syistä asumisetäisyys voi olla jonkin verran 1 momentissa säädettyä pitempi.

4 §

Jos maatila luovutetaan eläkelain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteisesti kahdelle jatkajalle yhdessä viljeltäväksi, jatkajien on sitouduttava pitämään maatila omistuksessaan jakamattomana jatkamissitoumuksen voimassaoloajan.

5 § (22.12.1993/1472)

Jos maatila on katsottu eläkelain 11 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla jatkamiskelpoiseksi sillä edellytyksellä, että maatilalla harjoitetaan myös ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa, jatkajan on sitouduttava harjoittamaan kysymyksessä olevaa toimintaa jatkamissitoumuksen voimassaoloajan vähintään samassa laajuudessa kuin maatilan luovutushetkellä.

5 a § (22.12.1993/1472)

Eläkelain 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu jatkamiskelpoisuus osoitetaan laskelmalla, joka laaditaan viidelle vuodelle maatilan luovuttamisvuotta seuraavasta vuodesta alkaen. Laskelma laaditaan kalenterivuosittain seuraavan kaavan mukaisesti:

Laskelma
Maatalouden tulot +
Metsätalouden tulot +
Maa- ja metsätalouden menot luottojen korkoja ja lyhennyksiä sekä investointeja lukuunottamatta -
Maa- ja metsätalouteen kohdistuvien luottojen korot -
Maa- ja metsätalouden verot -
Maa- ja metsätalouden tulorahoitus =
Maa- ja metsätalouteen kohdistuvien luottojen lyhennykset -
Maa- ja metsätalouden kassajäämä =
Muun yritystoiminnan kassajäämä +
Jatkajan muut tulot +
Jatkajan muihin tuloihin kohdistuvat verot -
Jatkajan vastattavana olevien muiden luottojen korot ja lyhennykset -
Yksityistalouteen ja riskivaraksi varattava rahamäärä -
Koko talouden kassajäämä =

Laskelma tulee laatia niin, että

1) maa- ja metsätalouden sekä muihin investointeihin varaudutaan riittävästi;

2) tulevaisuuden tulo- ja kustannustekijöitä määrätettäessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä kehitysarvioita;

3) tuotantosuunnan muutos otetaan huomioon vain, jos jatkajan esittämää suunnitelmaa voidaan pitää toteuttamiskelpoisena hänen erityisosaamisensa tai ammattitaitonsa ja maatilan olosuhteiden perusteella;

4) maatalouden tulot ja menot arvioidaan maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan;

5) metsätalouden tuloina otetaan huomioon maa- ja metsätalouden tulorahoitusta laskettaessa enintään metsän kestävää hakkuumäärää vastaavat tulot;

6) muun yritystoiminnan kassajäämä lasketaan samojen periaatteiden mukaan kuin maa- ja metsätalouden kassajäämä;

7) jatkajan muuna tulona otetaan huomioon vain pysyväisluonteisesta ansiotoiminnasta saadut tulot; ja

8) jatkajan puolison tulot, verot ja luotot otetaan huomioon vain siinä tapauksessa, että myös hän on luovutuksensaajana.

Laskelma tulee laatia eläkkeen hakemista edeltäneiden kahden kalenterivuoden kirjanpitotietojen tai muun luotettavana pidettävän selvityksen perusteella. Asiakirjat, joista laskelman keskeiset lähtötiedot ilmenevät, tulee olla laskelman liitteenä.

5 b § (22.12.1993/1472)

Maatila on jatkamiskelpoinen eläkelain 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos 5 a §:n mukaisen laskelman ja sen liitteinä olevien asiakirjojen avulla voidaan osoittaa, että sinä aikana, jolle laskelma on laadittu

1) maa- metsätalouden tulorahoitus on keskimääräin vähintään 95 000 markkaa vuodessa;

2) maa- ja metsätalouden kassajäämien keskiarvo on positiivinen sekä koko tarkastelujaksolta että sen kolmelta viimeiseltä kalenterivuodelta erikseen tarkasteltuna;

3) yksityistalouteen ja riskivaraksi varattava rahamäärä on kunakin vuonna vähintään 60 000 markkaa, jos henkilöitä, joille maatila luovutetaan on yksi, 80 000 markkaa, jos heitä on kaksi, 100 000 markkaa, jos heitä on kolme ja 120 000 markkaa, jos heitä on neljä; ja

4) koko talouden kassajäämien keskiarvo on positiivinen edellä 2- kohdassa tarkoitetulla tavalla tarkasteltuna.

Eläkkeen hakeminen
6 §

Eläkettä haetaan eläkelaitoksen hyväksymällä lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys.

Eläkehakemus on toimitettava sen kunnan maataloussihteerille tai sille maaseutupiirille, jonka toimialueella maatila sijaitsee, taikka eläkelaitokselle tai sen valtuuttamalle asiamiehelle.

Jos hakemus on toimitettu maaseutupiirille taikka eläkelaitokselle tai sen asiamiehelle, hakemus on viivytyksettä siirrettävä asianomaiselle maataloussihteerille. Maataloussihteerin on toimitettava hakemusasiakirjat lausuntoineen eläkkeen saamisen edellytyksistä eläkelaitokselle. Eläkelain 36 §: n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maataloussihteerin tulee kuitenkin toimittaa hakemusasiakirjat lausuntoineen asianomaiselle maaseutupiirille.

7 §

Hakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona se on annettu tai postitse saapunut 6 §:n 2 momentissa mainitulle hakemuksen vastaanottajalle.

Jollei hakija hänelle määrätyssä kohtuullisessa ajassa toimita maataloussihteerin, maaseutupiirin, maatilahallituksen tai eläkelaitoksen pyytämää hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä, katsotaan hakemus tehdyksi vasta silloin, kun selvitys on toimitettu sille, joka sitä on pyytänyt.

Eläkehakemuksen ratkaiseminen ja eläkkeen maksaminen
8 §

Eläkelaitoksen on ratkaistava eläkehakemus viivytyksettä saatuaan tarpeelliset lausunnot ja selvitykset.

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2004/1390.

9 §

Eläke maksetaan kuukausittain hakijan valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.

10 §

Eläkelaitos, maaseutupiiri ja maataloussihteeri voivat tarvittaessa vaatia eläkkeensaajalta selvityksen siitä, että hän edelleen täyttää eläkkeen saamisen edellytykset. Jollei eläkkeensaaja ole toimittanut sanottua selvitystä hänelle määrätyssä kohtuullisessa ajassa, eläkelaitos voi päättää, että eläkkeen suorittaminen keskeytetään, kunnes selvitys on toimitettu.

11 §

Oikeus eläkkeeseen lakkaa eläkkeensaajan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.

Ilmoitusvelvollisuus
12 §

Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle:

1) siitä, että hänelle on myönnetty eläkelain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläke;

2) ryhtymisestään ansiotyöhön, josta saatava ansiotulo on vähintään eläkelain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetun rahamäärän suuruinen;

3) työpanoksen ja olosuhteiden muuttumisesta maatilalla niin, että pääasiallisen vastuun maatilatalouden harjoittamisesta on katsottava eläkelain 25 §:ssä tarkoitetuin tavoin siirtyneen eläkkeensaajalle;

4) ryhtymisestään harjoittamaan maataloutta, ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa omaan tai yhteiseen lukuun; ja

5) perhesuhteiden muutoksesta, joka eläkelain 16 §:n 1 momentin mukaan vaikuttaa eläkkeen määrään.

13 §

Jos jatkaja keskeyttää jatkamissitoumuksen täyttämisen, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä eläkelaitokselle. Jatkajan on niin ikään ilmoitettava eläkelaitokselle, jos hän aikoo jatkamissitoumuksen voimassa ollessa luovuttaa maatilastaan tontin tai muun alueen.

Erinäiset säännökset
14 §

Eläkkeen perusmäärästä voidaan periä eläkelain 43 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vakuutusmaksuja ilman eläkkeensaajan suostumusta enintään kolmannes kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä. Vakuutusmaksujen perinnästä johtuvan eläkkeen vähennyksen katsotaan kulloinkin koskevan vanhinta perimiskelpoista ja vielä maksamatta olevaa vakuutusmaksua.

15 §

Eläkelautakunnan käsitellessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu eläkelain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, tulee saapuvilla olevista jäsenistä ainakin yhden olla maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 18 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö.

16 §

Eläkelaitoksen tulee viipymättä ilmoittaa eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla eläkkeen alkamisesta ja päättymisestä. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläketurvaa koskevia tietoja siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.

17 § (21.7.2006/614)

17 § on kumottu L:lla 21.7.2006/614.

18 §

Jos eläkelaitoksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.

19 § (22.12.1993/1472)

19 § on kumottu A:lla 22.12.1993/1472.

Voimaantulo
20 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tätä asetusta noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain nojalla ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.12.1993/1472:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

30.12.2004/1390:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämän lain säännöksiä saatavan vanhentumisesta sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kyseinen saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhennu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.

Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1326/1990) 8 §:n 2 momentti.

HE 192/2004, MmVM 11/2004, EV 215/2004

21.7.2006/614:

Tämä laki tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 2006.

Tämän lain 15 §:n 3 momenttia ja 23 §:ää sovelletaan kaikkiin ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneisiin luopumisiin. Tämän lain 26 §:n 3 momenttia voidaan soveltaa myös ennen tämän lain voimaantuloa aiheetta maksettuun sukupolvenvaihdoseläkkeeseen.

Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelain voimaanpanolain 9 §:ssä säädetään, tämän lain 43 §:n 1 momentissa olevaa viittausta työntekijän eläkelain 125 §:ään sovelletaan siten, että lainkohdassa tarkoitettu vanhentumisaika on viisi vuotta 1 päivästä tammikuuta 2007. Niin ikään tämän lain 30 §:n 3 momentissa säädettyä vanhentumisaikaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007. Edellä tarkoitettuja vanhentumisaikoja laskettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa kulunut aika.

Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1326/1990) 17 §.

HE 34/2006, MmVM 8/2006, PeVL 18/2006, EV 91/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.