Seurattu SDK 741/2019 saakka.

28.12.1990/1317

Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleisiä säännöksiä
1 §

Sukupolvenvaihdosten edistämiseksi jatkamiskelpoisilla maatiloilla myönnetään tämän lain nojalla sukupolvenvaihdoseläkettä maatalousyrittäjille, jotka vuosina 1991–1995 luovuttavat maatilansa jatkajalle.

Tätä lakia noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) nojalla ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

§

Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen harjoittaa maataloutta.

Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilatalouden harjoittamiseen tarkoitettua yksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena.

3 §

Tätä lakia sovellettaessa katsotaan maatilan luovutuksen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu.

Luovuttaja
4 §

Oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen on:

1) maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa tässä laissa säädetyin tavoin maatilansa 10 §:ssä tarkoitetulle jatkajalle;

2) maatalousyrittäjän aviopuolisolla, jolla ei ole omistusoikeutta maatilaan, jos maatilan omistava aviopuoliso luovuttaa tässä laissa säädetyllä tavalla maatilansa; ja

3) maatalousyrittäjän leskellä, jos luovutettava maatila kuuluu omaisuuteen, johon hänellä on avio-oikeus.

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovuttajaksi .

5 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että luovuttaja viitenä vuotena välittömästi ennen maatilan luovutusta:

1) on harjoittanut omaan tai yhteiseen lukuun maataloutta vähintään neljänneksellä luovutettavan maatilan peltoalasta;

2) on asunut luovutettavalla maatilalla, jollei maatilan ulkopuolella asumiseen ole ollut erityistä syytä; ja

3) ei ole saanut muusta kuin maatilataloudesta valtion verotuksessa veronalaista tuloa tai muuta asetuksessa tarkemmin säädettävää tuloa keskimäärin enempää kuin 60 000 markkaa kalenterivuodessa; tällöin voidaan jättää huomioon ottamatta sellainen maatilatalouden harjoittamiseen liittyvä tulo, jonka saaminen päättyy maatilan luovutuksen takia.

Sovellettaessa 1 momentin 1 kohdan säännöstä katsotaan luovuttajan jatkaneen maatalouden harjoittamista myös peltoalalla, joka on kesannoitu siten, että valtio maksaa siitä kesannoimispalkkiota.

6 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että maatilan luovutus tapahtuu aikaisintaan vuotta ennen kuin luovuttaja täyttää 55 vuotta mutta kuitenkin ennen kuin hän täyttää 65 vuotta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajasta, luovuttajalla on, jos luovutus tapahtuu aikaisintaan viittä vuotta ennen kuin hän täyttää 55 vuotta, oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen edellyttäen, että:

1) hänen 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävä aviopuolisonsa on oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen;

2) hänen maatalousyrittäjätoimintaa harjoittanut aviopuolisonsa on tullut oikeutetuksi 7 §:ssä tarkoitettuun eläkkeeseen tai kuollut aikaisintaan viisi vuotta ennen luovutusta; tai

3) yhtymän 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävä muu osakas, jonka kanssa luovuttaja on harjoittanut maatilataloutta luovutettavalla maatilalla yhtymän lukuun, on oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen.

Eläkettä ei kuitenkaan suoriteta ajalta ennen 55 vuoden iän täyttämistä.

7 §

Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei ole luovuttajalla, joka luovutuksen tapahtuessa saa:

1) kansaneläkelain (347/56) mukaista toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä; tai

2) maatalousyrittäjien eläkelain mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.

8 §

Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei myöskään ole, jos maatilan luovutuksen tapahduttua luovuttajan ja hänen aviopuolisonsa yhteenlaskettu varallisuus kohtuullisen käyvän hinnan mukaan arvioituna ylittää 1 500 000 markkaa, kun varallisuutena otetaan huomioon:

1) raha, saamiset ja talletukset;

2) arvopaperit; ja

3) kiinteä omaisuus mukaan lukien vuoden aikana ennen luovutusta muulle kuin jatkajalle vastikkeetta tai kohtuullista käypää hintaa alhaisemmalla hinnalla luovutettu kiinteä omaisuus siltä osin kuin sovittu vastike alittaa kohtuullisen käyvän hinnan.

Sovellettaessa 1 momenttia varallisuudesta vähennetään velat. Varallisuutena ei oteta huomioon luovuttajan tai hänen perheensä vakinaiseksi asunnoksi tarkoitettua asuntoa tai, jos tällaista asuntoa luovutuksen tapahduttua ei ole, sen hankkimiseen varattavaa kohtuullista rahamäärää.

9 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että luovuttaja luovutuksen tapahduttua pysyvästi lopettaa maatalouden, ammattimaisen kalastuksen ja poronhoidon harjoittamisen omaan tai yhteiseen lukuun.

Jatkaja
10 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että henkilö, jolle maatila luovutetaan, (jatkaja) :

1) on ikänsä, terveydentilansa ja ammattitaitonsa puolesta sopiva harjoittamaan maatilataloutta maatilalla;

2) olisi muusta kuin maaseutuelinkeinolaissa (1295/90) tarkoitetusta toiminnasta saamiensa tulojen estämättä oikeutettu saamaan sanotun lain mukaista tukea; ja

3) on antanut jatkamissitoumuksen, jossa hän velvoittautuu, mikäli eläke myönnetään, pitämään luovutetun maatilan pirstomattomana omistuksessaan sekä asumaan maatilalla tai tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla etäisyydellä siitä ja itse työhön osallistumalla harjoittamaan sillä maataloutta vähintään viiden vuoden ajan eläkkeen alkamisesta.

Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä on pidettävä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tarkoituksenmukaisena asumisetäisyytenä.

Maatila voidaan luovuttaa myös yhteisesti kahdelle 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävälle jatkajalle yhdessä viljeltäväksi. Tällöin avioparia pidetään yhtenä jatkajana.

Maatila
11 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että:

1) luovutettava maatila ei alita maatilan vähimmäiskokoa, jona pidetään kahta hehtaaria peltoa; (22.12.1993/1471)

2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että se täyttää maksuvalmiudelle asetetut vaatimukset siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään; ja (22.12.1993/1471)

3) maatilaa ei ole 10 vuoden aikana ennen luovutusta pirstottu eikä sitä luovutuksen yhteydessä pirstota niin, että jatkaja ei voisi maaseutuelinkeinolain 12 §:n mukaan saada tukea maatilatalouteen.

Luovutettavan maatilan enimmäiskoosta voidaan säätää asetuksella. (22.12.1993/1471)

12 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on:

1) että luovuttaja on omistanut luovutettavan maatilan maatalousmaasta luovutushetkellä ja ainakin viiden vuoden ajan sitä ennen vähintään neljänneksen; ja

2) ettei jatkaja ole omistanut maatilan maatalousmaasta ennen luovutusta enempää kuin puolet.

Määrättäessä luovuttajan ja jatkajan omistusosuuksia luetaan kummankin osuuteen myös hänen aviopuolisonsa omistama osuus luovutettavan maatilan maatalousmaasta. Omistusosuuksia määrättäessä maatalousmaa määritellään maatalousyrittäjien eläkelain 2 §:n 2 momentin mukaisesti.

Omistusosuuksia määrättäessä ei maatilaan katsota kuuluvaksi aluetta, jonka jatkaja omistaa yksin tai yhdessä muun henkilön kuin luovuttajan tai tämän aviopuolison kanssa ja joka ei ole aikaisemminkaan ollut luovuttajan tai tämän aviopuolison omistuksessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, on maatalousyrittäjän leskellä oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos jatkaja on saanut omistukseensa yli puolet maatilasta sen johdosta, että maaseutuelinkeinolain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun, vaiheittaiseen omistajanvaihdokseen liittyvän sitoumuksen antanut maatalousyrittäjä on kuollut.

13 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että luovutettavasta maatilasta sovittu vastike on enintään 1,25 kertaa kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.

Sovellettaessa 1 momentin ja 14 §:n 2 momentin säännöksiä maatilan vastikkeessa otetaan huomioon myös sovittu irtaimiston arvo. Perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaista arvoa määriteltäessä irtaimiston arvo lasketaan siten kuin maaseutuelinkeinolain nojalla tarkemmin säädetään.

Eläkkeen määrä
14 §

Sukupolvenvaihdoseläke koostuu perusmäärästä ja täydennysosasta siten kuin 15 ja 16 §:ssä säädetään.

Perusmäärää ja täydennysosaa alennetaan puoleen täydestä määrästä, jos luovutettavasta maatilasta sovittu vastike on 1,01–1,25 kertaa kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.

15 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä on yhtä suuri kuin se maatalousyrittäjien eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka maatalousyrittäjälle olisi myönnetty, jos hänellä maatilan hallinnan siirtymishetkellä olisi ollut oikeus täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen.

Perusmäärän suuruutta määrättäessä ei oteta huomioon sellaista oikeutta eläkkeeseen, joka perustuu maatalousyrittäjän työ- tai virkasuhteeseen taikka muuhun kuin maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan eikä sitä määrättäessä myöskään sovelleta, mitä maatalousyrittäjien eläkelain 8 i §:n 3 momentissa on säädetty.

Perusmäärään sovelletaan työntekijäin eläkelain (395/1961), jäljempänä vuoden 1961 työntekijäin eläkelaki, 7 g, 8 ja 8 a §:ää, sellaisina kuin ne olivat työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaan tullessa voimassa olleessa laissa. Perusmäärän yhteensovituksessa ei kuitenkaan oteta huomioon sellaista vuoden 1961 työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä, johon sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2005 voimassa olleita säännöksiä yhteensovituksesta. Perusmäärä tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. (21.7.2006/614)

Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärästä ja sukupolvenvaihdoseläkkeen saajasta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.

16 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa on yhtä suuri kuin se kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan yhteismäärä, joka luovuttajalle olisi myönnetty, jos hänellä sukupolvenvaihdoseläkkeen alkaessa olisi ollut oikeus kansaneläkkeeseen. Täydennysosan määrää laskettaessa rinnastetaan sukupolvenvaihdoseläkettä saava puoliso sellaiseen puolisoon, joka saa kansaneläkettä. Täydennysosaan sisältyvä täysimääräinen lisäosa on kuitenkin määrältään 85 prosenttia, jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja on avioliitossa. Lisäosaa laskettaessa ei kuitenkaan sovelleta, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä on säädetty.

Täydennysosa tarkistetaan yleisten elinkustannusten muutosten mukaan siten kuin kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) säädetään.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty täydennysosasta, ei sovelleta, kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella. Tällaisen eläkkeen täydennysosan määrää alennetaan 16 prosentilla ja lisäosan määrää 12 prosentilla, jos eläkkeensaajan aviopuolisollakin on oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Alennus poistetaan aviopuolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Täydennysosaa tai sitä vastaavaa lisäosaa tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.

Täydennysosan määrää laskettaessa sovelletaan kansaneläkelakia sellaisena kuin se oli voimassa kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1491/95) tullessa voimaan. Jos täydennysosaan ei kuulu kansaneläkkeen lisäosaa vastaavaa osuutta, sovelletaan sanottuun täydennysosaan soveltuvin osin, mitä sanotun kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2, 4 ja 7 momentissa säädetään. (18.12.1995/1499)

Sen estämättä, mitä 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, muutetaan sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä tammikuuta 2008 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain (568/2007) 19 §:n mukaisesti. (7.12.2007/1163)

Eläkkeen hakeminen
17 §

Sukupolvenvaihdoseläkettä haettaessa on eläkelaitokselle toimitettava luovutuskirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. Eläkkeen hakemisesta muutoin säädetään tarkemmin asetuksella.

18 §

Sukupolvenvaihdoseläkettä voi hakea myös ehdollisena. Hakijan on tällöin toimitettava eläkelaitokselle luovutuskirjan luonnos, jonka tulee olla eläkkeen hakijan ja jatkajan allekirjoittama. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että luovutus tapahtuu luonnoksessa mainituin ehdoin ja että eläkelaitokselle toimitetaan luovutuskirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ehdollinen päätös raukeaa, jos luonnosta vastaavaa luovutuskirjaa tai sen jäljennöstä ei ole toimitettu eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa ehdollisen päätöksen antamisesta.

Kun eläkehakemus ratkaistaan tämän pykälän nojalla, pidetään 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä arvioitaessa luovutushetkenä sitä ajankohtaa, jona eläkettä on haettu. Eläkkeen suuruuden määräämistä varten eläkkeen alkamisajankohtana pidetään sen kalenterikuukauden alkua, jonka aikana ehdollinen päätös annetaan.

Eläkkeen maksaminen, lakkauttaminen ja lakkaaminen
19 §

Sukupolvenvaihdoseläkettä suoritetaan 3 §:ssä tarkoitetusta maatilan luovutusajankohdasta, ei kuitenkaan ennen kuin:

1) luovuttaja on täyttänyt 6 §:n 3 momentissa säädetyn iän;

2) maatilan hallinta on siirtynyt jatkajalle;

3) luovuttaja on lopettanut 9 §:ssä tarkoitetun toiminnan; ja

4) jatkaja täyttää ne ehdot, joihin hän on jatkamissitoumuksella 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti sitoutunut.

Eläkettä ei kuitenkaan makseta vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista eikä vajaalta kalenterikuukaudelta.

20 §

Jos maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen saajalle myönnetään sukupolvenvaihdoseläke, muutetaan osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä siltä osin kuin eläke perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan. Ne sukupolvenvaihdoseläkkeeksi muutetut eläkkeen erät, jotka on maksettu sukupolvenvaihdoseläkkeen alkamisen jälkeen, katsotaan sukupolvenvaihdoseläkkeen osasuorituksiksi.

21 §

Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetään kansaneläkelain (568/2007) tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) mukainen työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke tai varhennettu vanhuuseläke, sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa lakkautetaan. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetään työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien tai niiden voimaanpanosta annettujen lakien mukainen tai vuoden 1961 työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien tai eläkesäännön mukainen täysi työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke tai varhennettu vanhuuseläke. Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetty edellä tarkoitettu eläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. (21.12.2007/1295)

Jos kuitenkin sellaiselle sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle, jonka eläke on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella ja jonka eläkkeessä on täydennysosan sijasta lisäosa, myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, vähennetään lisäosasta sanotun kansaneläkkeen määrä sellaisena kuin se on kansaneläkkeen alkaessa. Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetty kansaneläke lakkaa, poistetaan kansaneläkkeen vuoksi lisäosasta tehty vähennys kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

22 § (22.12.2006/1284)

Siltä ajalta, jolta sukupolvenvaihdoseläkettä maksetaan, ei sen saajalla ole oikeutta saada muuta eläkettä maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitetun yrittäjätoimintansa perustella.

23 § (22.12.2006/1284)

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saaminen ei estä eläkeoikeuden syntymistä työ- tai virkasuhteen taikka muun kuin maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan perusteella.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja ei voi kartuttaa eläkettä maatalousyrittäjän eläkelain nojalla siltä ajalta, jolta hänelle suoritetaan sukupolvenvaihdoseläkettä.

Kun sukupolvenvaihdoseläkkeen suorittaminen on aloitettu 19 §:n perusteella, sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle karttuu muusta kuin maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta ansiotyöstä eläkettä sen mukaan, mitä työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa säädetään eläkkeen aikana tehdystä työstä.

24 §

Sukupolvenvaihdoseläkettä ei makseta kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaaja on ansiotyössä ja ansaitsee luovutuksen tapahtuessa vakiintuneen ansiotulonsa lisäksi kuukaudessa vähintään 523,61 euroa. Vakiintuneena ansiotulona pidetään eläkkeensaajan muusta kuin maatilataloudesta saaman valtion verotuksessa veronalaisen ja työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisella indeksillä tarkistetun ansiotulon keskiarvoa viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta ennen luovutusta. Tällöin ei oteta huomioon tuloa, jota 5 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla pidetään maatilatalouden harjoittamiseen välillisesti liittyvänä tulona. (30.12.2004/1387)

Ansioihin ei lueta tuloa maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetussa laissa (2/85) tarkoitetusta maatalouslomittajan työstä.

25 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaajan työpanos ja olosuhteet luovutetulla maatilalla huomioon ottaen pääasiallisen vastuun maatilatalouden harjoittamisesta on katsottava siirtyneen muutoin kuin tilapäisesti takaisin eläkkeensaajalle.

26 §

Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella sukupolvenvaihdoseläkettä ei 24 tai 25 §:n mukaan saisi maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa. Jos eläkettä ei 24 tai 25 §:n perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen takaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisista tämän lain mukaisista sukupolvenvaihdoseläkkeen eristä tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen eristä. (22.12.2006/1284)

Sukupolvenvaihdoseläkettä, jonka maksu on keskeytetty 24 tai 25 §:n nojalla, ryhdytään eläkkeensaajan kirjallisesta ilmoituksesta maksamaan uudestaan siitä lukien, kun hänellä on oikeus saada eläkettä, ei kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta ennen ilmoitusta. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, että 24 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ansiotulot jäävät alle säännöksessä mainitun määrän tai 25 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa pääasiallinen vastuu maatilatalouden harjoittamisesta on muulla kuin eläkkeensaajalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, 24 §:n perusteella aiheettomasti maksettu sukupolvenvaihdoseläke voidaan jättää perimättä takaisin kokonaan tai osittain, jos yli kolmen kuukauden ajalta tapahtuneet ansiotulorajan ylitykset ovat olleet määrältään vähäisiä, takaisinperittävän sukupolvenvaihdoseläkkeen määrä on suurempi kuin sukupolvenvaihdoseläkkeen saajan ansiotyöstään ylityskuukausilta saama ansiotulo ja takaisinperinnän kokonaan suorittamista on pidettävä kohtuuttomana. (21.7.2006/614)

Eläkkeen takaisinperintään tämän pykälän nojalla sovelletaan, mitä 30 §:n 3 momentissa säädetään. (30.12.2004/1390)

27 §

Mitä 24–26 §:ssä säädetään, ei sovelleta, jos sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

28 §

Sukupolvenvaihdoseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja ryhtyy harjoittamaan maataloutta, ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa omaan tai yhteiseen lukuun.

Mitä 1 momentissa säädetään kalastuksesta ja poronhoidosta, ei koske sellaista sukupolvenvaihdoseläkkeen saajaa, jonka eläke on myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

Jos eläkkeensaajan 1 tai 2 momentissa tarkoitettu toiminta on ollut vähäistä tai tälle toiminnalle on ollut olemassa muu erityinen syy, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan entisen suuruisena.

Eläke voidaan lakkauttaa tai sitä alentaa siitä lukien, kun tässä pykälässä tarkoitettuun toimintaan ryhdyttiin.

29 §

Eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa lakkaa ja perusmäärä muuttuu 15 §:n mukaisen perusmäärän suuruiseksi maatalousyrittäjän eläkelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi. (22.12.2006/1284)

Määrättäessä perhe-eläkkeen suuruutta sukupolvenvaihdoseläkkeen saajan jälkeen katsotaan, että edunjättäjällä oli kuolinhetkellään maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella oikeus saada tämän lain 15 §:n mukaisen perusmäärän suuruista täyttä työkyvyttömyyseläkettä. (22.12.2006/1284)

Mitä 1 momentissa säädetään täydennysosasta, koskee myös lisäosaa, jos sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä on täydennysosan sijasta lisäosa.

30 §

Muissa kuin 26 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa aiheettomasti maksettu tämän lain mukainen eläke on perittävä takaisin siten kuin tässä pykälässä säädetään. Eläkelaitos voi kuitenkin erityisestä syystä luopua takaisin perimisestä osittain tai kokonaan. Takaisin perimisestä ei kuitenkaan saa luopua, jos eläkkeen myöntäminen tai maksaminen on johtunut eläkkeensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä, paitsi milloin takaisinperittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu eläke saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa maksettavista tämän lain mukaisista sukupolvenvaihdoseläkkeen eristä tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen eristä. Kulloinkin suoritettavasta eläke-erästä ei saa eläkkeensaajan suostumuksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin kuudesosan siitä eläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen kun eläke-erästä on toimitettu ennakkoperintälain (1118/1996) mukainen ennakonpidätys. (22.12.2006/1284)

Päätös aiheettomasti maksetun sukupolvenvaihdoseläkkeen takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa sukupolvenvaihdoseläkkeen maksupäivästä. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Viiden vuoden vanhentumisaika voi pidentyä siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa säädetään. (21.7.2006/614)

Jatkamissitoumuksen täyttäminen
31 §

Jatkajalla on oikeus keskeyttää 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissitoumuksensa täyttäminen asevelvollisuutensa suorittamisen, maatilataloudellisten tai maatilataloutta tukevien ammattiopintojensa taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Tällaisen esteen kestäessä vuotta pitemmän ajan eläkelaitoksen on pidennettävä sitoumusaikaa vastaavalla ajalla, jollei jatkaja osoita, että hän itse, hänen aviopuolisonsa tai toinen jatkaja täyttää jatkamissitoumuksen velvoitteet.

32 §

Jollei jatkaja täytä jatkamissitoumustaan eikä tämä johdu 31 §:ssä tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä, on eläkelaitoksen velvoitettava hänet korvaamaan eläkelaitokselle sukupolvenvaihdoseläkkeen pääoma-arvo, joka määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Jos sitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä tai painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, eläkelaitos voi kuitenkin päättää, että eläkkeen pääoma-arvo jätetään osaksi tai kokonaan jatkajalta perimättä.

Pääoma-arvosta on maksettava kymmenen prosentin suuruinen vuotuinen korko eläkelaitoksen päätöksen antamisesta lukien.

Eläkelaitoksen lainvoimainen päätös pääoma-arvon korvaamisesta korkoineen saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio.

Ennakkopäätökset
33 §

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen suunnittelemansa toimenpide eläkkeen maksamisen keskeyttämisen 24 tai 25 §:n mukaan taikka eläkkeen lakkauttamisen 28 §:n mukaan.

34 §

Jatkajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, onko hänen aikomansa menettely katsottava 31 §:ssä tarkoitetuksi jatkamissitoumuksen keskeyttämiseksi tai 32 §:ssä tarkoitetuksi toimenpiteeksi ja mitä seuraamuksia menettely mainitun säännöksen mukaan aiheuttaa.

Lain täytäntöönpano
35 § (22.12.1993/1471)

Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, työvoima- ja elinkeinokeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos. (13.4.2007/439)

Tämän lain mukaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille kuuluvista tehtävistä huolehtivat maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annetussa laissa (1558/91) tarkoitetut monijäseniset toimielimet taikka ne viranhaltijat tai luottamushenkilöt, joiden suoritettaviksi sanotun lain mukaiset tehtävät on annettu. Mitä tämän lain nojalla annetuissa säännöksissä säädetään maataloussihteeristä, koskee tällöin vastaavaa muuta henkilöä tai toimielintä.

Tämän lain mukaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, maaseutuelinkeinopiirille sekä maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään asetuksella.

36 §

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on annettava eläkelaitokselle lausuntonsa siitä: (22.12.1993/1471)

1) ylittääkö luovuttajan ja hänen aviopuolisonsa varallisuus 8 §:ssä säädetyn enimmäismäärän;

2) täyttääkö maatila 11 ja 13 §:ssä säädetyt edellytykset;

3) täyttääkö jatkaja 10 §:ssä säädetyt edellytykset;

4) mikä 14 §:n 2 momentin mukaan on luovutettavasta maatilasta sovitun vastikkeen suhde kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaiseen arvoon; sekä

5) ovatko muutkin sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytykset olemassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa eläkelaitokselle lausunnon sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksistä maaseutuelinkeinopiiri niissä tapauksissa, joiden osalta maa- ja metsätalousministeriö on niin määrännyt. (22.12.1993/1471)

37 § (22.12.1993/1471)

Jos eläkelaitos katsoo, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tai maaseutuelinkeinopiiri on lausunnossaan 36 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen eläkkeen saamisen edellytysten tai 4 kohdassa tarkoitetun suhdeluvun osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin tai että asia on sanotulta osin selvästi tulkinnanvarainen, eläkelaitoksen tulee alistaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen eläkehakemuksesta antama lausunto maaseutuelinkeinopiirille ja vastaavasti maaseutuelinkeinopiirin lausunto maa-ja metsätalousministeriölle.

Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja vakuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen, maaseutuelinkeinopiirin tai maa- ja metsätalousministeriön lausunnosta siltä osin kuin se koskee 36 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä tai 4 kohdassa tarkoitettua suhdelukua.

38 § (13.4.2007/439)

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä Maaseutuviraston tehtävänä on eläkelaitoksen ohella valvoa, että sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja pidättäytyy tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden, ammattimaisen kalastuksen ja poronhoidon harjoittamisesta ja että jatkaja täyttää 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissitoumuksensa.

Muutoksenhaku
39 § (31.1.2014/75)

39 § on kumottu L:lla 31.1.2014/75.

40 § (25.8.2016/697)

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen asianosainen saa hakea valittamalla muutosta työntekijän eläkelain 128 §:ssä tarkoitetulta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta siten kuin työntekijän eläkelaissa ja hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tämän lain nojalla annettuun työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen asianosainen saa hakea valittamalla muutosta vakuutusoikeudelta siten kuin työntekijän eläkelaissa ja hallintolainkäyttölaissa säädetään. Lainvoimaisen päätöksen poistamiseen sovelletaan työntekijän eläkelain 140 §:ää ja työntekijän eläkelain voimaanpanolakia (396/2006).

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta ja sen jäsenistä säädetään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (677/2005) ja vakuutusoikeudesta tuomioistuinlaissa (673/2016). Maatalousyrittäjän eläkelain 103 §:n 1 momentin nojalla määrätyt työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.

Jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuksen sillä perusteella, ettei 36 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuja eläkkeen edellytyksiä ole olemassa, eläkelaitoksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Erinäiset säännökset
41 § (22.12.2006/1284)

Tämän lain mukaiset eläkemenot ja hoitokulut yhdistetään maatalousyrittäjän eläkelain mukaisiin vastaaviin kuluihin ja kustannetaan siten kuin maatalousyrittäjän eläkelain 135 §:ssä säädetään sanotun lain mukaisten eläkkeiden, muiden etuuksien ja hoitokulujen kustannuksista vastaamisesta.

Valtion tulee suorittaa kunakin vuonna kuukausittain ennakkona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua määrää. Ennakot määrätään ja maksetaan yhdessä maatalousyrittäjän eläkelain 135 §:n 4 momentissa tarkoitettujen valtion ennakoiden kanssa.

42 §

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1991 vahvistettavaa palkkaindeksilukua. Ne tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.

42 a § (18.1.2019/84)

Eläkelaitoksen on säilytettävä sukupolvenvaihdoseläkkeen käsittelyyn liittyvät asiakirjat ja tiedot luopujan elinajan ja viisi sen jälkeistä vuotta. Jos sukupolvenvaihdoseläke on saman luopumisen perusteella myönnetty useammalle luopujalle, kaikki samaa luopumista koskevat asiakirjat ja tiedot on säilytettävä kaikkien luopujien elinajan ja viisi sen jälkeistä vuotta.

Jos 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu sitoumus velvoittaa sitoumuksen antanutta luopujan tai luopujien kuoleman jälkeen, sukupolvenvaihdoseläkkeen käsittelyyn liittyvät asiakirjat ja tiedot on säilytettävä viisi vuotta sitoumuksen päättymisestä.

Valitusasiaa koskevien asiakirjojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 218 §:n 5 kohdassa säädetään, jollei asiakirjoja ole tämän pykälän 1 momentin nojalla säilytettävä pidemmän ajan.

43 §

Jollei tästä laista muuta johdu, sukupolvenvaihdoseläkkeeseen sovelletaan, mitä vuoden 1961 työntekijän eläkelain 8 g §:ssä säädetään, sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2006 sekä mitä työntekijän eläkelain 96–100 ja 103 §:ssä, 105 §:n 2 momentissa, 112 §:n 1 momentissa, 113 §:n 3 momentissa, 115 ja 116 §:ssä, 119 §:n 1 ja 2 momentissa, 120 §:n 2, 4 ja 5 momentissa, 121 ja 122 §:ssä, 124 §:n 1 momentissa, 125, 128, 130 ja 132 §:ssä, 133 §:n 1 ja 4 momentissa, 134–140, 180 ja 191 §:ssä, 192 §:n 1 momentissa, 195, 196, 198, 202, 204 ja 205 §:ssä, 206 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 208 §:n 1 ja 3 momentissa, 209 §:ssä, 210 §:n 1, 3 ja 4 momentissa sekä 216 ja 217 §:ssä sekä maatalousyrittäjän eläkelain 103 §:n 1 momentissa, 114 ja 116–124 §:ssä, 125 §:n 2 momentissa, 126–132, 134, 143 ja 145 §:ssä sekä 146 §:n 1 momentissa säädetään. (18.1.2019/84)

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oikeus saada eläketurvakeskukselta maksutta tämän lain nojalla käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.

Tämän lain mukaisen eläkkeen perusmäärästä voidaan vähentää eläkkeensaajan maksamatta jääneet maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) mukaiset vakuutusmaksut sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

44 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Lain voimaantulo
45 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tämän lain 15 §:n 2 momentin estämättä sovelletaan maatalousyrittäjien eläkelain 8 i §:n 3 momenttia muutettaessa osatyökyvyttömyyseläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi, jos osatyökyvyttömyyseläke perustuu 1 päivänä tammikuuta 1989 tai sen jälkeen sattuneeseen eläketapahtumaan.

Lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä luovuttajalla on oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseen vaikka maatilan pellot on vuokrattu jatkajalle yhdeksi vuodeksi välittömästi ennen luovutusta, jos luovutus tapahtuu vuoden 1991 aikana.

HE 209/90, sosvk.miet. 45/90, svk.miet. 228/90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

23.10.1992/952:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Työntekijäin eläkelain 8 g §:ää sovelletaan kuitenkin vain niissä tapauksissa, joissa takautumisoikeuden peruste on syntynyt tämän lain voimassa ollessa.

HE 108/92, StVM 22/92

22.12.1993/1471:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain 11 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jos maatilan luovutus tapahtuu tai, kun eläke perustuu maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 18 §:ään, siinä tarkoitettu ehdollinen päätös annetaan tämän lain tultua voimaan.

HE 276/93, StVM 41/93

14.10.1994/883:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.

HE 117/94, StVM 21/94

18.12.1995/1499:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 119/95, StVM 21/95, EV 121/95

5.3.1999/288:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

HE 83/1998, LaVM 22/1998, EV 250/1998

30.12.1999/1337:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

HE 165/1999, StVM 28/1999, EV 139/1999

21.12.2000/1227:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 154/2000, StVM 37/2000, EV 202/2000

9.8.2002/652:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2003.

HE 8/2002, StVM 10/2002, EV 86/2002

30.12.2002/1322:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 246/2002, StVM 46/2002, EV 235/2002

19.12.2003/1181:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 85/2003, StVM 26/2003, EV 105/2003

26.11.2004/1027:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 176/2004, StVM 23/2004, EV 147/2004

30.12.2004/1387:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämän lain tullessa voimaan tämän lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu ansiotuloraja määritetään vuoden 2004 tasoon siten, että eläkkeensaajalle sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisen yhteydessä määritellyn kuukausittaisen ansiotulorajan osana oleva vakiintunut ansiotulo ennen luopumista tarkistetaan ensin vuoden 2004 tasolle soveltaen työntekijäin eläkelain 9 §:ää sellaisena kuin se oli työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaan tullessa voimassa olleessa laissa, ja sen jälkeen määrään lisätään 523,61 euroa. Näin määritettyä ansiotulorajaa tarkistetaan lain voimaantulosta lukien työntekijäin eläkelain 7 b §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Maatalousyrittäjälle on annettava päätös tämän lain 24 §:n 1 momentissa säädetyn ansiotulorajan muuttamisesta tämän lain säännösten mukaiseksi, jos hän pyytää sitä kirjallisesti eläkelaitokselta.

Tämän lain 24 §:n 1 momentissa mainittu rahamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 7 b §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.

Sovellettaessa tämän lain 43 §:n 1 momenttia noudatetaan, mitä työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1332/2003) voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 215/2004, MmVM 12/2004, EV 216/2004

30.12.2004/1390:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämän lain säännöksiä saatavan vanhentumisesta sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kyseinen saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhennu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.

Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1326/1990) 8 §:n 2 momentti.

HE 192/2004, MmVM 11/2004, EV 215/2004

2.12.2005/945:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 124/2005, StVM 14/2005, EV 119/2005

21.7.2006/614:

Tämä laki tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 2006.

Tämän lain 15 §:n 3 momenttia ja 23 §:ää sovelletaan kaikkiin ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneisiin luopumisiin. Tämän lain 26 §:n 3 momenttia voidaan soveltaa myös ennen tämän lain voimaantuloa aiheetta maksettuun sukupolvenvaihdoseläkkeeseen.

Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelain voimaanpanolain 9 §:ssä säädetään, tämän lain 43 §:n 1 momentissa olevaa viittausta työntekijän eläkelain 125 §:ään sovelletaan siten, että lainkohdassa tarkoitettu vanhentumisaika on viisi vuotta 1 päivästä tammikuuta 2007. Niin ikään tämän lain 30 §:n 3 momentissa säädettyä vanhentumisaikaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007. Edellä tarkoitettuja vanhentumisaikoja laskettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa kulunut aika.

Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1326/1990) 17 §.

HE 34/2006, MmVM 8/2006, PeVL 18/2006, EV 91/2006

22.12.2006/1284:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Tässä laissa maatalousyrittäjän eläkelain mukaisella yrittäjätoiminnalla ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisella eläkkeellä tarkoitetaan myös maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaista yrittäjätoimintaa ja eläkettä.

HE 196/2006, StVM 42/2006, EV 201/2006

13.4.2007/439:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 218/2006, MmVM 20/2006, EV 282/2006

11.5.2007/582:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä muutoin tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006

7.12.2007/1163:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 95/2007, StVM 9/2007, EV 55/2007

21.12.2007/1295:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Mitä tässä laissa säädetään kansaneläkelain tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukaisesta eläkkeestä, koskee myös vastaavaa kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkettä.

HE 91/2007, MmVM 5/2007, EV 100/2007

31.1.2014/75:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta, koskee tämän lain tultua voimaan toimivaltaista hallintotuomioistuinta.

HE 121/2013, MmVM 17/2013, EV 186/2013

25.8.2016/697:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016

18.1.2019/84:

Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2019.

HE 26/2018, MmVM 8/2018, EV 115/2018

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.