Seurattu SDK 508/2017 saakka.

24.11.1989/1010

Nimikirjalaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain soveltamisala

Valtion virkamiehiä ja työntekijöitä koskevia henkilötietoja kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovutettaessa on sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädetty, noudatettava tätä lakia.

Mitä tämän lain 6–9 §:ssä säädetään, sovelletaan myös eduskunnan virkamiehiä, Suomen Pankin viran- ja toimenhaltijoita sekä kunnan ja kuntayhtymän viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevien tietojen luovuttamiseen. Mitä lain 4 §:n 2 ja 3 momentissa ja 5 §:ssä säädetään, noudatetaan soveltuvin osin mainittuja virkamiehiä, viran- ja toimenhaltijoita sekä työntekijöitä koskevien tietojen keräämiseen, tallettamiseen ja käyttämiseen. (21.5.1999/627)

2 §
Velvollisuus pitää nimikirjaa

Jokainen valtion virasto ja laitos on velvollinen henkilöstön valintaa, palvelussuhteeseen perustuvien etuuksien ja velvollisuuksien määräämistä ja muiden henkilöstöasioiden hoitamista varten pitämään palveluksessaan olevista virkamiehistä ja työntekijöistä nimikirjaa.

Ministeriö voi määrätä, että tietyn sen hallinnonalan viraston tai laitoksen palveluksessa olevista virkamiehistä ja työntekijöistä pidetään nimikirjaa ministeriössä tai jossakin muussa hallinnonalan virastossa tai laitoksessa.

3 §
Poikkeukset velvollisuudesta pitää nimikirjaa

Nimikirjaa ei tarvitse pitää, jos virasto tai laitos niin päättää:

1) virkamiehistä ja työntekijöistä, joiden palvelussuhde ei ole yhdenjaksoisesti jatkunut samassa virastossa tai laitoksessa vähintään kolmea kuukautta;

2) valtion palvelukseen ulkomailla otetuista ulkomaan kansalaisista; sekä

3) tunti- ja urakkapalkkaisista työntekijöistä.

Asetuksella voidaan säätää, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetuilla työllisyysmäärärahoilla palkatuista henkilöistä tai muissa tilapäisissä tehtävissä työskentelevistä virkamiehistä tai työntekijöistä ei tarvitse pitää nimikirjaa. (28.12.2012/930)

4 §
Nimikirjaan talletettavat tiedot

Nimikirjaan on, jollei tietojen keräämistä tai tallettamista ole muussa laissa kielletty, talletettava siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään virkamiehistä ja työntekijöistä seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika sekä muut henkilöllisyyden perustiedot; (30.12.1999/1367)

2) koulutusta kuvaavat tiedot;

3)palvelussuhteita, niiden palkkausta ja muita ehtoja sekä elinkeinon, ammatin tai liikkeen harjoittamista kuvaavat tiedot;

4) virantoimituksen ja työnteon keskeytyksiä sekä niiden perusteita kuvaavat tiedot; sekä

5) muut henkilöstöasioiden hoitamista varten tarvittavat tiedot.

Nimikirjaan on lisäksi talletettava seuraavat tiedot:

1) tieto asevelvollisuuden suorittamisesta tai asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamisesta;

2) tieto seuraavista rangaistuksista:

a) kurinpitorangaistus sotilasrikoksesta määrättyä muistutusta lukuun ottamatta;

b) tuomioistuimen virkarikoksesta tai sotilasvirkarikoksesta rikoslain (39/1889) 40 luvun mukaan tuomitsema rangaistus sotilasrikoksesta tuomittua muistutusta lukuun ottamatta;

c) tuomioistuimen muusta rikoksesta tuomitsema vankeusrangaistus, jos rangaistus on tuomittu virkamiehelle tai jos rikos on tehty tuomitun ollessa virkasuhteessa valtioon.

(28.3.2014/264)

Työntekijästä pidettävään nimikirjaan ei talleteta tietoa 2 momentin 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuista rangaistuksista.

5 §
Tietojenantovelvollisuus

Virkamies ja työntekijä on velvollinen antamaan virastolle tai laitokselle nimikirjaan tehtäviä merkintöjä varten tarvittavat tiedot ja ilmoittamaan niiden muuttumisesta. Virkamiehen ja työntekijän on osoitettava antamiensa tietojen paikkansapitävyys alkuperäisillä asiakirjoilla, virallisesti oikeaksi todistetuilla jäljennöksillä taikka muulla luotettavalla selvityksellä.

Tämän lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan b ja c kohdassa tarkoitetut rangaistukset sekä tuomioistuimen tuomitsema sotilaskurinpitolain (331/83) mukainen kurinpitorangaistus talletetaan nimikirjaan tuomioistuimen ilmoituksen perusteella. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty erikseen.

SotilaskurinpitoL 331/1983 on kumottu L:lla 255/2014, ks. L sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014 3 §.

6 § (21.5.1999/627)
Tietojen luovuttaminen

Valtion virkamiestä ja työntekijää, eduskunnan virkamiestä, Suomen Pankin viran- tai toimenhaltijaa sekä kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijaa tai työntekijää koskevien nimikirjaan talletettujen tai muutoin henkilöstöasioiden hoitamiseksi viranomaisella olevien tietojen luovuttamisesta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

7 § (21.5.1999/627)
Rangaistusta ja palkkausta kuvaavien tietojen julkisuus

Tieto tuomitusta rangaistuksesta on pidettävä salassa. Tiedot virkamiehelle, viran- tai toimenhaltijalle ja työntekijälle henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkausluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat julkisia.

Salassa pidettävä tieto voidaan luovuttaa vain:

1) jos tieto luovutetaan virkamiehelle tai työntekijälle itselleen;

2) jos tieto luovutetaan muulle asianosaiselle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetyin perustein;

3) jos tieto luovutetaan muun lain nojalla, ei kuitenkaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella;

4) jos tieto luovutetaan valtion, kunnan tai kuntayhtymän viranomaiselle taikka itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle viranomaiselle kuuluvan tehtävän hoitamista taikka viran tai tehtävän täyttämistä taikka muuta hyväksyttävää henkilöstöhallinnon tehtävää varten; taikka

5) jos tieto luovutetaan tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävää varten.

8 §
Rangaistustiedon poistaminen nimikirjasta

Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta määräajassa seuraavasti:

1) varoitus ja aresti kolmen vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä;

2) sakko ja kurinpitosakko kuuden vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä;

3) ehdollinen vankeusrangaistus ja virantoimituksesta erottaminen kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä;

4) ehdoton, enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus 15 vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä; sekä

5) ehdoton, yli kahden ja enintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus 20 vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä.

Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta lisäksi:

1) kun virkamies tai työntekijä on saavuttanut virkamiehelle valtion virkamieslaissa (755/86) säädetyn yleisen eroamisiän; tai

2) kun rangaistuksen tuomitsemisen tai määräämisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Rangaistustietoa ei poisteta nimikirjasta, jos nimikirjassa on merkintä muusta rangaistuksesta.

Rangaistustieto on hävitettävä sen jälkeen, kun se on poistettu nimikirjasta.

Valtion virkamiesL 755/1986 on kumottu Valtion virkamiesL:lla 750/1994.

9 § (21.5.1999/627)
Nimikirjatiedon luovuttamistapa

Nimikirjaan talletetut tiedot luovutetaan nimikirjanotteella siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamiseksi sekä tieteellistä tutkimusta, tilastointia sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävää varten tieto voidaan luovuttaa myös muilla tavoin noudattaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Henkilötunnus merkitään nimikirjanotteeseen seuraavissa tapauksissa:

1) kun virkamiehelle tai työntekijälle annetaan nimikirjanote, jonka käyttötarkoituksena on valtion, kunnan tai kuntayhtymän viran tai tehtävän taikka itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen tehtävän hakeminen;

2) muuhun virkamiehelle tai työntekijälle itselleen annettavaan nimikirjanotteeseen hänen sitä pyytäessään;

3) kun nimikirjanotteen toimittaminen tai antaminen on tarpeen virka- tai työsuhteita ja niihin liittyviä etuja koskevissa asioissa; sekä

4) kun nimikirjanote annetaan tai toimitetaan muissa kuin 3 kohdassa mainituissa tapauksissa valtion, kunnan tai kuntayhtymän viranomaiselle taikka itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle sellaisen tehtävän hoitamista varten, jossa virkamiehen tai työntekijän yksiselitteinen yksilöiminen on tarpeen.

(30.12.1999/1367)
10–11 §

10–11 § on kumottu L:lla 21.5.1999/627.

12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Valtiovarainministeriö antaa nimikirjanpidosta tarkempia määräyksiä ja ohjeita.

13 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Lailla kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettu nimikirja-asetus (215/64) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Nimikirja on saatettava tämän lain mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kuitenkin virkamiehelle, josta tämän lain voimaan tullessa oli pidetty nimikirja-asetuksen nojalla nimikirjaa, on nimikirjanote annettava tämän lain mukaisesti sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta.

Tämän lain voimaan tullessa valtion palveluksessa olevasta työntekijästä talletetaan nimikirjaan 4 §:ssä tarkoitetut tiedot, jos tietojen hankkiminen voi tapahtua ilman suurta haittaa.

HE 57/89, toisen lvk.miet. 8/89, svk.miet. 116/89

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.4.1995/633:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

21.5.1999/627:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

30.12.1999/1367:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2000.

HE 113/1999, HaVM 7/1999, EV 96/1999

12.7.2002/613:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

HE 77/2001, LaVM 10/2002, EV 85/2002

28.12.2012/930:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 133/2012, TaVL 41/2012, PeVL 32/2012, TyVM 7/2012, EV 163/2012

28.3.2014/264:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.

HE 30/2013, HaVM 5/2014, EV 15/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.