Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

3.3.1978/181

Asetus kaupunginviskaaleista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Oikeusministerin esittelystä säädetään kaupunginviskaaleista 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (352/76) 6 §:n nojalla:

Kaupunginviskaalin asema ja tehtävät
1 §

Kaupunginviskaalin toimintaa valvoo oikeuskansleri. Lääninsyyttäjästä kaupunginviskaalin esimiehenä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

2 §

Syyttäjänä kaupunginviskaalin tulee:

1) päättää syytteen nostamisesta hänen toimivaltaansa kuuluvassa asiassa ja huolehtia syytteen ajamisesta;

2) päättää ja huolehtia muutoksen hakemisesta tai, milloin siitä päättäminen kuuluu muulle viranomaiselle, saattaa kysymys siitä viivytyksettä sanotun viranomaisen ratkaistavaksi;

3) huolehtia virallisen syyttäjän tehtävistäasianomaisen viranomaisen erikseen antaman määräyksen perusteella;

4) valvoa julkista etua asianomistajan ajamissa virallisen syytteen alaisissa rikosasioissa ja niissä asioissa, joissa virallista syyttäjää on kuultava; sekä.

5) suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle on laissa tai asetuksessa säädetty tai muutoin määrätty.

3 §

Kaupunginviskaalin on lisäksi:

1) ajaessaan syytettä eri määräyksen perusteella ilmoitettava heti tuomioistuimen päätöksestä syytemääräyksen antaneelle viranomaiselle;

2) lähetettävä, milloin tuomioistuin siirtää asian käsittelyn toiseen tuomioistuimeen, viivytyksettä hallussaan olevat asiakirjat viimeksi mainitussa tuomioistuimessa toimivalle syyttäjälle ja ilmoitettava samalla, pidetäänkö syytettyä vangittuna; sekä

3) hakiessaan muutosta korkeimmalta oikeudelta tai vastatessaan muutoksenhakemukseen sekä tehdessään kantelun korkeimmalle oikeudelle tai hakiessaan lainvoiman saaneen tuomion purkamista tai menetetyn määräajan palauttamista toimitettava asiakirjat oikeuskanslerille. (19.1.1979/46)

4 §

Kaupunginviskaali voi kehottaa poliisia toimittamaan esitutkinnan taikka lisätutkimuksia asiassa, joka on hänen käsiteltävänään. Kaupunginviskaali voi myös itse suorittaa tutkinnan.

Kaupunginviskaalinvirasto
4 a § (11.1.1991/22)

Kaupunginviskaalinvirasto voidaan oikeuskanslerin päätöksellä jakaa osastoihin.

Kaupunginviskaalinviraston osastopäällikköinä toimivat oikeuskanslerin määräajaksi ensimmäisen kaupunginviskaalin esityksestä määräämät kaupunginviskaalit.

Ensimmäinen kaupunginviskaali määrää kaupunginviskaalien sijoittamisesta osastoihin.

5 §

Kaupunginviskaalinviraston päällikön tehtävänä on:

1) johtaa ja kehittää viraston toimintaa sekä seurata ja valvoa syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta;

2) huolehtia siitä, että henkilökuntaan kuuluvat saavat tarvittavaa neuvoa ja ohjausta tehtävissään;

3) toimittaa syyteasioiden jako kaupunginviskaalien kesken sen mukaan kuin siitä on työjärjestyksessä tahi muutoin määrätty sekä huolehtia muutoinkin työnjaosta virastossa;

4) ratkaista ne kaupunginviskaalinvirastoa koskevat asiat, joista päättäminen ei kuulu muulle viranomaiselle;

5) valvoa yleisen syyttäjän alaisiksi määrättyjen apulaissyyttäjien toimintaa, jollei sitä ole työjärjestyksessä määrätty muun kaupunginviskaalin tehtäväksi; sekä

6) huolehtia siitä, että virastossa pidetään diaaria, nimikirjaa ja muita erikseen määrättyjä tai muutoin tarpeellisia kortistoja ja luetteloita sekä että virastoa, siellä käsiteltäviä asioita ja sen henkilökuntaa koskevat ilmoitukset, lausunnot, esitykset, selvitykset ja muut tiedot annetaan asianmukaisesti.

5 a § (11.1.1991/22)

Kaupunginviskaalinvirastossa, joka on jaettu osastoihin, osastopäällikölle kuuluvat osastollaan 5 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetut tehtävät siten kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. Työjärjestyksessä voidaan määrätä osastopäällikön suoritettavaksi myös muita esimiesasemaan perustuvia tehtäviä.

Kelpoisuusehdot ja nimittäminen
6 § (24.2.1984/198)

Kelpoisuusehtona kaupunginviskaalin virkaan ja toimeen vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyyttä syyttäjän, tuomarin tai asianajajan tehtäviin tahi syyttäjäntoimen kannalta riittävä hallinnollinen kokemus. Kelpoisuusehtona osastosihteerin toimeen vaaditaan korkeakoulututkinto, merkonomin tutkinto tai ylioppilastutkinto sekä käytännön kokemuksella saavutettu hyvä perehtyneisyys viraston kansliatyöhön. Kelpoisuusehtona muihin toimiin vaaditaan sellainen taito ja kyky kuin toimen hoitaminen edellyttää.

7 §

Kaupunginviskaalin nimittää ja määräyksen ylimääräiseksi ja tilapäiseksi kaupunginviskaaliksi antaa oikeuskansleri. Muun kaupunginviskaalinviraston viran tai toimen haltijan ja työsopimussuhteessa olevan henkilön nimittää tai ottaa kaupunginviskaalinviraston päällikkö.

Kaupunginviskaalin virka, sivutoiminen ja ylimääräinen kaupunginviskaalin toimi sekä osastosihteerin ja toimistosihteerin toimi täytetään viran tai toimen oltua haettavana.

Ensimmäisen kaupunginviskaalin sekä muun kaupunginviskaalinviraston päällikkönä toimivan kaupunginviskaalin viran julistaa haettavaksi lääninsyyttäjä, muun viran kaupunginviskaalinviraston päällikkö. (18.12.1992/1438)

Virkavapaus, viranhoito ja virkaero
8 §

Virkavapautta enintään kolmen kuukauden ajaksi kalenterivuodessa myöntää kaupunginviskaalinviraston päällikkönä toimivalle kaupunginviskaalille lääninsyyttäjä ja muille kaupunginviskaaleille ensimmäinen kaupunginviskaali. Tätä pitemmän virkavapauden myöntää oikeuskansleri. (18.12.1992/1438)

Viraston henkilökunnan muulle kuin 1 momentissa mainitulle jäsenelle myöntää virkavapauden kaupunginviskaalinviraston päällikkö.

9 §

Viran hoidosta virkavapauden ja vuosiloman aikana sekä viran ollessa avoinna päättää sama viranomainen, joka siitä myöntää virkavapauden. (18.12.1992/1438)

Ensimmäisen kaupunginviskaalin viran hoidosta vuosiloman aikana tai tilapäisen esteen sattuessa voidaan työjärjestyksessä määrätä toisin kuin 1 momentissa on säädetty.

Ensimmäisellä kaupunginviskaalilla on oikeus määrätä kaupunginviskaali tilapäisen esteen sattuessa oman virkansa ohella hoitamaan toisen kaupunginviskaalin virkaan kuuluvia tehtäviä.

Kaupunginviskaalin virkavapaudesta, vuosilomasta ja sijaisesta on ilmoitettava viivytyksettä oikeuskanslerille.

10 §

Eron virasta tai toimesta myöntää se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu.

Erinäisiä säännöksiä
11 §

Sivutoimisen kaupunginviskaalin palkkion perusteet vahvistaa oikeusministeriö oikeuskansleria kuultuaan.

12 §

Kaupunginviskaali ei saa ilman oikeuskanslerin lupaa vastaanottaa muuta palkattua tointa.

Kaupunginviskaali ei saa toimia rikoksesta epäillyn asiamiehenä tai avustajana ilman oikeuskanslerin yksittäistapauksessa antamaa lupaa. Hän ei myöskään saa toimia asianomistajan asiamiehenä tai avustajana, jos se voi olla ristiriidassa hänen virkatehtäviensä hoitamisen kanssa.

Asianomistajalle antamastaan avusta siinä tuomioistuimessa, jossa kaupunginviskaali toimii syyttäjänä, hänellä ei ole oikeutta ottaa palkkiota.

13 §

Kaupunginviskaalin tulee olla yleisön tavattavissa niin kuin siitä on työjärjestyksessä määrätty. Vastaanottoajoista on tiedotettava yleisölle viraston ilmoitustaululla.

14 §

Kaupunginviskaalia syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.

15 §

Jos kaupunginviskaali tai kaupunginviskaalinviraston virkamies on syyllistynyt virheeseen tai laiminlyöntiin, joka ei ole sen laatuinen, että häntä olisi siitä syytettävä tuomioistuimessa, taikka osoittanut sopimatonta käytöstä, voi nimittävä viranomainen, asianomaista kuultuaan, kurinpitotoimin rangaista häntä varoituksella tai sakolla tahi erottamalla hänet virantoimituksesta enintään kolmen kuukauden ajaksi.

Viraltapanosta kurinpitotoimin sekä virkamiehen pidättämisestä virantoimituksesta on säädetty erikseen.

16 §

Tässä asetuksessa tarkoitettuun päätökseen, joka koskee virkamiehen nimittämistä, ottamista tai eroa taikka jolla virkamies on kurinpitotoimin tuomittu saamaan varoitus, ei saa valittamalla hakea muutosta.

17 §

Oikeuskansleri vahvistaa kaupunginviskaalinviraston työjärjestyksen.

18 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1978.

Tällä asetuksella kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1957 annetun valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön (416/57) 12 ja 13 § sekä 10 päivänä toukokuuta 1927 annettu asetus, joka sisältää kaupunginviskaalien ohjesäännön (130/27), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

19.1.1979/46:
24.2.1984/198:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1984.

11.1.1991/22:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

18.12.1992/1438:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.