Seurattu SDK 364/2018 saakka.

21.7.1977/588

Laki yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lain soveltamisala
1 §

Tämä laki koskee Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antaman yksityisoikeudellista vaatimusta koskevan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä 7 §:n 2 ja 3 momentissa ja 8 §:ssä tarkoitetun tuomion, päätöksen, sovinnon, velkakirjan, vekselin ja shekin täytäntöönpanoa.

2 §

Jollei 7 §:n 3 momentista tai 8 §:stä muuta johdu, tätä lakia ei sovelleta:

1) tuomioon tai sovintoon asiassa, joka koskee pesäeroa, asumuseroa, avioeroa, avioliiton peruutumista, lapseksiottamista tai ottolapsisuhteen purkamista tahi holhouksenalaiseksi asettamista tai sellaisen määräyksen kumoamista, eikä asumuseron, avioeron tai avioliiton peruutumisen yhteydessä annettuun, puolisoiden pesän jakamista tai vahingonkorvausta koskevaan tuomioon;

2) tuomioon tai sovintoon, joka koskee lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta taikka lapsen luovuttamista muussa tapauksessa;

3) perheoikeudellista elatusvelvollisuutta koskevaan tuomioon tai sovintoon;

4) tuomioon tai sovintoon, joka koskee vanhempien ja lapsen välistä sukulaisuutta;

5) tuomioon tai sovintoon, joka koskee perintöön tai testamenttiin perustuvaa oikeutta, eloonjääneen puolison oikeutta, pesänselvitystä tai kuoleman johdosta toimitettua jakoa tahi vastuuta vainajan velasta, ellei vainaja ollut Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen tai Tanskan kansalainen ja hänellä oli kotipaikka jossakin näistä valtioista;

6) tuomioon tai sovintoon, joka koskee

a) velallisen asettamista konkurssiin,

b) julkisen akordikäsittelyn aloittamista ilman konkurssia,

c) muita konkurssituomarin tai - tuomioistuimen harkinnasta riippuvia kysymyksiä, tai

d) konkurssista tai julkisesta akordikäsittelystä ilman konkurssia aiheutuvaa oikeustoimen tai muun toimenpiteen pätemättömyyttä tai peruutumista, ellei tuomio tai sovinto koske Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Tanskassa alkaneesta konkurssista tai julkisesta akordikäsittelystä aiheutuvaa oikeustoimen pätemättömyyttä tai peruutumista ilman että konkurssia tai julkista akordia koskevassa päätöksessä on mainittu, että velallinen ei asu tai kuollessaan ei asunut siinä valtiossa, jossa päätös on annettu tai oikeushenkilön osalta, että sillä ei ole kotipaikkaa siellä; tai (21.1.1983/349)

7) tuomioon tai sovintoon asiassa, jonka työehtosopimuksia käsittelevän erikoistuomioistuimen on välittömästi otettava tutkittavaksi.

3 §

Tuomiolla tarkoitetaan tässä laissa tuomioistuimen päätöstä, jolla pääasia on lopullisesti ratkaistu.

4 §

Tuomion veroiseksi katsotaan tässä laissa:

1) Ruotsin tuomioistuimen antama päätös, jolla joku on lainhakuasiassa määrätty maksuvelvolliseksi;

2) Ruotsin tuomioistuimen maksamismääräysasiassa antama todistus siitä, että ulosmittaus saadaan toimittaa;

3) Norjan syyttäjäviranomaisen antama korvausvelvollisuutta koskeva määräys, jonka määräyksessä tarkoitettu henkilö on hyväksynyt;

4) oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva päätös riita- asiassa, jos tuomio asiassa on sellainen kuin tässä laissa tai pohjoismaisten isyysratkaisujen tunnustamisesta annetussa laissa (352/80) tarkoitetaan, ja rikosasiassa, jos korvaus on suoritettava yksityiselle asianosaiselle; (16.5.1980/353)

5) päätös, jolla joku riita-asiassa on velvoitettu suorittamaan korvausta maksuttomasta oikeudenkäynnistä tai muusta oikeusavusta;

6) todistajalle tai asiantuntijalle suoritettavaa korvausta koskeva päätös riita- tai rikosasiassa; sekä

7) todistajalle, asianomistajalle tai asianosaiselle suoritetun ennakon takaisinmaksua valtiolle koskeva päätös.

Tunnustaminen
5 §

Tässä laissa tarkoitettu lainvoimainen tuomio on voimassa myös Suomessa, jollei 6 §:stä muuta johdu.

6 §

Tässä laissa tarkoitettu tuomio ei ole voimassa Suomessa:

1) jos tuomioistuimen toimivalta maksuvelvollisuutta koskevassa asiassa on perustunut yksinomaan siihen, että vastaajalla oli omaisuutta siinä valtiossa, missä tuomio on annettu, jollei asiassa ole ollut kysymys saatavasta, joka koskee tuota omaisuutta tai jonka maksamisen vakuudeksi se on asetettu, tahi vastaaja väitettä esittämättä ole ryhtynyt vastaamaan pääasiaan;

2) jos tuomioistuimen toimivalta on perustunut yksinomaan siihen, että vastaaja haastetta tiedoksi annettaessa tilapäisesti oleskeli siinä valtiossa, missä tuomio on annettu, ellei vastaaja väitettä esittämättä ole ryhtynyt vastaamaan pääasiaan;

3) jos tuomio on annettu vastaajaa vastaan, joka ei ole vastannut kanteeseen ensimmäisessä oikeusasteessa eikä ylemmässäkään tuomioistuimessa, eikä kehotusta vastaamaan kanteeseen ole annettu hänelle tiedoksi muulla tavoin kuin kuulutuksella, ellei se koske perintöön tai testamenttiin perustuvaa oikeutta, eloonjääneen puolison oikeutta, pesänselvitystä tai kuoleman johdosta toimitettua jakoa ja vainaja oli Islannin, Norjan, Suomen, Ruotsin tai Tanskan kansalainen ja hänellä oli kotipaikka jossakin näistä valtioista;

4) jos samaa asiaa koskeva kanne on aikaisemmin pantu samojen asianosaisten välillä vireille Suomessa tai muussa pohjoismaassa, kuin siinä, missä tuomio on annettu, ja aikaisemmin vireille pantu kanne voi johtaa tuomioon, joka tämän lain mukaan on voimassa Suomessa;

5) jos viranomainen, jolta pyydetään tuomion tunnustamista tai täytäntöönpanoa, asian laatuun nähden katsoo yksinomaisen toimivallan asian tutkimiseen kuuluvan muun kuin sen valtion tuomioistuimelle, missä tuomio on annettu; tai

6) jos tuomion tunnustaminen tai täytäntöönpano ilmeisesti on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita.

Täytäntöönpano
7 §

Tuomio, joka tämän lain mukaan on voimassa Suomessa ja joka on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, missä se on annettu, on pyynnöstä pantava täytäntöön Suomessa.

Mitä tässä laissa on säädetty täytäntöönpanosta, koskee soveltuvin osin myös:

1) tuomioistuimen tai muun viranomaisen edessä tehtyä yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaa sovintoa, joka on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, missä se on tehty;

2) Tanskan oikeudenkäyntilain 478 §:n 1 kappaleen 4 kohdan mukaisesti tehtyä, yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaa sovintoa (udenretlig forlig), jos se on tehty Tanskassa ja velallisella tuolloin oli kotipaikka sanotussa valtiossa;

3) Norjan lain mukaan ilman oikeudenkäyntiä täytäntöönpanon perusteeksi kelpaavaa velkakirjaa, jos velallinen on allekirjoittanut velkakirjan Norjassa ja hänellä tuolloin oli kotipaikka sanotussa valtiossa, sekä

4) Tanskan lain mukaan ilman oikeudenkäyntiä täytäntöönpanon perusteeksi kelpaavaa velkakirjaa, vekseliä ja shekkiä, jos velallinen on allekirjoittanut asiakirjan Tanskassa ja hänellä tuolloin oli kotipaikka sanotussa valtiossa.

Täytäntöönpanon osalta tätä lakia on myös sovellettava 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun tuomioon, jos tuomio sen mukaan kuin Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyssä avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävässä sopimuksessa (SopS 20/31) on määrätty on voimassa Suomessa.

8 §

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen antama väliaikainen tai lopullinen lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta taikka lapsen luovuttamista muussa tapauksessa koskeva päätös on, riippumatta siitä, onko se lainvoimainen vai ei, pyydettäessä pantava täytäntöön Suomessa, jos se voi olla täytäntöönpanon perusteena siinä valtiossa, missä päätös on annettu. Tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätöksen veroiseksi katsotaan tuomioistuimen edessä tehty sovinto tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen hyväksymä sopimus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu päätös on ristiriidassa Suomessa annetun päätöksen kanssa, täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, ellei ensin mainittua päätöstä ole noudatettava sen mukaan kuin siitä erikseen on voimassa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä sellaisen seikan vallitessa, joka 6 §:n mukaan aiheuttaa, ettei tuomio ole voimassa Suomessa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske täytäntöönpanoviranomaisen antamaa päätöstä eikä sosiaalilautakunnan tai muun viranomaisen asianomaisen valtion julkista lasten ja nuorisonsuojelua tai siihen rinnastettavaa muuta huoltoa tai hoitoa koskevan lainsäädännön nojalla antamaa päätöstä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos päätöksen täytäntöönpanoa koskevaan asiaan sovelletaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempain vastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003. (21.12.2004/1157)

9 §

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimen antama lainvoimaa vailla oleva tuomio, jolla joku on velvoitettu toiselle jotakin maksamaan ja joka tämän lain mukaan voi tulla voimaan Suomessa, on, milloin se on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, missä se on annettu, pyynnöstä pantava täytäntöön noudattaen soveltuvin osin mitä ulosottolain 3 luvun 7 §:n 1 momentissa on säädetty.

UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007. Ks. Ulosottokaari 705/2007 3 luku 7 §.

Menettely
10 §

Täytäntöönpanoa koskeva hakemus osoitetaan käräjäoikeudelle. (1.11.1996/801)

Tuomiota koskevaan hakemukseen on liitettävä asianomaisen viranomaisen oikeaksi todistama jäljennös tuomiosta sekä selvitys siitä, onko tuomio lainvoimainen. Milloin tuomio ei ole lainvoimainen, hakemukseen on liitettävä myös selvitys siitä, että tuomio on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, missä se on annettu.

Sovinnon täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös sovinnosta sekä todistus siitä, että sovinto on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, missä se on tehty.

Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen, sovinnon tai sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös kysymyksessä olevasta asiakirjasta sekä selvitys siitä, että se voi olla täytäntöönpanon perusteena siinä valtiossa, missä päätös on annettu, sovinto on tehty tai sopimus on hyväksytty.

Edellä 7 §:n 2 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun velkakirjan, vekselin tai shekin täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on liitettävä alkuperäinen velkakirja, vekseli tai shekki sekä sen valtion, jossa asiakirja on allekirjoitettu, oikeusministeriön, tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen hallintoviranomaisen antama todistus siitä, että asiakirja voi kyseisessä valtiossa olla täytäntöönpanon perusteena. Todistuksessa on lisäksi mainittava ne erityiset täytäntöönpanon edellytykset, jotka kyseisen valtion lainsäädännön mukaan ovat voimassa. (18.3.2016/180)

Asiakirjaan, joka on laadittu muulla kuin suomen, norjan, ruotsin tai tanskan kielellä, on liitettävä oikeaksi todistettu käännös jollekin näistä kielistä, jollei käräjäoikeus myönnä tästä poikkeusta. (1.11.1996/801)

11 §

Päätös täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen annetaan vastapuolta kuulematta, jollei käräjäoikeus toisin määrää. (1.11.1996/801)

Hakemukseen, joka koskee 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sovinnon tahi sanotun momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun velkakirjan, vekselin tai shekin täytäntöönpanoa, ei saa kuitenkaan suostua, ellei vastapuolelle ole varattu tilaisuutta antaa lausuntoaan hakemuksen johdosta. Jos hän kiistää hakemuksen, eikä kiistäminen ole ilmeisesti perusteeton, hakemus on hylättävä. Jos edellä tarkoitettu sovinto sisältää määräyksen kustannusten korvaamisesta, korvauksen määrää voidaan alentaa.

Jollei tämän lain mukaista täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen voida heti suostua, käräjäoikeus voi hakijan vaatimuksesta välittömästi määrätä ryhdyttäväksi sellaiseen oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa tarkoitettuun toimenpiteeseen, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi. (1.11.1996/801)

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan hakemuksen käsittelyssä käräjäoikeudessa soveltuvin osin hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annettua lakia (307/86). Täytäntöönpanoa koskeva hakemus käsitellään käräjäoikeuden kansliassa, jollei asiassa kuulla todistajaa tai muuta henkilöä henkilökohtaisesti. Jos käräjäoikeuden päätöksen antamisesta ei ole ilmoitettu hakijan vastapuolelle mainitun lain 16 §:n mukaisesti, hänellä on oikeus hakea päätökseen muutosta tyytymättömyyttä ilmoittamatta 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun hän on oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti saanut tiedon päätöksestä. (1.11.1996/801)

L hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa 307/1986 on kumottu L:lla oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 768/2002. Ks. Oikeudenkäymiskaari 4/1734 7 ja 8 luku.

12 §

Tässä laissa tarkoitettu täytäntöönpano tapahtuu, jollei tästä laista muuta johdu, niin kuin Suomen tuomioistuimen antaman lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Jos täytäntöönpanoasiakirja sisältää määräyksen pakkokeinojen käyttämisestä, määräystä ei kuitenkaan ole noudatettava.

Erinäiset säännökset
13 §

Jos Suomen tuomioistuimessa nostetaan kanne asiasta, josta oikeudenkäynti jo on vireillä Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimessa, ja aikaisemmin vireille pantu oikeudenkäynti voi johtaa sellaisen tuomion antamiseen, joka tämän lain mukaan on voimassa Suomessa, myöhemmin vireillepantu kanne on jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai odottamaan aikaisemmin vireille pannussa oikeudenkäynnissä annetun tuomion lainvoimaiseksi tuloa.

14 § (1.11.1996/801)

Käräjäoikeuden myönnettyä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa tarkoitetun turvaamistoimenpiteen kanteen nostaminen Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimessa on tuon toimenpiteen pysyvyyttä mainitun luvun 6 §:n nojalla harkittaessa katsottava Suomen tuomioistuimessa tapahtuneen kanteen nostamisen veroiseksi, jos ulkomailla vireille pannussa oikeudenkäynnissä annettava tuomio tämän lain mukaan voi tulla voimaan Suomessa.

15 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

16 §

Tämä laki tulee voimaan kunkin 1 §:ssa mainitun valtion osalta asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana.

Lakia ei sovelleta tuomioon, joka on annettu, eikä sovintoon, joka on tehty, eikä myöskään 7 §:n 2 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, joka on asetettu ennen lain voimaantuloa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

16.5.1980/353:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1980.

21.1.1983/349:

Tämä laki tulee kunkin muutettavan lain 1 §:ssä mainitun valtion osalta voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen lain voimaantuloa alkaneesta konkurssista tai julkisesta akordikäsittelystä ilman konkurssia aiheutuvaa oikeustoimen tai muun toimenpiteen pätemättömyyttä tai peruutumista koskevaan päätökseen sovelletaan uuden lain voimaantultuakin aikaisemman lain säännöksiä.

HE 211/82, ulkvk.miet. 24/82, svk.miet. 220/82

1.11.1996/801:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Siirtymäsäännökset annetaan erikseen lailla.

21.12.2004/1157:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

HE 186/2004, LaVM 10/2004, EV 187/2004, Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 (32003R2201); EYVL N:o L 338, 23.12.2003, s. 1

18.3.2016/180:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin täytäntöönpanoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 136/2015, LaVM 1/2016, EV 3/2016

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.