Hallituksen esitys eduskunnalle Korean tasavallan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- Hallinnonala
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 106/2016
Esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Soulissa syyskuussa 2015 Korean tasavallan (Etelä-Korea) kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus koskee pääasiassa eläkevakuutukseen ja työttömyysvakuutukseen sovellettavaa lainsäädäntöä sekä työskentelyyn perustuvien eläkkeiden maksamista maasta toiseen.
Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin sopimusvaltiot ovat vastaanottaneet toisiltaan ilmoituksen siitä, että kaikki sopimuksen voimaantulon edellyttämät vaatimukset on täytetty.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus.
Yleisperustelut
1Johdanto
Suomen ja Etelä-Korean välinen sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin 9 päivänä syyskuuta 2015. Sopimuksessa on määräykset eläke- ja työttömyysvakuuttamisesta henkilöiden liikkuessa sopimusvaltioiden välillä sekä eläkkeiden maksamisesta rajojen yli. Suomen osalta sopimus koskee työeläkejärjestelmää ja Etelä-Korean osalta ansiotoimintaan perustuvaa kansaneläkejärjestelmää. Sopimus ei koske Suomen kansaneläkejärjestelmää eikä Etelä-Korean vanhuuden peruseläkejärjestelmää. Sopimuksessa on lisäksi määräyksiä sovellettavasta lainsäädännöstä, vakuutuskausien huomioon ottamisesta, eläkkeen laskemisesta, sopimuksen toimeenpanosta ja viranomaisten yhteistyöstä.
2Nykytila
Suomi on sopimuspuolena 16 sosiaaliturvasopimuksessa. Euroopan ulkopuolisista maista Suomella on sopimus muun muassa Kanadan (SopS 5—6/1988), Yhdysvaltojen (SopS 85—86/1992), Australian (SopS 35—36/2009) ja Intian (SopS 66—67/2014) kanssa. Sosiaaliturvasopimus Kiinan kanssa on allekirjoitettu 2014. Etelä-Korealla on sosiaaliturvasopimus muun muassa Ruotsin ja Tanskan kanssa.
Etelä-Koreassa toimii 40—50 suomalaista yritystä ja siellä on edustettuna noin 200 yritystä. Kiinan ja Japanin jälkeen Etelä-Korea on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa. Kaupallis-taloudellista yhteistyötä on erityisesti meriteollisuuden, informaatioteknologian sekä energia- ja ympäristöteknologian alalla. Etelä-Koreassa asuu noin 100 Suomen kansalaista. Kansaneläkelaitoksen vakuuttamistilastojen 2011—2015 mukaan suomalaisten työnantajien Etelä-Koreaan lähettämien työntekijöiden määrä on ollut vajaat 20 työntekijää vuodessa. Tilastokeskuksen mukaa Suomessa asui vuoden 2015 lopussa 558 Etelä-Korean kansalaista.
Etelä-Korean kansaneläkejärjestelmä kattaa kaikki maassa asuvat 18—59-vuotiaat henkilöt. Sen pakollinen eläkevakuutus koskee työntekijöitä, mukaan lukien ulkomaalaiset työntekijät. Myös yrittäjät kuuluvat vakuutuksen piiriin. Muut henkilöt, esimerkiksi iältään 60—65-vuotiaat voivat liittyä vakuutukseen tai jatkaa vakuutukseen kuulumista vapaaehtoisesti.
Työntekijän eläkevakuutusmaksu on 9 prosenttia bruttopalkasta. Maksun maksavat työntekijä ja työnantaja puoliksi. Yrittäjän eläkemaksu on 9 prosenttia bruttoansioista kuukaudessa. Eläkeoikeus edellyttää vähintään 10 vuoden vakuutusaikaa. Eläkejärjestelmästä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Eläkeikä on 61 vuotta, mutta se nousee joka viides vuosi yhdellä vuodella, kunnes se vuonna 2033 on 65 vuotta.
Eläkejärjestelmästä voidaan tietyin ehdoin palauttaa vakuutusmaksut kertasuorituksena. Ulkomaalaisille palautukset ovat mahdollisia vain silloin, kun siitä on määräys sosiaaliturvasopimuksessa tai kun henkilön kotimaan lainsäädännössä on vastaava määräys. Suomen ja Etelä-Korean välisessä sopimuksessa tällaista määräystä ei ole.
Työttömyysvakuutus kattaa kaikki työpaikat, joilla on yksi tai useampia työntekijöitä. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia bruttopalkasta. Työnantaja maksaa 0,7—1,3 prosenttia palkkasummasta alasta riippuen. Yrittäjän työttömyysvakuutusmaksu on 0,25 prosenttia tuloista. Tämä maksu ei kata etuuksia, vaan ainoastaan työvoimapalvelut.
3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1Tavoitteet
Kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia on tehty erityisesti niiden Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa, joihin Suomesta perinteisesti on suuntautunut siirtolaisuutta. Kanadan kanssa sopimus on ollut voimassa vuodesta 1988, Yhdysvaltojen kanssa vuodesta 1992 ja Australian kanssa vuodesta 2009 lukien. Sopimusten sosiaalipoliittisena tavoitteena on ollut erityisesti maastamuuttajien eläkeoikeuksien takaaminen. Euroopan unionin jäsenmaihin muuttaneiden henkilöiden osalta eläkkeiden maksamisesta ja muusta sosiaaliturvasta on säännökset Euroopan unionin lainsäädännössä.
Uudet kahdenväliset sosiaaliturvasopimushankkeet ovat suuntautuneet Aasiaan ja niillä on merkitystä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Sopimuksilla pyritään välttämään kaksinkertaiset sosiaalivakuutusmaksut suomalaisen työnantajan lähettäessä työntekijöitään työskentelemään Euroopan ulkopuolelle ja näin helpottamaan liikkuvuutta Suomen ja sopimusvaltioiden välillä. Myös Suomen ja Etelä-Korean välinen sosiaaliturvasopimus on pääasiassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehty sopimus.
3.2Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Korean tasavallan välisen sosiaaliturvasopimuksen ja antaisi lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkejärjestelmän ja Etelä-Korean kansallisen eläkejärjestelmän mukaisten vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden maksamisesta henkilöille, jotka eivät asu siinä sopimusvaltiossa, jossa eläke on karttunut. Suomen työeläkkeiden osalta sopimus varmistaisi eläkkeiden maksamisen, vaikka Suomen työeläkelakien mukainen eläke maksetaan ulkomaille eläkkeensaajan asuinmaasta riippumatta. Sopimuksessa on myös määräyksiä vakuutuskausien laskemisesta yhteen, eläkkeiden laskemisesta ja eläkehakemusten käsittelyyn liittyvästä viranomaismenettelystä.
Lisäksi sopimuksessa on määräyksiä lähetetyistä työntekijöistä ja yrittäjistä. Suomesta lähetetty työntekijä tai yrittäjä voisi kuulua Suomen työeläkejärjestelmän ja työttömyysvakuutuksen alaisuuteen enintään viisi vuotta (60 kuukautta) ja maksut tältä ajalta maksettaisiin Suomeen. Vastaavasti korealaisen työnantajan Suomeen lähettämä työntekijä tai Suomessa tilapäisesti toimiva yrittäjä kuuluu edelleen enintään viiden vuoden ajan lähtömaan eläke- ja työttömyysvakuutuksen piiriin.
4Esityksen vaikutukset
Sopimuksella olisi vaikutusta Suomesta Etelä-Koreaan lähetettyjen työntekijöiden ja siellä tilapäisesti työskentelevien yrittäjien eläke- ja työttömyysvakuuttamiseen. Sopimuksen mukaan Suomesta lähetetty työntekijä tai yrittäjä pysyisi työeläke- ja työttömyysturvalainsäädännön piirissä viisi vuotta ja maksut maksettaisiin Suomeen. Tällöin työntekijästä eikä yrittäjästä perittäisi maksuja Etelä-Korean järjestelmään. Tällä kaksinkertaisten maksujen välttämisellä on merkitystä suomalaisille yrityksille ja niiden palveluksessa oleville lähetetyille työntekijöille.
Sopimus varmistaisi Suomen ja Etelä-Korean välillä liikkuvien työntekijöiden ja yrittäjien eläkeoikeudet, koska sopimuksen perusteella työskentelymaassa karttuneet eläkkeet maksetaan myös kyseisen sopimusvaltion ulkopuolelle. Suomen työeläkelainsäädännön mukaan eläke maksetaan ulkomaille rajoituksetta jo nykyään. Etelä-Korean osalta eläkkeen maastavienti perustuu vakiintuneeseen käytäntöön.
Etelä-Korean eläkejärjestelmässä on vakuutettuna noin 30 suomalaista. Työeläkeoikeutta Suomessa on ansainnut noin 300 korealaista. Etelä-Koreaan maksettiin 2015 työeläkettä kahdelle henkilölle. Eläkkeensaajien lukumäärä ja eläkemeno riippuvat tulevaisuudessa työntekijöiden ja yrittäjien liikkuvuudesta sopimusvaltioiden välillä.
Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu Eläketurvakeskukselle jonkin verran lisätyötä. Eläketurvakeskus toimii sosiaaliturvasopimuksen mukaisena yhteyselimenä ja myöntää hakemuksesta sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat todistukset Suomesta Etelä-Koreaan lähetetyille työntekijöille ja yrittäjille sekä vastaa eläkehakemuksiin liittyvistä tehtävistä Suomen ja Etelä-Korean välillä.
5Asian valmistelu
Etelä-Korea ehdotti Suomelle sosiaaliturvasopimuksen tekemistä lokakuussa 2013. Neuvottelut aloitettiin huhtikuussa 2014 ja ne saatiin päätökseen joulukuussa 2014. Sopimus allekirjoitettiin Soulissa 9 päivänä syyskuuta 2015. Erikseen on neuvoteltu syyskuussa 2015 sopimuksen soveltamiseksi tehtävä toimeenpanosopimus, jossa on hallinnollisia ja viranomaisten yhteydenpitoon liittyviä määräyksiä.
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Yksityiskohtaiset perustelut
1Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla . Artiklassa määrätään, mitä sopimuksessa tarkoitetaan muun muassa lainsäädännöllä, toimivaltaisella laitoksella, vakuutuskaudella ja etuudella. Tällaiset määritelmät, jotka välillisesti vaikuttavat aineellisen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, kuuluvat lainsäädännön alaan.
2 artikla . Artiklassa määrätään sopimuksen piiriin kuuluvasta lainsäädännöstä. Etelä-Korean osalta sopimusta sovelletaan kaikkeen lainsäädäntöön, joka koskee työntekijöiden eläkevakuutusta ja työttömyysvakuutusta. Suomen osalta sopimusta sovelletaan työeläkejärjestelmän vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön sekä työttömyysvakuutusta koskevaan lainsäädäntöön, mutta vain siltä osin kuin kyse on työttömyysvakuutuksen alaisuuteen kuulumisesta ja maksujen maksamisesta. Etelä-Korean työttömyysvakuutusta sopimus koskee samoin ainoastaan vakuuttamisen osalta.
Sopimusta sovelletaan myös tulevaan lainsäädäntöön, jolla muutetaan, täydennetään, yhdistetään tai korvataan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa lainsäädäntöä.
3 artikla . Artiklassa määrätään, että sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomen tai Etelä-Korean lainsäädännön piiriin. Lisäksi sopimusta sovelletaan leskiin ja orpoihin, joilla on eläkeoikeus Suomen tai Etelä-Korean lainsäädännön piiriin kuuluneen työntekijän tai yrittäjän jälkeen.
4 artikla . Artiklassa määrätään sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Suomen lainsäädäntöä sovellettaessa sopimuksen piiriin kuuluvia henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti Suomen kansalaisten kanssa. Suomen työeläkelainsäädännössä ei ole kansalaisuuteen perustuvia säännöksiä eikä kansalaisuusrajoituksia myöskään ole työttömyysvakuutusta koskevassa lainsäädännössä.
5 artikla . Artiklassa määrätään etuuksien maksamisesta ulkomaille. Sopimuksen tarkoittamat eläkkeet myönnetään ja maksetaan myös toisen sopimusvaltion alueella oleskelevalle tai asuvalle etuudensaajalle. Eläke maksetaan sopimusvaltion kansalaiselle myös kolmannen valtion alueelle, jos eläke maksettaisiin sinne oman maan kansalaiselle. Suomen työeläkelainsäädännön mukaan eläkkeet maksetaan eläkkeensaajalle hänen asuinpaikastaan riippumatta.
6 artikla . Artikla sisältää sovellettavaa lainsäädäntöä koskevan pääsäännön. Sen mukaan työntekijä tai yrittäjä, joka työskentelee sopimusvaltion alueella, kuuluu kyseisen työn osalta tämän valtion lainsäädännön piiriin. Lainvalintamääräys on riippumaton henkilön asuinpaikasta tai työnantajan taikka yrityksen kotipaikasta. Henkilön työskentelyn perusteella eläke- ja työttömyysvakuutus etuuksineen määräytyvät työskentelyvaltion lainsäädännön mukaisesti. Myös eläketurvaan ja työttömyysturvaan liittyvät velvoitteet kuten vakuutusmaksut määräytyvät kyseisen lainsäädännön mukaan.
7 artikla . Artiklassa on sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat erityismääräykset, joilla voidaan poiketa 6 artiklan pääsäännöstä. Kun kyse on työntekijän lähettämisestä työskentelemään toiseen sopimusvaltioon, kyseinen työntekijä voi kuulua lähtövaltion lainsäädännön piiriin enintään 60 kuukauden ajan. Sama koskee myös työntekijää, jonka sopimusvaltion alueella toimiva työnantaja on lähettänyt työskentelemään emo-, tytär-, tai sisaryritykseensä toisen sopimusvaltion alueelle. Jos kyse on sopimusvaltion alueella tavallisesti toimivasta yrittäjästä, enintään 60 kuukauden lähettämisaika koskee myös toisen sopimusvaltion alueella väliaikaisesti yrittäjänä toimivaa henkilöä.
Artiklan 3 kohdan mukaan edellä mainittua lähettämisen enimmäisaikaa voidaan pidentää yksittäisten henkilöiden kohdalla toimivaltaisten viranomaisten, toimivaltaisten laitosten tai niiden nimeämien laitosten välisellä sopimuksella. Pidentämistä koskeva sopimus edellyttää yrittäjän pyyntöä tai työntekijän ja työnantajan yhteistä pyyntöä. Tämän artiklan määräysten perusteella siis poiketaan sopimuksen 6 artiklan pääsäännöstä.
8 artikla . Artikla sisältää määräykset merenkulkijoista ja lentohenkilökunnasta. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimus ei vaikuta siihen, miten laivan päällystössä tai miehistön jäsenenä työskentelevä henkilö vakuutetaan eläke- tai työttömyysturvalainsäädännön mukaan.
Ilma-aluksen päällystön tai miehistön jäsenenä työskentelevään henkilöön sovelletaan artiklan 2 kohdan määräyksen mukaan sen sopimusvaltion lainsäädäntöä, jossa on työnantajana toimivan yrityksen päätoimipaikka. Jos henkilö on työssä toisen sopimusvaltion alueella sijaitsevan sivuliikkeen tai edustuston palveluksessa, sovelletaan kuitenkin sen sopimusvaltion lainsäädäntöä, jossa sivuliike tai edustusto sijaitsee, jollei kyse ole 7 artiklan tarkoittamasta lähetetystä työntekijästä.
9 artikla . Artiklassa määrätään, ettei sopimus vaikuta diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen eikä konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen määräysten soveltamiseen.
Artiklan 2 kohdan mukaan sopimusvaltion hallituksen toisen sopimusvaltion alueelle työhön lähettämä virkamies pysyy ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön alaisuudessa. Tämä määräys koskee myös sopimusvaltion lainsäädännön mukaan virkamiehinä pidettäviä henkilöitä sillä edellytyksellä, että henkilö kuului kyseisen sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän alaisuuteen välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.
10 artikla . Artiklassa määrätään, että toimivaltaiset viranomaiset tai niiden nimeämät laitokset voivat sopia poikkeuksen myöntämisestä 6—9 artiklojen määräyksistä tietyn henkilön tai henkilöryhmän osalta edellyttäen, että henkilöt kuuluvat sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen. Tämän määräyksen perusteella voidaan poiketa työeläke- ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä.
11 artikla . Artiklassa on määräys vakuutuskausien yhteenlaskemisesta. Toimivaltaisen laitoksen on otettava tarvittaessa huomioon eläkeoikeutta varten myös toisessa sopimusvaltiossa täyttyneet vakuutuskaudet. Tällä menettelyllä henkilö voi hyötyä kummassakin sopimusvaltiossa täyttämistään vakuutuskausista. Siten esimerkiksi henkilön Suomen työeläkelainsäädännön mukaan täyttyneitä kausia lasketaan yhteen Etelä-Koreassa täyttyneiden kausien kanssa, jotta Etelä-Korean lainsäädännön mukainen 10 vuoden vakuutuskausivaatimus täyttyisi ja kyseinen henkilö saisi oikeuden eläkkeeseen Etelä-Koreasta.
12 artikla . Artiklassa on Etelä-Koreaa koskevia erityismääräyksiä. Siellä lainsäädäntö edellyttää vähintään 10 vuoden vakuutuskautta eläkeoikeuden syntymiseksi. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi kelpaavat myös henkilölle Suomessa kertyneet vakuutuskaudet. Tällöin Etelä-Korean eläkkeen määrä lasketaan pro rata -etuutena eli artiklan 2 kohdan sääntöjen mukaisesti. Lisäksi artiklan 3 kohdan mukaan Etelä-Korean lainsäädännön mukainen kertakorvaus määräytyy yksinomaan Etelä-Korean lainsäädännön mukaan. Niinpä kertakorvauksen voivat tietyin ehdoin saada vain Etelä-Korean kansalaiset.
13 artikla . Artiklassa on Suomea koskevia erityismääräyksiä. Suomen toimivaltainen laitos ottaa tarvittaessa huomioon Etelä-Korean lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet. Artiklan 2 kohdan mukaan etuuden määrä lasketaan yksinomaan Suomen lainsäädännön mukaan ja artiklan 3 kohdan mukaan etuuden määrää laskettaessa huomioon otetaan vain henkilön Suomen alueella saamat ansiotulot.
14 artikla . Artiklan mukaan toimivaltaiset viranomaiset tekevät sopimuksen soveltamiseksi toimeenpanosopimuksen. Sopimuksessa myös nimetään yhteyselimet toimeenpanoa varten.
15 artikla . Määräys koskee tietojen vaihtoa ja keskinäistä avunantoa. Toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen apua oman lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa sopimuksen toteuttamiseksi. Avunanto on maksutonta.
16 artikla . Määräys koskee tietosuojaa. Määräyksen mukaan toisesta sopimusvaltiosta välitettyjä yksilöä koskevia tietoja saa käyttää yksinomaan sopimuksen soveltamiseen ja sen lainsäädännön soveltamiseen, jota sopimus koskee. Tietoihin sovelletaan sopimusvaltion kansallista lakia yksityisyyden suojasta ja henkilötietojen luottamuksellisuudesta.
17 artikla . Artiklassa määrätään, että sopimusvaltion lainsäädännön soveltamista varten toimitettavien asiakirjojen vapautus maksuista ulotetaan koskemaan vastaavia asiakirjoja, jotka on toimitettava toisen sopimusvaltion lainsäädännön soveltamiseksi. Tällaisista maksuista säädetään lailla, joten määräys kuuluu lainsäädännön alaan. Artiklan mukaan asiakirjoja tai todistuksia ei tarvitse todistaa oikeaksi myöskään diplomaatti- tai konsuliviranomaisilla. Toimivaltaiset viranomaiset ja toimivaltaiset laitokset sekä yhteyselimet myös hyväksyvät toistensa oikeaksi todistamat jäljennökset asiakirjoista ilman muuta todistamista.
18 artikla . Artiklan mukaan sopimusta sovellettaessa käytetään sopimusvaltioiden virallisia kieliä tai englantia. Artiklan 2 kohdan mukaan hakemuksia tai asiakirjoja, jotka on toimitettu sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, ei saa hylätä sillä perusteella, että ne on kirjoitettu toisen sopimusvaltion virallisella kielellä. Määräys poikkeaa kielilain (423/2003) säännöksistä ja Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) kielisäännöksistä ja sen vuoksi kuuluu lainsäädännön alaan. Lisäksi 2 kohdan määräys vaikuttaa esityksen käsittelyjärjestykseen.
19 artikla . Artiklassa määrätään, että sopimusvaltiossa jätetty eläkehakemus koskee myös toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisia vastaavia etuuksia, jos henkilö hakemuksen ajankohtana on iän perusteella oikeutettu jättämään hakemuksen toisen sopimusvaltion etuudesta ja jos hän pyytää hakemuksen käsittelemistä toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisena tai antaa tiedon vakuutuskausien täyttämisestä toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan. Artiklan 3 kohdan mukaan Suomen työeläkelainsäädännön mukaista viivästyskorotusta maksettaessa huomioon ei oteta aikaa, joka on kulunut ennen kuin Suomen yhteyselin on vastaanottanut hakemuksen.
20 artikla . Artiklassa määrätään hakemusten, ilmoitusten ja muutoksenhakukirjelmien jättämisestä. Artiklan mukaan hakemuksen tai muutoksenhakukirjelmän vireille tulo määräytyy sen päivämäärän mukaan, jolloin se on jätetty toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle. Määräys poikkeaa etuuslainsäädännöstä ja kuuluu sen vuoksi lainsäädännön alaan.
21 artikla . Artikla koskee etuuksien maksamista ja sen tarkoituksena on varmistaa etuuksien maksaminen sopimusvaltion ulkopuolella oleville henkilöille myös mahdollisten valuuttasäännöstelyjen ja vastaavien toimenpiteiden aikana.
22 artikla . Määräys koskee erimielisyyksien ratkaisemista. Ensivaiheessa erimielisyydet ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten välisissä neuvotteluissa. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät saa erimielisyyttä ratkaistua, se ratkaistaan sopimusvaltioiden välillä diplomaattiteitse. Artiklan tarkoittamalla tavalla erimielisyyksiä ratkaistaessa voi tulla vahvistetuksi Suomea sitovalla tavalla, miten tiettyä lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Tällaisten määräysten katsotaan kuuluvan lainsäädännön alaan.
23 artikla . Artiklassa on siirtymäsäännökset. Artiklan 5 kohdan mukaan sopimuksen voimaantuloajankohtana lähetettyinä työntekijöinä ja yrittäjinä toisessa sopimusvaltiossa työskentelevät voivat laskea 7 artiklassa tarkoitetun enintään 60 kuukauden työskentelykauden alkavan sopimuksen voimaantulopäivänä.
24 artikla . Sopimusvaltiot sitoutuvat sopimuksen uudelleentarkasteluun toisen sopimusvaltion pyynnöstä. Artiklan 2 kohdan mukaan uudelleentarkastelu tapahtuu viimeistään 10 vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Tällöin on arvioitava, tulisiko sopimusta muuttaa parhaan mahdollisen sosiaaliturvan varmistamiseksi niille kummankin sopimusvaltion kansalaisille, jotka ovat tai ovat olleet kummankin sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän piirissä.
25—26 artikla . Sopimuksentavanomaiset loppumääräykset sisältyvät näihin artikloihin.
2Lakiehdotuksen perustelut
1 § . Lain ensimmäinen pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selvitetty yksityiskohtaisten perustelujen 1 kohdassa.
2 § . Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
3Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin kumpikin sopimusvaltio on vastaanottanut toiselta sopimusvaltiolta kirjallisen ilmoituksen siitä, että se on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät vaatimukset. Esitykseen sisältyvä laki esitetään tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja eduskunnan hyväksyminen on tältä osin tarpeellinen. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selostettu edellä yksityiskohtaisten perustelujen 1 kohdassa kunkin artiklan osalta erikseen.
4.2Käsittelyjärjestys
Sopimuksen 18 artiklassa määrätään viranomaisten käyttämistä kielistä. Määräys poikkeaa Ahvenanmaan itsehallintolain kielisäännöksistä. Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n 2 momentin mukaan itsehallintolain säännösten kanssa ristiriidassa oleva valtiosopimuksen määräys tulee maakunnassa voimaan vain, jos maakuntapäivät antaa hyväksymisensä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Jos määräys koskee vain sitä kieltä, jota maakunnan viranomaisten tulee käyttää yhteydenpidossa ulkomaalaisiin tai ulkomaisiin viranomaisiin, lakiehdotus käsitellään Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslain 95 §:n 2 momentin mukaan lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,
että eduskunta hyväksyisi Soulissa 9 päivänä syyskuuta 2015 Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä tehdyn sosiaaliturvasopimuksen.
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Sosiaaliturvasta Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan välillä Soulissa 9 päivänä syyskuuta 2015 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2016
Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeriTimo SoiniSosiaali- ja terveysministeriHanna Mäntylä
Sopimusteksti
SOPIMUS SOSIAALITURVASTA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA KOREAN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ | AGREEMENT ON SOCIAL SECURITY BETWEEN THE GOVERNMENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE GOVERNMENT OF THE REPUBLIC OF KOREA |
Suomen tasavallan hallitus ja Korean tasavallan hallitus (jäljempänä ”sopimusvaltiot”),jotka haluavat säännellä maittensa välisiä suhteita sosiaaliturvan alalla,ovat sopineet seuraavasta: | The Government of the Republic of Finland and the Government of the Republic of Korea(hereinafter referred to as the "Contracting Parties"),Being desirous of regulating the relationship between their two countries in the field of social security,Have agreed as follows: |
I osa
Yleiset määräykset |
Part I
General Provisions |
2 artikla
Sopimuksen piiriin kuuluva lainsäädäntö |
Article 2
Material Scope |
3 artikla Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet 2 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin, sekä näiden henkilöiden huollettaviin ja jälkeen eläviin kyseisen sopimusvaltion sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. | Article 3 Personal Scope This Agreement shall apply to any person who is or who has been subject to the legislation specified in Article 2, and to the dependants and survivors of such a person within the meaning of the applicable legislation of that Contracting Party. |
4 artikla Yhdenvertainen kohtelu Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 3 artiklassa määriteltyjä henkilöitä, joita tämä sopimus koskee, on sopimusvaltion lainsäädäntöä sovellettaessa kohdeltava yhdenvertaisesti kyseisen sopimusvaltion kansalaisten kanssa. Sama koskee myös huollettavia ja jälkeen eläviä niiden oikeuksien osalta, jotka he johtavat tässä artiklassa määritellyistä henkilöistä. | Article 4 Equal Treatment Unless otherwise provided in this Agreement, any person described in Article 3 to whom this Agreement applies, shall, in the application of the legislation of the Contracting Party, receive equal treatment with nationals of that Contracting Party. The foregoing shall also apply to the dependants and survivors with respect to their rights derived from the persons specified in this Article. |
5 artikla
Etuuksien maksaminen ulkomaille |
Article 5
Export of Benefits |
II osa
Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset |
Part II
Provisions Concerning the Applicable Legislation |
7 artikla
Erityismääräykset |
Article 7
Special Provisions |
8 artikla
Merenkulkijat ja lentomiehistö |
Article 8
Mariners and Aircraft Crew |
9 artikla
Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet sekä virkamiehet |
Article 9
Members of Diplomatic Mission, Consular Posts and Civil Servants |
10 artikla Poikkeukset Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai niiden nimeämät laitokset voivat sopia poikkeuksen myöntämisestä tähän osaan tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien osalta edellyttäen, että kyseiset henkilöt kuuluvat sopimusvaltion lainsäädännön piiriin. | Article 10 Exceptions The Competent Authorities of the Contracting Parties or the institutions designated by them may agree to grant an exception to this Part with respect to particular persons or categories of persons provided that any affected person shall be subject to the legislation of one Contracting Party. |
III OSA
Etuuksia koskevat määräykset |
Part III
Provisions on Benefits |
12 artikla
Koreaa koskevat erityismääräykset |
Article 12
Special Provisions relating to Korea |
13 artikla
Suomea koskevat erityismääräykset |
Article 13
Special Provisions relating to Finland |
IV osa
Erinäiset määräykset |
Part IV
Miscellaneous Provisions |
15 artikla
Tietojen vaihto ja keskinäinen avunanto |
Article 15
Exchange of Information and Mutual Assistance |
16 artikla
Tietosuoja |
Article 16
Data Protection |
17 artikla
Vapautus maksuista ja asiakirjojen oikeaksi todistamisesta |
Article 17
Exemption from Fees and Certification of Documents |
18 artikla
Yhteydenpidon kieli |
Article 18
Language of Communication |
19 artikla
Etuushakemukset |
Article 19
Claims for Benefits
1. Any claim for benefits shall be submitted in accordance with the provisions of the Administrative Arrangement to be concluded in pursuance of Article 14.2. If, after the entry into force of this Agreement, a person files a written application for benefits with the Competent Institution or the liaison agency of a Contracting Party under the legislation of that Contracting Party, and if that person has not explicitly requested that the application be restricted to benefits under that legislation, the application shall also protect the rights of that person to corresponding benefits under the legislation of the other Contracting Party, provided that the person at the time of application:
|
20 artikla Hakemusten, ilmoitusten ja muutoksenhakukirjelmien jättäminen Hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä, joka olisi sopimusvaltion lainsäädännön mukaan pitänyt jättää tietyn ajan kuluessa kyseisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, on hyväksyttävä, jos se on esitetty saman määräajan kuluessa toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen, toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen, joka vastaanottaa hakemuksen, ilmoituksen tai muutoksenhakukirjelmän, tulee merkitä asiakirjan vastaanottamispäivä ja viipymättä lähettää se edelleen ensiksi mainitun sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle joko suoraan tai toisen sopimusvaltion yhteyselimen kautta. Päivämäärä, jolloin tällainen hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä on jätetty toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, katsotaan päivämääräksi, jolloin se on jätetty sille toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, joka tutkii sen. | Article 20 Submission of Claims, Declarations and Appeals Any claim, declaration or appeal which should have been submitted, in order to comply with the legislation of a Contracting Party, within a specified period to a Competent Authority, Competent Institution or the liaison agency of that Contracting Party shall be admissible if it is submitted within the same period to a corresponding Competent Authority, Competent Institution or the liaison agency of the other Contracting Party. In such a case the Competent Authority, Competent Institution or the liaison agency receiving the claim, declaration or appeal shall indicate the date of receipt of the document and forward it without delay to the Competent Authority, Competent Institution or the liaison agency of the former Contracting Party either directly or through the liaison agency of the other Contracting Party. The date on which such claim, declaration or appeal was submitted to the Competent Authority, Competent Institution or the liaison agency of the other Contracting Party shall be considered as the date of its submission to the Competent Authority, Competent Institution or the liaison agency which shall investigate it. |
21 artikla
Etuuksien maksaminen |
Article 21
Payment of Benefits |
22 artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen |
Article 22
Settlement of Disputes |
V osa
Siirtymä- ja loppumääräykset |
Part V
Transitional and Final Provisions |
24 artikla
Uudelleentarkastelu |
Article 24
Review |
25 artikla Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin kumpikin sopimusvaltio on vastaanottanut toiselta sopimusvaltiolta kirjallisen ilmoituksen siitä, että se on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät vaatimukset. | Article 25 Entry into Force This Agreement shall enter into force on the first day of the third month following the month in which each Contracting Party shall have received from the other Contracting Party written notification that it has complied with all requirements for the entry into force of this Agreement. |
26 artikla
Voimassaolo ja irtisanominen |
Article 26
Period of Duration and Termination |