HE 144/2011

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 ja 24 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain säännöksiä telelaskun erittelystä. Ehdotettujen muutosten myötä teleyritykset antaisivat teleliittymän tilaajalle muiden kuin viestintäpalvelujen osalta täydellisen erittelyn.

Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin ehdotetaan muutosta, joka antaisi teleyrityksille oikeuden luovuttaa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille sähköisen viestinnän tunnistamistietoja laskutuksen täsmäyttämiseksi.

Viestintämarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinoinnin kieltävä säännös. Säännös ehdotetaan lisättäväksi lakiin kolmen vuoden määräajaksi.

Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan pääasiassa keväällä 2012. Telelaskun erittelystä annettavat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta.


PERUSTELUT

1 Nykytila

Viestintäpalveluiden puhelinmarkkinointi

Viestintämarkkinalain 67 §:n 1 momentin mukaan puhelinverkon liittymäsopimus ja muu viestintäpalvelusopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sähköisen sopimuksen sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla.

Voimassa olevan lain mukaan on selvää, ettei puhelinverkon liittymäsopimusta tai muuta viestintäpalvelusopimusta voi tehdä puhelimitse. Viestintäpalveluiden puhelinmyynnissä on siten kyse pelkästä markkinoinnista. Viestintäpalvelusopimus syntyy tästä markkinoinnista erillisillä toimenpiteillä.

Suomalaisella käyttäjällä on keskimäärin 1,5 puhelinliittymää. Suomalaiset myös vaihtavat puhelinliittymäänsä varsin ahkerasti, sillä suomalaisilla viestintämarkkinoilla vaihdetaan noin miljoona puhelinliittymää vuodessa. Liikenne- ja viestintäministeriön teleyrityksiltä keräämän tiedon mukaan näistä liittymistä selkeästi alle kolmannes vaihdetaan puhelinmarkkinoinnin seurauksena. Joillakin teleyrityksillä puhelinmarkkinoinnin osuus uusien liittymien myynnistä on vielä tätäkin alhaisempi.

Aktiivisimmissa puhelinmarkkinointia harjoittavissa yrityksissä soitetaan kuukausittain arviolta jopa 0,5 – 1 miljoonaa viestintäpalvelua markkinoivaa puhelua. Muissakin puhelinmarkkinointia harjoittavissa yrityksissä arvioidaan soitettavan satoja tuhansia viestintäpalveluita markkinoivia puheluita kuukaudessa.

Viestintäpalveluiden puhelinmarkkinoinnista on syntynyt merkittäviä ongelmia kuluttajamarkkinoilla. Kyseessä on monimutkainen palvelukokonaisuus, joka ei erityisen hyvin sovellu markkinoitavaksi puhelimitse. Kuluttajan on monesti vaikea ymmärtää hänelle tarjottavan liittymäsopimuksen kaikkia ehtoja puhelimessa palveluiden luonteesta ja teknisestä vaikeaselkoisuudesta johtuen. Puhelinmyynnissä käytetään yleisesti tulospalkkausta ja puhelinmyyjien koulutustaso ja keski-ikä on tyypillisesti alhainen, työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja sitoutuneisuus vähäistä, eikä kuluttajan oikeuksista sen vuoksi aina huolehdita riittävällä tavalla.

Kuluttajaviranomaisilta saadun tiedon mukaan viestintäpalveluiden puhelinmarkkinointiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet jatkuvasti ja ne muodostavat jo merkittävän osuuden yhteydenotoista kuluttajaviranomaisiin. Liittymien aggressiivinen puhelinmarkkinointi on johtanut muun muassa puhelinliittymän irtisanomiseen pelkän puhelinkeskustelun perusteella. Ongelmat kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin kuluttajiin, joilla on vaikeuksia hahmottaa puhelinkeskustelun mahdollisia seuraamuksia.

Kuluttajat eivät aina ole puhelinmarkkinoinnin perusteella ymmärtäneet, että uuden liittymän käyttöönotto kestää. Pahimmissa tapauksissa uusi liittymä on toimitettu postitse, jolloin kuluttaja on ollut useita päiviä ilman toimivaa puhelinliittymää. Kiinteiden liittymien määrän vähentyessä matkapuhelin on tänä päivänä useimmilla käyttäjillä ainoa käytössä oleva puhelinliittymä.

EU:ssa ei ole erityistä lainsäädäntöä matkapuhelinliittymien puhelinmyynnistä. Puhelinmyyntiin sovelletaan kuitenkin yleisiä kuluttajansuojasäännöksiä, joissa on mm. yleiset säännökset elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteista puhelinmyynnissä ja muussa etämyynnissä sekä kuluttajan oikeudesta peruuttaa tehty sopimus. EU:n kuluttajansuojasäännöksiin ei sisälly säännöksiä puhelinmarkkinoinnin rajoittamisesta. Asiaa koskevan kansallisen sääntelyn hyväksyttävyys EU-oikeudellisesti edellyttää, että sääntely on syrjimätöntä ja oikeasuhtaista.

Telelaskun erittely

Viestintämarkkinalain 80 §:n 2 momentin mukaan teleyrityksen on laskun suuruudesta riippumatta ilman pyyntöä ja maksutta eriteltävä laskussa muista palveluista kuin viestintäpalveluista aiheutuneet maksut. Jos liittymää on käytetty maksutapahtumien toteuttamiseen maksupalvelulain (290/2010) 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla, teleyrityksen velvollisuudesta antaa tietoja maksutapahtumista on voimassa, mitä maksupalvelulaissa säädetään.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 24 §:ssä on säädetty siitä, kenelle teleyrityksellä on oikeus luovuttaa viestintämarkkinalain 80 §:ssä tarkoitetut tiedot. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 24 §:n 3 momentin mukaan teleyrityksen on annettava tilaajalle erittely palvelutyypeittäin sellaisista yhteyksistä, joista aiheutuu tilaajalle muita kuin viestintäpalvelun käytöstä johtuvia maksuja. Pykälän 2 momentin mukaan täydellinen erittely saadaan antaa käyttäjälle. Käyttäjän puhevaltaa alle 15-vuotiaan puolesta käyttää hänen huoltajansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 §:n mukaisesti tai muun kuin alaikäisen vajaavaltaisen puolesta hänen edunvalvojansa siten kuin holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. Teleyritykset ovat noudattaneet käytäntöä, jossa oletusarvoisesti kaikille asiakkaille annetaan vain palvelutyypeittäinen erittely, esimerkiksi niin, että ilmoitetaan lisäpalvelujen yhteismäärä ja -hinta. Tällaisen erittelyn perusteella veloituksien oikeellisuutta on vaikea tarkastaa.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 §:n 3 momentin mukaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (458/2002) tarkoitettu tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja voi käsitellä teleyrityksen hallinnoiman viestintäverkon välityksellä tarjottavien kuvatallenteiden, äänitallenteiden ja muiden maksullisten palvelujensa laskutusta varten välttämättömiä teleyritykseltä saamiaan tunnistamistietoja ja muita laskutuksen kannalta välttämättömiä tietoja, jos tilaaja tai käyttäjä, jota tiedot koskevat, on antanut siihen suostumuksensa. Pykälän 4 momentin mukaan tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalla on oikeus saada teleyritykseltä 3 momentissa tarkoitetut tiedot. Luovutuksen saajaan sovelletaan, mitä lain 1, 2, 4 ja 5 luvussa säädetään viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksityisyyden suojasta, viestien ja tunnistamistietojen käsittelystä, paikkatietojen käsittelystä ja viestinnän tietoturvasta lisäarvopalvelun tarjoajan osalta.

Käytännössä tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajilla on tarve säännönmukaisesti saada tunnistamistiedot teleyrityksiltä laskutuksensa täsmäyttämiseksi. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajilla on tunnistamistietojen käsittelyoikeus viestinnän osapuolena sähköisen viestinnän tietosuojalain 8 §:n nojalla. Tällöin tietojen luovutuksen ei ole tarpeen olla suostumuksenvarainen. Pykälän 4 momentin mukaiset käsittelysäännöt ovat osoittautuneet käytännössä ylimitoitetuksi, koska tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajilla on samojen tietojen käsittelyoikeus viestinnän osapuolena ilman yksityiskohtaisia käsittelysääntöjä.

2 Ehdotetut muutokset

Viestintäpalveluiden puhelinmarkkinointi

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan matkaviestinverkon puhelinliittymää ei saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä. Säännös olisi voimassa vain määräajan, kolme vuotta.

Säännöksellä pyritään puuttumaan epäterveen kilpailun aiheuttamiin häiriöihin markkinoilla ja suojaamaan kuluttajaa erityisesti liittymän irtisanomisesta aiheutuvilta ongelmilta. Koska puhelinliittymä on keskeinen väline myös sananvapauden toteutumisen kannalta, sääntelyn välillisenä tavoitteena on turvata tämä perusoikeus.

Toteuttamisvaihtoehdot

Esitystä valmisteltaessa on selvitetty, voisivatko teleyritykset itsesääntelyn keinoin kieltää ongelmia aiheuttavan puhelinmarkkinoinnin. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 16 päivänä elokuuta 2011 asiasta kuulemistilaisuuden, jossa paikalla olivat Viestintävirasto, Kuluttajavirasto ja Kilpailuvirasto, teleyritysten edustajat ja FiCom ry. Tilaisuudessa kilpailuvirasto esitti näkemyksenään, että puhelinmarkkinoinnin kieltäminen itsesääntelyn keinoin olisi todennäköisesti kilpailuoikeuden vastaista. Myös teleyritysten edustajat sekä Ficom ry toivoivat yksimielisesti asiaa koskevaa lainsäädäntöä, eivätkä kannattaneet alan itsesääntelyä. Itsesääntelyvaihtoehto on näistä syistä hylätty esitystä valmisteltaessa.

Esitystä valmisteltaessa on myös pohdittu, tulisiko puhelinmarkkinoinnin kielto ulottaa koskemaan kaikkia viestintäpalveluita, kaikkia SIM-kortilla tarjottavia viestintäpalveluita vai yksinomaan matkapuhelinliittymiä.

Puhelinmarkkinoinnin kieltäminen yksittäisellä toimialalla on poikkeuksellinen toimenpide. Toimenpiteen tulee sen vuoksi olla tarkkaan harkittu, oikeasuhtainen ja sen tulee kohdistua yksinomaan sellaisiin palveluihin, joissa ongelmia on esiintynyt.

Kiellon kohdentaminen kaikkiin markkinoilla tarjolla oleviin viestintäpalveluihin on valmistelussa arvioitu liian laaja-alaiseksi toimenpiteeksi, jonka työllisyysvaikutukset puhelinmarkkinointia tai yhteystietopalveluita tarjoaviin yrityksiin saattaisivat olla merkittäviä. Valmistelussa on tästä syystä päädytty rajoittamaan puhelinmarkkinointikiellon kohteena olevien palveluiden joukkoa.

Puhelinmarkkinoinnin kiellon sitominen SIM-kortilla tarjottaviin palveluihin ei olisi erityisen tekniikkariippumatonta tai aikaa kestävää sääntelyä. Markkinoille saattaa olla tulossa ilman SIM-korttia toimivia päätelaitteita, eikä tekninen kehitys muutoinkaan ole pysähtymässä yksinomaan SIM-kortin välityksellä tarjottaviin palveluihin.

Suurimmat kuluttajansuojaongelmat puhelinmarkkinoissa liittyvät tällä hetkellä nimenomaan matkapuhelinliittymiin. Edellä mainituista syistä valmistelussa on päädytty esittämään kiellon rajaamista siten, että se koskisi vain matkapuhelinliittymiä.

Telelaskun erittely

Telelaskun erittelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tilaajat saisivat nykyistä paremmin tiedon muiden kuin viestintäpalvelujen käytöstä aiheutuneista maksuista. Tarkoituksena on, että erittelystä käy ilmi maksun ajankohta, maksun määrä ja maksun saaja.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 24 §:n muutoksen tavoitteena on muuttaa käytäntöä muista kuin viestintäpalveluista aiheutuvien maksujen erittelyn osalta. Ehdotuksen mukaan täydellinen erittely muista kuin viestintäpalvelujen käytöstä annettaisiin aina liittymän tilaajalle. Ehdotettu muutos vastaisi käytäntöä, jota noudatetaan muun muassa työnantajan luottokorttien osalta. Muutoksen tavoitteena on osaltaan yhdenmukaistaa sähköisen viestinnän tietosuojalain sääntelyä maksupalvelulain kanssa.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 §:n muutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien tunnistamistietojen käsittelyn sääntelyä. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien hallussa olevien tunnistamistietojen käsittelyyn sovellettaisiin tällöin yleistä henkilötietolakia (523/1999).

3 Esityksen vaikutukset

Viestintäpalveluiden puhelinmarkkinointi

Yritysvaikutukset

Esitys vaikuttaisi puhelinmarkkinointia ja -myyntiä harjoittaviin yrityksiin, koska yksi näiden yritysten myyntituotteista kiellettäisiin. Puhelinmyyntiyritykset markkinoivat kuitenkin yleensä useampia tuotteita, kuten sanomalehtiä, aikakauslehtiä, vitamiineja, vaatteita, erilaisia palveluita ynnä muuta. Puhelinmyyntiyrityksille ei siis ole tyypillistä, että ne keskittyisivät ainoastaan yhteen myyntituotteeseen.

Ehdotetun matkapuhelinliittymien markkinointikiellon vaikutukset puhelinmyyntiyrityksiin jäisivät luultavasti varsin lyhytaikaisiksi, koska yritykset todennäköisesti pystyvät korvaamaan matkapuhelinliittymät toisella myyntituotteella varsin nopeasti. Koska puhelinmarkkinointikielto koskisi vain matkapuhelinliittymiä, puhelinmyyntiyritykset voisivat myös jatkaa muiden viestintäpalveluiden markkinointia.

Puhelinmarkkinointia ja -myyntiä harjoittavien yritysten toimipisteet on yleensä hajautettu eri puolille Suomea. Jos sääntelyn vaikutukset näihin yrityksiin olisivat edellä esitetystä arviosta poiketen merkittäviä, esityksellä saattaisi olla myös välillisiä alue- ja työllisyysvaikutuksia. Teleyrityksiltä ja Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitolta saadun tiedon mukaan suuri osa teleyrityksistä käyttää puhelinmarkkinointiin omaa henkilökuntaansa. Teleyritykset käyttävät puhelinmarkkinoinnissa yhteensä noin seitsemää ulkopuolista yritystä. Esitetty muutos vaikuttaisi alalta saadun tiedon mukaan kaikkiaan noin kolmen sadan henkilön työhön.

Esityksellä olisi välillistä vaikutusta myös yhteystietomarkkinoilla toimiviin yrityksiin, kuten numeropalvelua tarjoaviin yrityksiin. Puhelinmarkkinointikiellon rajoittaminen esitetyllä tavalla yksinomaan matkapuhelinliittymiin ei veisi yhteystietomarkkinoilla toimivilta yrityksiltä kuitenkaan kokonaista liiketoiminta-aluetta, vaan niiden tarjoamalle palvelulle olisi teleyrityksissä edelleen tarvetta muiden viestintäpalveluiden puhelinmarkkinoinnissa.

Esityksen vaikutukset teleyrityksiin voidaan arvioida pääosin positiivisiksi. Asiattomasta puhelinmarkkinoinnista aiheutuu teleyrityksille henkilöstökustannuksia, koska yritysten asiakaspalvelu joutuu selvittämään markkinoinnista aiheutuneita ongelmia. Tällä tavoin hankitut asiakassuhteet ovat usein myös keskimääräistä asiakassuhdetta huonompia ja asiakkaiden vaihtuvuus suurta.

Vaikka esityksellä kiellettäisiinkin yksi markkinointikanava matkapuhelinliittymien markkinoinnissa, on todennäköistä, että sen varsin nopeasti korvaa jokin muu markkinointitapa, esimerkiksi sähköposti. Kuluttajan näkökulmasta sähköpostimarkkinointi on puhelinmarkkinointia turvallisempi tapa, koska se edellyttää kuluttajalta aina nimenomaista suostumusta etukäteen.

Esitys saattaa vaikeuttaa uusien alalle tulevien teleyritysten toimintaa suomalaisilla markkinoilla, koska puhelinmarkkinointi on todennäköisesti yksi halvimmista ja helpoimmista tavoista pyrkiä uusille markkinoille. Asiassa vastakkain ovat kuluttajien ja uusien yrittäjien edut.

Puhelinmyynnistä tällä hetkellä aiheutuvat ongelmat koetaan kuitenkin painoarvoltaan erittäin merkittäviksi ja sääntelyllä saavutettavien etujen arvioidaan ylittävän sen mahdolliset haitat. Ehdotettu sääntely on myös suhteellisuusperiaatteen mukaisesti pyritty rajoittamaan siten, että se ei koske kaikkia viestintäpalveluita, vaan ainoastaan tällä hetkellä ongelmallisinta viestintäpalvelua eli matkapuhelinliittymää.

Vaikutukset kuluttajiin

Esityksellä pyritään parantamaan kuluttajan asemaa viestintämarkkinoilla. Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikiellolla ratkaistaisiin valtaosa ongelmista puhelinmyynnissä ja esityksellä arvioidaan siten olevan positiivinen vaikutus kuluttajan oikeusasemaan sekä yksilön sananvapauteen.

Telelaskun erittely

Esitettyjen muutosten arvioidaan selkeyttävän telelaskuja, jolloin liittymien tilaajat pystyvät nykyistä paremmin tarkastamaan laskuilla veloitettavat erät. Muutosten myötä telealan sääntely tulee nykyistä yhdenmukaisemmaksi maksupalvelusääntelyn kanssa. Muiden kuin viestintäpalvelujen nykyistä tarkempi erittely edellyttää teleyrityksiltä todennäköisesti eräitä järjestelmämuutoksia, mikä aiheuttaa jonkin verran kustannuksia.

Muutos, jonka mukaan muiden kuin viestintäpalvelujen täydellinen erittely annetaan liittymän tilaajalle, muuttaa käytäntöä työsuhdepuhelimien osalta. Työsuhdepuhelimen liittymän tilaaja on työnantaja, joka saisi ehdotuksen mukaisesti täydellisen erittelyn muiden kuin viestintäpalvelujen käytöstä. Ehdotus ei muuttaisi erittelyjen antamiskäytäntöä viestintäpalveluiden osalta. Muutos parantaa laskuerittelyjen tietosisältöä ja mahdollistaa nykyistä selkeämmän kustannusten jaon tilaajien ja käyttäjien välillä. Tällöin ei ole välttämättä tarvetta asettaa lisäpalvelujen käytölle kertakaikkista kieltoa, kun tilaajan ja käyttäjän maksettavaksi tulevat maksut on helppo yksilöidä.

Viestintämarkkinalain 80 §:n 4 momentissa säädetään liittymäsopimuksen osapuolen oikeudesta saada pyynnöstä erittelemätön lasku.

Ehdotettu sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 §:n muutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja yhtenäistää tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien tunnistamistietojen käsittelysääntöjä. Muutos vähentää osaltaan palveluntarjoajien hallinnollista taakkaa.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Esitysluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle ja lausunnot saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä, oikeusministeriöltä, Kuluttaja-, Kilpailu- ja Viestintävirastoilta, Tietosuojavaltuutetun toimistolta, FiCom ry:ltä, Kuluttajaliitto ry:ltä, Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry:ltä, Teleforum ry:ltä, DNA Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, TDC Oy:ltä ja TeliaSonera Oyj:ltä.

Lausunnoissa kannatettiin yleensä ottaen matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinoinnin kieltämistä eräin tarkennuksin. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry suhtautui markkinoinnin kieltoon kielteisesti. Lausunnoissa kannatettiin yleisesti laskuerittelyn muuttamista.

Lausunnoissa esitettiin tarkennusehdotuksia ehdotettuihin säännöksiin. Lausunnot on huomioitu täsmentämällä useilta osin puhelinmarkkinoinnin kieltoa sekä telelaskun erittelyä koskevia viestintämarkkinalain säännöksiä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

Viestintämarkkinalaki

65 a§.Puhelinmarkkinoinnin kielto. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan matkaviestinverkon puhelinliittymää ei saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.

Säännöksessä matkaviestinverkon puhelinliittymällä tarkoitetaan puhelinliittymiä, joissa puhepalvelujen käyttö edellyttää SIM-korttia. Säännöksessä tarkoitettuja puhelinliittymiä ovat myös kiinteän verkon numerointia hyödyntävät niin sanotut kiinteät matkapuhelinliittymät.

Säännöksellä pyritään kieltämään kaikki teleyritysten aloitteesta tehtävä uusiin asiakkaisiin kohdistuva puhelinmarkkinointi. Teleyritys ei saa markkinoida matkapuhelinliittymää kuluttajalle puhelimitse itsenäisenä tuotteena eikä osana tuotepakettia. Markkinointi olisi kuitenkin sallittua, jos kuluttaja on sitä nimenomaisesti pyytänyt joko ottamalla yhteyttä teleyritykseen puhelimitse tai muulla tavoin pyytänyt teleyritystä olemaan häneen yhteydessä puhelimitse. Pyynnön nimenomaisuuden tarkoituksena on selventää se, että on pyyntö tehtävä kutakin markkinointiyhteydenottoa varten erikseen.

Pykälän 2 momentin mukaan markkinointikielto ei estä teleyritysten puhelinmarkkinointia omille matkapuhelinasiakkailleen. Jos kuluttaja on joskus aiemmin ollut teleyrityksen asiakas, mutta on sittemmin vaihtanut matkapuhelinliittymänsä tarjoajaa, teleyritys ei saa ottaa kuluttajaan enää yhteyttä puhelimitse markkinointitarkoituksessa. Liittymää vaihtavien asiakkaiden osalta ratkaiseva on numeronsiirron hetki. Asiakas ei ole säännöksessä tarkoitetulla tavalla operaattorin oma asiakas enää numeronsiirtopyynnön tekemisen jälkeen.

80 §.Telelaskun erittely. Pykälän 1 momentti pysyy ennallaan. Pykälän 2 momenttiin lisätään lause, jonka mukaan maksuista, jotka aiheutuvat muiden kuin viestintäpalvelujen käytöstä, tulee eritellä maksun ajankohta, maksun määrä ja maksun saaja. Teleyrityksen tulee näin ollen eritellä laskulle erikseen tiedot kaikista lisäpalveluiden veloituksista niin selkeästi, että maksaja voi varmistua veloitettujen maksujen oikeellisuudesta. Maksun saajalla tarkoitetaan sitä, jolle maksu tosiasiallisesti välitetään, jolloin tieto esimerkiksi pelkästä palvelun numerosta ei olisi riittävä. Ehdotettu muutos parantaa sääntelyn yhteensopivuutta maksupalvelulain kanssa.

Pykälän 3 momentissa säädetään liittymäsopimuksen osapuolen oikeudesta saada erittelemätön lasku. Sanamuoto muutetaan paremmin yhteensopivaksi sähköisen viestinnän tietosuojalain määritelmien kanssa. Käytännössä liittymäsopimuksen osapuoli on sähköisen viestinnän tietosuojalaissa tarkoitettu tilaaja. Säännöstä ei ole tarkoitus muuttaa aineellisesti.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

10 §.Käsittely laskutusta varten. Pykälän 3 momenttia muutetaan siten, että tietoyhteiskunnan palvelun käyttäjän suostumus ei ole edellytyksenä sille, että teleyritys saa luovuttaa tiedot tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalle. Suostumuksen vaatiminen on osoittautunut käytännössä turhaksi käyttäjien yksityisyyden suojan kannalta, koska palvelun tarjoajilla on käsittelyoikeus myös viestinnän osapuolena.

Pykälän 4 momentin säännöksestä poistetaan viittaukset lain 2, 4 ja 5 lukuun. Tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien hallussa olevien tietojen käsittelyyn sovelletaan tällöin aina henkilötietolakia riippumatta siitä ovatko kyseessä viestinnän osapuolena vai teleyritykseltä saadut tiedot.

24 §.Laskun yhteyskohtainen erittely. Pykälän 4 momenttia muutetaan siten, että täydellinen erittely muiden kuin viestintäpalvelujen käytöstä aiheutuvista maksuista annetaan liittymän tilaajalle. Muutos kohentaa erittelyjen tietosisältöä sekä parantaa sääntelyn yhtenäisyyttä maksupalvelulain kanssa.

2 Voimaantulo

Lakiehdotusten telelaskun erittelysäännösten uudistuksen (ensimmäisen lakiehdotuksen 80 § ja toisen lakiehdotuksen 24 §) ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2013 alusta, jotta teleyrityksille jää riittävä aika toteuttaa järjestelmämuutokset hallitusti. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 §:n ehdotetaan tulevan voimaan keväällä 2012.

Lain 65 a §:n ehdotetaan tulevan voimaan kahden kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä. Säännöksen ehdotetaan olevan voimassa vain määräajan, kolme vuotta. Säännöksellä arvioidaan olevan markkinavaikutuksia, työllisyysvaikutuksia sekä alueellisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on selostettu tarkemmin edellä kohdassa kolme. Vaikka sääntelyn voidaankin arvioida olevan oikeasuhtaista sillä ratkaistaviin ongelmiin nähden, on puhelinmarkkinoinnin kieltoa tietyllä toimialalla pidettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä. Sääntelyn lopullisia vaikutuksia on siis tarpeen tarkastella tietyllä aikavälillä epätoivottavien seurausten ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan, että puhelinmarkkinoinnin kielto olisi alkuun voimassa vain määräajan. Sääntelyn markkinavaikutukset tulisi tutkia tarkoin hyvissä ajoin ennen säännöksen voimassaolon mahdollista jatkamista.

3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esitykseen sisältyviä ehdotuksia matkaviestinverkon puhelinliittymien puhelinmarkkinoinnin kieltämisestä ja telelaskulla veloitettavien maksullisten lisäpalvelujen täydellisten erittelyjen antamisesta liittymän tilaajalle on tarpeen tarkastella perusoikeuksien kannalta.

Perustuslain (731/1999) 12 §:ssä säädetään sananvapauden suojasta ja 18 §:ssä elinkeinovapaudesta. Perustuslakivaliokunta on viimeaikaisessa käytännössään katsonut, että sananvapauden suoja kattaa lähtökohtaisesti myös mainonnan ja markkinoinnin, mutta niihin voidaan kohdistaa pidemmälle meneviä rajoituksia kuin sananvapauden sisällöllisellä ydinalueella olisi mahdollista. Toisaalta myös mainontaa ja markkinointia koskevan sääntelyn tulee täyttää perusoikeutta rajoittavalta lailta vaadittavat yleiset edellytykset (PeVL 19/2002 vp, s. 3/I; 9/2004 vp, s. 7/I; 37/2005 vp, s. 4/I ja 54/2006 vp, s. 2/I).

Ensimmäisen lakiehdotuksen 65 a §:ssä ehdotetaan kiellettäväksi teleyrityksen aloitteesta tapahtuva matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointi uusasiakkaille. Edellä kerrotulla tavalla puhelinliittymien puhelinmarkkinointi on aiheuttanut käyttäjille useita ongelmia, joiden seurauksena käyttäjät ovat huonoimmassa tapauksessa joutuneet tilanteeseen, jossa heillä ei ole toimivaa matkapuhelinliittymää. Lankapuhelinliittymä on enää 20 prosentilla kotitalouksista, jolloin useimmille henkilöille matkapuhelinliittymä on ainoa käytössä oleva puhelinliittymä.

Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on turvata se, että kaikkien käytettävissä on toimivat perusviestintäyhteydet ja mahdollisuus välittää ja ottaa vastaan viestejä. Toimiva puhelinliittymä on välttämättömyyshyödyke, jonka saatavuus kaikkialla maassa on erityisesti viestintämarkkinalain ja eräiden muiden lakien avulla erityisesti varmistettu.

Puhelinmarkkinoinnin kiellon rajaaminen koskemaan teleyritysten uusasiakkaille kohdentamaa matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointia antaa edelleen mahdollisuuden markkinoida mobiilidataliittymiä, televisiopalveluita ja muita teleyritysten tarjoamia tuotteita. Lisäksi matkapuhelinliittymien markkinointia on edelleen mahdollista tehdä joukkoviestimissä, ulkomainontana sekä muilla tavoin. Näin ollen yrityksille jää lukuisia vaihtoehtoisia markkinointikanavia.

Puhelinmarkkinoinnin rajoittamiselle katsotaan olevan näin ollen olevan perusoikeuksien kannalta hyväksyttävä syy ja puhelinmarkkinoinnin rajoittaminen on rajattu koskemaan vain viestintämahdollisuuksien turvaamisen kannalta välttämätöntä kokonaisuutta.

Perustuslain 10 §:n 2 momentin mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Luottamuksellisen viestin salaisuuden vuoksi sähköisen viestinnän tietosuojalain 24 §:n 2 momentin mukaan viestintäpalveluiden käytön erittelyn saa viestintäpalvelujen osalta antaa tilaajalle vain siten, että puhelinnumeron kolme viimeistä numeroa on peitetty tai muutoin siten, ettei erittelystä voida tunnistaa viestinnän toista osapuolta.

Ehdotetun muutoksen mukaan muiden kuin viestintäpalvelujen käytöstä aiheutuvat maksut eritellään liittymän tilaajalle täydellisesti. Muutos vaikuttaa lähinnä työsuhdepuhelimien käyttäjien ja 15 – 18-vuotiaiden ja muiden sellaisten käyttäjien asemaan, joiden telelaskut maksaa muu kuin käyttäjä itse.

Käytännössä maksullisia lisäpalveluja ovat lähinnä tekstiviesteillä tai tiettyyn numeroon soittamalla hankittavat asiointipalvelut, joukkoliikenneliput, hyödykkeiden maksut, kilpailut ja muut ajanvietepalvelut. Näissä palveluissa ei ole kyse perustuslaissa tarkoitettujen yksityisten viestien välittämisestä. Näin ollen hallitus katsoo, että muiden kuin viestintäpalvelujen käytöstä aiheutuvien maksujen täydellinen erittely liittymän tilaajalle ei muodostu ongelmalliseksi perustuslain 10 §:n kannalta.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 §:n ehdotettu muutos ei hallituksen näkemyksen mukaan ole merkityksellinen yksityisyyden suojan kannalta, koska tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajilla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja viestinnän osapuolina suoraan lain 8 § perusteella. Tällöin suostumuksen edellyttäminen palveluiden käyttäjiltä tietojen luovuttamiseen ei ole enää tarpeen.

Ehdotettu sääntely ei hallituksen käsityksen mukaan muodostuisi sellaiseksi, mikä estäisi esityksen käsittelemisen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan viestintämarkkinalain (393/2003) 80 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 292/2010, ja

lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 65 a § seuraavasti:

65 a §
Puhelinmarkkinoinnin kielto.

Matkaviestinverkon puhelinliittymää ei saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta teleyrityksen markkinointiin omille matkapuhelinasiakkailleen.

80 §
Telelaskun erittely

Teleyrityksen on maksutta ja, jos lasku on yli 50 euroa, ilman pyyntöä eriteltävä puhelinverkon liittymän käytöstä aiheutuva lasku. Laskusta on vaikeudetta käytävä ilmi ainakin seuraavista suoritteista laskutettavat erät:

1) paikallispuhelut ja 2 – 4 kohdassa tarkoitetuista puheluista perityt verkkokorvaukset;

2) kaukopuhelut;

3) kansainväliset puhelut;

4) matkaviestinpuhelut;

5) perusmaksut;

6) tekstiviestit, kuvaviestit ja muut viestit;

7) datansiirtopalvelut.

Teleyrityksen on laskun suuruudesta riippumatta ilman pyyntöä ja maksutta eriteltävä laskussa muista kuin viestintäpalveluista aiheutuneet maksut. Maksuista on eriteltävä maksun ajankohta, maksun määrä ja maksun saaja. Jos liittymää on käytetty maksutapahtumien toteuttamiseen maksupalvelulain 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla, teleyrityksen velvollisuudesta antaa tietoja maksutapahtumista on voimassa, mitä maksupalvelulaissa säädetään.

Eritellyssä laskussa ei saa näkyä ilmaisnumeroihin otettuja puheluita.

Liittymäsopimuksen osapuolella on oikeus pyynnöstä saada erittelemätön lasku.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 65 a § tulee kuitenkin voimaan jo päivänä kuuta 20 ja on voimassa kolme vuotta lain voimaantulosta.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


2.

Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 ja 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 10 ja 24 § seuraavasti:

10 §
Käsittely laskutusta varten

Teleyritys ja lisäarvopalvelun tarjoaja voi käsitellä keskinäisten maksujensa määrittämistä ja laskutusta varten välttämättömiä tunnistamistietoja.

Yhteisötilaaja voi käsitellä sisäistä laskutustaan varten välttämättömiä tunnistamistietoja.

Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (458/2002) tarkoitettu tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja voi käsitellä teleyrityksen hallinnoiman viestintäverkon välityksellä tarjottavien kuvatallenteiden, äänitallenteiden ja muiden maksullisten palvelujensa laskutusta varten välttämättömiä tunnistamistietoja ja muita laskutuksen kannalta välttämättömiä tietoja. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalla on oikeus saada teleyritykseltä nämä tiedot.

Laskun määräytymiseen liittyviä tietoja on säilytettävä vähintään kolme kuukautta laskun eräpäivästä tai tunnistamistiedon tallentumisesta riippuen siitä, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi. Tietoja ei saa kuitenkaan säilyttää enää sen jälkeen, kun saatava on velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaan vanhentunut. Laskua koskevan erimielisyyden synnyttyä laskua koskevat tiedot on kuitenkin säilytettävä siihen saakka, kunnes asia on sovittu tai ratkaistu.

Teleyrityksen ja lisäarvopalvelun tarjoajan on ilmoitettava tilaajalle tai käyttäjälle, millaisia tunnistamistietoja käsitellään ja kuinka kauan niiden käsittely kestää.

24 §
Laskun yhteyskohtainen erittely

Teleyritys ei saa luovuttaa laskun yhteyskohtaista erittelyä, ellei tässä pykälässä toisin säädetä.

Sen lisäksi, mitä viestintämarkkinalain 80 §:ssä laskun erittelystä säädetään, teleyrityksen on tilaajan sitä pyytäessä annettava laskun yhteyskohtainen erittely.

Erittely on annettava tilaajalle siten, että puhelinnumeron kolme viimeistä numeroa on peitetty tai muutoin siten, ettei erittelystä voida tunnistaa viestinnän toista osapuolta.

Teleyrityksen on annettava käyttäjän sitä pyytäessä laskun yhteyskohtainen erittely, jossa on eritelty viestinnän osapuolten liittymien numerot tai viestintäpalvelun muut tunnistamistiedot täydellisesti. Käyttäjän puhevaltaa käyttää alle 15-vuotiaan puolesta hänen huoltajansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 §:n mukaisesti tai muun kuin alaikäisen vajaavaltaisen puolesta hänen edunvalvojansa siten kuin holhoustoimesta annetussa laissa säädetään.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, teleyrityksen on annettava tilaajalle täydellinen erittely sellaisista yhteyksistä, joista aiheutuu tilaajalle muita kuin viestintäpalvelun käytöstä johtuvia maksuja.

Liittymän yhteyskohtainen erittely ei saa sisältää maksuttomien palvelujen tunnistamistietoja.

Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitetun erittelyn sisällöstä ja toteuttamistavasta.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 24 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Asunto- ja viestintäministeri
Krista Kiuru

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.