HE 22/2011

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 ja 3 §:n sekä Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 ja 3 §:ää. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvan maanmittauslaitoksen toimintaa johtaa ja ylintä päätösvaltaa käyttää laitoksen päällikkönä toimiva pääjohtaja. Esityksessä ehdotetaan, että pääjohtaja itse maa- ja metsätalousministeriön asemesta määräisi sijaisensa. Asiat, joissa maanmittauslaitoksen keskushallinto on valitusviranomaisena, pääjohtaja voisi siirtää alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi. Maanmittauslaitos ei enää suorittaisi tilaustehtävänä veroluokituksia. Maanmittauslaitoksen paikkatietoja koskevia tehtäviä selkeytettäisiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 3 §:n 2 momenttia siten, että laitoksen päällikkönä oleva ylijohtaja, joka ratkaisee Geodeettiselle laitokselle kuuluvat asiat, maa- ja metsätalousministeriön asemesta määräisi sijaisensa.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1 Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksesta annetun lain (505/1991) 1 §:n mukaan maanmittauslaitos muodostuu keskushallinnosta sekä sen alaisista valtakunnallisista ja piirihallinnon toimintayksiköistä. Maanmittauslaitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen. Lain 2 §:n mukaan maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta, kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitämisestä, kiinteistöjä ja paikkatietoja koskevien rekisterien pitämisestä ja edistää tällaisten rekisterien yhteiskäyttöä, huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä edistää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa, myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja ja toimialansa muita tietoja, harjoittaa kiinteistöarviointia, huolehtia alansa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty sen suoritettavaksi. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä ja veroluokituksia, avustaa kiinteistöjä koskevien asetuksella säädettävien asioiden hoidossa sekä kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huolehtia kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Maanmittauslaitoksen viimeisin merkittävä organisaatiouudistus perustui valtioneuvoston 12 päivänä toukokuuta 1988 tekemään hallinnon uudistamista koskevaan päätökseen ja valtiovarainministeriön asettaman johto-organisaatiotoimikunnan (komiteanmietintö 1989:8) sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kehittämistoimikunnan (komiteanmietintö 1989:30) ehdotuksiin. Uudistuksen tarkoituksena oli tehostaa maanmittauslaitoksen johtamista ja ulkopuolisen näkemyksen ja asiantuntemuksen huomioon ottamista laitoksen päätöksenteossa. Tämän jälkeen maanmittauslaitoksen toiminnassa on siirrytty tulosohjaukseen ja myöhemmin nettobudjetointiin. Maanmittauslaitos on toiminut nettobudjetointiperiaatteella. Vähän yli puolet toimintamenoista on katettu asiakasrahoitteisena ja muu osa valtion talousarviosta. Maanmittauslaitoksen toiminnan luonne on painottunut tuotantolaitokseksi, mikä myös korostaa toimivan johdon tulosvastuuta. Edelliseen liittyen vuonna 2002 annetulla lainmuutoksella on maanmittauslaitoksen johtokunta lakkautettu.

Maanmittauslaitoksella on erityislainsäädäntöön perustuvaa hallinnollista toimivaltaa ja maanmittauslaitoksen keskushallinto toimii myös valitusviranomaisena. Maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen (1631/1993) 8 §:n mukaan maanmittauslaitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa on ylijohtaja ja maanmittausneuvoksia, jotka avustavat pääjohtajaa maanmittauslaitoksen johtamisessa. Asetuksen 21 §:n mukaan pääjohtaja antaa työjärjestyksessä tai erillismääräyksillä tarkemmat määräykset maanmittauslaitoksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä.

Maanmittauslaitoksen pääjohtajan päätettäviksi kuuluvat asiat valmistellaan laitoksen johtajiston kokouksessa, minkä jälkeen asiat käsitellään laitoksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja lopulliset päätösehdotukset valmistellaan laitoksen johtoryhmässä. Johtajiston kokoukseen osallistuvat pääjohtaja, ylijohtaja, maanmittausneuvokset, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja ja muut pääjohtajan määräämät henkilöt. Johtoryhmään kuuluu johtajiston lisäksi viestintäpäällikkö, kaksi maanmittaustoimistojen edustajaa, kaksi valtakunnallisten tuotanto- ja palveluyksiköiden edustajaa sekä henkilöstön edustaja. Yhteistoimintaneuvottelukunta on yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukainen laitoksen johdon ja henkilöstön edustajista koostuva yhteistoimintaelin.

Maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 9 §:n 1 momentin mukaan pääjohtajan tehtävänä on päättää maanmittauslaitoksen yleisistä toimintalinjoista ja laitoksen kannalta merkittävistä kehittämishankkeista, maanmittauslaitoksen talousarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta, maanmittauslaitoksen toiminnallisista tavoitteista, maanmittauslaitoksen oikeussäännön antamisesta ja ratkaista asiat, joissa keskushallinto on valitusviranomaisena. Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle kuuluvat muut kuin 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut asiat ratkaisee pääjohtaja taikka ylijohtaja, maanmittausneuvos tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä tai muussa määräyksessä annettu.

Maanmittauslaitoksen työjärjestys sisältää muun muassa määräykset keskushallinnon ja muiden toimintayksiköiden tehtävistä ja maanmittauslaitoksen johtoryhmästä. Keskushallinnon ja muiden toimintayksiköiden toiminnan yksityiskohtaisesta järjestämisestä sekä henkilöstön tehtävistä ja ratkaisuvallasta on määrätty pääjohtajan antamissa erillismääräyksissä.

1.2 Geodeettinen laitos

Geodeettinen laitos huolehtii Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista ja paikkatietojen metrologiasta sekä tekee tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen sekä niihin liittyvien tieteiden aloilla. Laitoksen tehtävänä on myös edistää geodeettisten, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen menetelmien ja laitteiden käyttöönottoa erityisesti paikkatietojen hankinnassa ja käsittelyssä.

Geodeettinen laitos ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta mittanormaaleja sekä toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Lisäksi Geodeettinen laitos suorittaa maa- ja metsätalousministeriön erikseen määräämät tehtävät.

Geodeettisen laitoksen päällikkönä on ylijohtaja, joka ratkaisee Geodeettiselle laitokselle kuuluvat asiat. Ratkaisuvallan siirtämisestä Geodeettisen laitoksen muille virkamiehille säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään tarkemmin Geodeettisen laitoksen työjärjestyksessä.

Ylijohtajan sijaisen määrää maa- ja metsätalousministeriö.

1.3 Nykytilan arviointi

Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa maanmittauslaitokselle säännellyt paikkatietoja koskevat tehtävät eivät vastaa 17 päivänä kesäkuuta 2009 voimaan tulleen paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain (421/2009) 9 §:n sisältöä.

Johtokuntajärjestelmään maanmittauslaitoksessa 1 päivänä syyskuuta 1991 siirryttäessä periaatteena oli, että johtokuntien tuli olla suppeita asiantuntijaelimiä, jotka vastaisivat laitoksen toiminnan päälinjojen määrittämisestä ja kehittämisestä. Johtokunnan asettamisella pyrittiin saamaan ulkopuolista asiantuntemusta laitoksen toiminnan johtamiseen.

Hallinnonalan ohjauksessa ja ministeriön strategioiden toteuttamisessa valtion talousarvion määrärahakehykset ja tulosohjaus ovat nykyisin keskeisiä ohjausvälineitä. Tuloksellisuuden edistämiseksi on resurssien käyttöä koskevaa toimivaltaa viime vuosina merkittävästi delegoitu toiminnasta ja palvelutuotannosta vastaavalle hallinnon tasolle. Tämä kehitys on merkinnyt muutoksia myös ministeriön ohjausrooliin, joka on yhä selvemmin muotoutunut strategiseksi ohjaajaksi ja tulostavoitteiden asettajaksi entisen resurssiohjauksen lisäksi. Tulosohjauksen tarkoituksena on löytää tulossopimusmenettelyssä tasapaino käytettävissä olevien resurssien ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Järjestelmän toiminnan parantaminen edellyttää tulosohjauskäytännön kehittämistä hallinnonalalle soveltuvalla tavalla. Ohjauskäytännön kehittämisessä on ollut tarvetta tulossopimuskulttuurin vahvistamiseen ja osapuolten roolien selkeyttämiseen.

Syyskuun alusta vuonna 2002 voimaan tulleen lain nojalla tapahtuneen maanmittauslaitoksen johtokunnan lakkauttamisen jälkeen maanmittauslaitoksen pääjohtaja on ratkaissut aiemmin johtokunnan päätettäviksi kuuluneet asiat. Pääjohtajan ratkaisuvallan siirtämisestä maanmittauslaitoksen muille virkamiehille on säädetty valtioneuvoston asetuksella ja määrätty tarkemmin maanmittauslaitoksen ja sen toimintayksiköiden työjärjestyksissä tai niiden muissa määräyksissä. Säännöksen tarkoituksena on, että pääjohtaja on voinut muissa kuin maanmittauslaitoksen johtamiseen liittyvissä tärkeissä ja laajakantoisissa asioissa siirtää ratkaisuvaltaa laitoksen muille virkamiehille. Johtokunnasta luopumisella on vahvistettu tulossopimuskulttuuria ja selvennetty maa- ja metsätalousministeriön ja maanmittauslaitoksen välisiä rooleja. Ohjaussuhteet ovat selkeästi hahmotettavissa. Henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet on toteutettu sekä asioiden valmistelussa että päätöksenteossa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet on turvattu jo asioiden valmisteluvaiheissa yhteistoimintamenettelyssä ja henkilöstön edustuksella johtoryhmässä.

Geodeettinen laitos

Myös Geodeettisen laitoksen ohjauksessa ja ministeriön strategioiden toteuttamisessa valtion talousarvion määrärahakehykset ja tulosohjaus ovat nykyisin keskeisiä ohjausvälineitä.

Tulosohjauksen tarkoituksena on löytää tulossopimusmenettelyssä tasapaino käytettävissä olevien resurssien ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Ohjauskäytännön kehittämisessä on ollut tarvetta tulossopimuskulttuurin vahvistamiseen ja osapuolten roolien selkeyttämiseen.

Syyskuun alusta vuonna 2002 voimaan tulleen lain nojalla tapahtuneen Geodeettisen laitoksen johtokunnan lakkauttamisen jälkeen Geodeettisen laitoksen ylijohtaja on ratkaissut aiemmin johtokunnan päätettäviksi kuuluneet asiat. Ylijohtajan ratkaisuvallan siirtämisestä Geodeettisen laitoksen muille virkamiehille on säädetty valtioneuvoston asetuksella ja määrätty tarkemmin Geodeettisen laitoksen työjärjestyksessä

1.4 Ehdotetut muutokset

Laki maanmittauslaitoksesta

2 §. Maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa maanmittauslaitokselle säännellyt paikkatietojen yhteiskäytön edistämistä koskevat tehtävät ehdotetaan muutettavaksi ottaen huomioon 17 päivänä kesäkuuta 2009 voimaan tulleen paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain sisältö. Paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain 9 §:n mukaan maanmittauslaitoksen vastuulla on tukipalveluiden saatavuuden varmistaminen paikkatietoinfrastruktuurin toimivuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi. Samalla ehdotetaan tehtäväluetteloa uudelleen muotoiltavaksi siten, että eri tehtäväkokonaisuudet esitetään selkeämmin ja yhtenäisemmin omissa kohdissaan. Voimassa olevassa laissa olevaa ilmaisua paikkatietoja koskevien rekisterien pitämisestä ehdotetaan täsmennettäväksi maastotietoja ja ilmakuvia koskevien tietojärjestelmien pitämiseksi.

Kun veroluokitustehtävät eivät enää kuulu maanmittauslaitoksen tehtäviin, ehdotetaan veroluokitusten poistamista maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 §:n 2 momentista.

3 §. Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle kuuluvat valitusasiat ovat vähäiset. Tavallisimpia valitusasioita ovat kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 3 momentissa tarkoitetut maanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän päätökset, jolla toimitusmääräyksen antaminen on evätty. Valitusasioiden valmistelu on käytännössä tapahtunut maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeuspalveluissa. Valitusasioissa ei kysymys ole maanmittauslaitoksen johtamiseen liittyvästä tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta, vaan asiasta, jossa pääjohtaja voisi siirtää päätösvaltaa joko ylijohtajalle tai lainsäädännön kehittämisestä vastaavalle maanmittausneuvokselle. Tämän vuoksi ehdotetaan, että maanmittauslaitoksesta annetun lain 3 §:n 1 momentin viimeistä virkettä muutettaisiin siten, ettei keskushallinnon ratkaistaviin kuuluvassa valitusasiassa ratkaisun tekijänä tulisi välttämättä olla laitoksen pääjohtaja.

Maanmittauslaitoksesta annetun lain 3 §:n mukaan maanmittauslaitoksen päällikkönä on pääjohtaja, joka ratkaisee maanmittauslaitokselle kuuluvat asiat. Pääjohtajan estyneenä ollessa toimivan pääjohtajan sijaisen määrääminen kuuluisi luontevimmin pääjohtajalle itselleen. Nykyisin sijaisen kuitenkin määrää maa- ja metsätalousministeriö. Tämän vuoksi ehdotetaan, että maanmittaushallinnosta annetun lain 3 §:n 2 momenttia muutettaisiin tältä osin.

Laki Geodeettisesta laitoksesta

3 §. Geodeettisen laitoksen päällikkönä on ylijohtaja, joka ratkaisee Geodeettiselle laitokselle kuuluvat asiat. Voimassa olevan lain mukaan ylijohtajan sijaisen määrää maa- ja metsätalousministeriö. Nykyisin Geodeettisen laitoksen ohjauksessa ja ministeriön strategioiden toteuttamisessa valtion talousarvion määrärahakehykset ja tulosohjaus ovat keskeisiä ohjausvälineitä. Ohjauskäytännön kehittämisessä on ollut tarvetta tulossopimuskulttuurin vahvistamiseen ja osapuolten roolien selkeyttämiseen. Näistä syistä ehdotetaan muutettaviksi myös Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 3 §:n 2 momenttia siten, että laitoksen päällikkönä oleva ylijohtaja itse maa- ja metsätalousministeriön asemesta määräisi sijaisensa.

2 Esityksen vaikutukset

Esityksen toteuttaminen selkeyttäisi ministeriön ja laitosten johdon välisiä ohjaus- ja vastuusuhteita. Muutoksilla olisivat käytännössä vain muodolliset vaikutukset laitosten nykyiseen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Henkilöstön asemaan esityksellä ei olisi vaikutuksia.

Esityksen sisältämät muutokset olisivat pieniä ja sen taloudelliset vaikutukset olisivat vähäiset. Veroluokitustehtävät ovat tosiasiallisesti jo loppuneet maanmittauslaitoksessa.

3 Asian valmistelu

Esitys maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä maanmittauslaitoksen esityksen pohjalta. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä ja maanmittauslaitokselta. Geodeettisesta laitoksesta annetun lain muuttamista koskevista osin esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä, joka on pyytänyt lausunnon esitysluonnoksesta Geodeettiselta laitokselta. Esitysluonnokseen ei ollut huomautettavaa annetuissa lausunnoissa.

4 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maanmittauslaitoksesta annetun lain (505/1991) 2 ja 3 §,

sellaisina kuin ne ovat, 2 § osaksi laeissa 1630/1993 ja 577/2009 ja 3 § laissa 594/2002, seuraavasti:

2 §

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on:

1) huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta sekä kiinteistöjä koskevien rekisterien pitämisestä;

2) huolehtia kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitämisestä;

3) huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä maastotietoja ja ilmakuvia koskevien tietojärjestelmien pitämisestä;

4) tukea paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitämistä ja kehittämistä ja edistää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa;

5) myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja ja toimialansa muita tietoja;

6) harjoittaa kiinteistöarviointia;

7) huolehtia alansa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty sen suoritettavaksi.

Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä, avustaa kiinteistöjä koskevien valtioneuvoston asetuksella säädettävien asioiden hoidossa sekä kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huolehtia kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Lisäksi maanmittauslaitos suorittaa maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.

3 §

Maanmittauslaitoksen päällikkönä on pääjohtaja, joka ratkaisee maanmittauslaitokselle kuuluvat asiat. Ratkaisuvallan siirtämisestä maanmittauslaitoksen muille virkamiehille säädetään valtioneuvoston asetuksella sekä määrätään tarkemmin maanmittauslaitoksen ja sen toimintayksiköiden työjärjestyksissä tai niiden muissa määräyksissä. Pääjohtaja päättää kuitenkin maanmittauslaitoksen toimivaltaan kuuluvien oikeussääntöjen antamisesta.

Pääjohtaja määrää itselleen sijaisen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


2.

Laki Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Geodeettisesta laitoksesta annetun lain (581/2000) 3 §:n 2 momentti,

sellaisena kuin se on laissa 595/2002, seuraavasti:

3 §

Ylijohtaja määrää itselleen sijaisen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.