HE 13/2011

Hallituksen esitys Eduskunnalle Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta maaliskuussa 2011 tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan.

Pöytäkirja ja lisäpöytäkirja rakentuvat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja verotietojen vaihtamista koskevalle mallisopimukselle. Ne muuttavat voimassa olevan verosopimuksen tiedonvaihtoa koskevia määräyksiä ja ovat osa OECD:n hanketta, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Pöytäkirja ja lisäpöytäkirja tulevat voimaan sen kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä seuraa sen päivän jälkeen, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan kanssa.


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  1
SISÄLLYS 2
YLEISPERUSTELUT 3
1 NYKYTILA 3
2 ASIAN VALMISTELU 3
3 ESITYKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 3
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3
1 PÖYTÄKIRJAN JA LISÄPÖYTÄKIRJAN SISÄLTÖ 3
2 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT 4
3 VOIMAANTULO 4
4 EDUSKUNNAN SUOSTUMUKSEN TARPEELLISUUS JA SÄÄTÄMISJÄR-JESTYS
LAKIEHDOTUS 5
Laki Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 5
LIITE 6
PÖYTÄKIRJATEKSTI 6

YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Suomen ja Itävallan välillä on voimassa Wienissä 26 päivänä heinäkuuta 2000 tehty sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 18/2001).

Sopimusta sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuodelta 2002 toimitetussa verotuksessa.

Lisäksi Suomen ja Itävallan välillä sovelletaan 19 päivänä joulukuuta 1977 annettua neuvoston direktiiviä 77/799/ETY jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla (virka-apudirektiivi), joka sisältää näiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa koskevia säännöksiä.

2 Asian valmistelu

Pöytäkirjasta on sovittu sähköpostitse vuonna 2010. Pöytäkirja allekirjoitettiin Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2011.

3 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Pöytäkirjassa ei ole määräyksiä verottamisoikeuden jakamisesta sopimuspuolten välillä, joten pöytäkirjalla ei ole välitöntä vaikutusta verotuottoihin.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan sisältö

1artikla. Tällä artiklalla muutetaan sopimuksen 26 artikla (Tietojen vaihtaminen) muuttamalla 1 ja 2 kappaleen teksti ja lisäämällä artiklaan uusi 3—5 kappale.

Uusi 1 kappale vastaa pääasialliselta sisällöltään nykyisen 1 kappaleen kahta ensimmäistä lausetta, mutta laajentaa tiedonvaihdon alaa niin, että tietoja voidaan vaihtaa muistakin kuin sopimuksessa mainituista (tulo- ja varallisuus-)veroista ja muistakin kuin valtion kantamista veroista. Kappale vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 1 kappaletta.

Salassapitoa koskeva 2 kappale ei merkittävästi muuta nykyisiä määräyksiä ja vastaa OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 2 kappaletta, kuitenkin sillä lisäyksellä, että sopimusvaltion saamia tietoja voidaan käyttää muihinkin kuin kappaleessa mainittuihin verotuksellisiin tarkoituksiin, jos niitä voidaan käyttää näihin muihin tarkoituksiin kummankin valtion lainsäädännön mukaan ja tiedot luovuttaneen valtion toimivaltainen viranomainen antaa luvan tällaiseen käyttöön. Uusi 3 kappale, jossa määrätään perusteet, jotka oikeuttavat sopimusvaltion kieltäytymään tietojen antamisesta, vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 3 kappaletta.

Uusi 4 kappale asettaa tietopyynnön vastaanottaneelle sopimusvaltiolle velvollisuuden käyttää tiedonhankintakeinojaan pyydettyjen tietojen hankkimiseksi, vaikka valtio ei itse tarvitse kyseisiä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Velvollisuuden osalta sovelletaan 3 kappaleessa olevia rajoituksia eli niitä perusteita, jotka oikeuttavat kieltäytymään tietojen antamisesta, mutta perusteiden ei voida milloinkaan katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot eivät sen osalta koske kansallista etua. Kappale vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 4 kappaletta.

Uuden 5 kappaleen mukaan kieltäytymisperusteita koskevan 3 kappaleen määräysten ei voida katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, välittäjän tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä. Kappale vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 5 kappaletta.

2 artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

Lisäpöytäkirja on pöytäkirjan olennainen osa. Lisäpöytäkirja sisältää määräykset siitä, mitä tietoja ja selvityksiä toimivaltaisen viranomaisen esittämään tietopyyntöön pitää sisältyä. Tietoja pyytävän sopimusvaltion on ensin käytettävä kaikki omalla alueellaan käytettävissä olevat tiedonhankintakeinot pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia (1 kappale). Tietoja ei voida pyytää pelkkään todisteiden keräämiseen ("tietojen kalastelu", 2 kappale). Sopimusvaltioiden ei 26 artiklan 5 kappaleen perusteella edellytetä vaihtavan tietoja spontaanisti tai automaattisesti (3 kappale). Kun 26 artiklaa tulkitaan, on näiden periaatteiden lisäksi otettava huomioon myös OECD:n kommentaareissa asetetut periaatteet (4 kappale).

2 Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

3 Voimaantulo

Pöytäkirja tulee voimaan sen kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä seuraa sen päivän jälkeen, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Pöytäkirjaa sovelletaan kummassakin sopimusvaltiossa voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkaviin verokausiin.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Pöytäkirjan 1 artikla ja lisäpöytäkirjan 1–4 kappale sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan määräykset edellyttävät tältä osin eduskunnan hyväksymistä.

Pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2011 Suomen tasavallan ja Itävallan välillä Wienissä 26 päivänä heinäkuuta 2000 tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan.

Koska pöytäkirja ja lisäpöytäkirja sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2011 Suomen tasavallan ja Itävallan tasavallan välillä Wienissä 26 päivänä heinäkuuta 2000 tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 18/2001) muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Naantalissa 22 päivänä heinäkuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.