HE 162/2009

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Haus kehittämiskeskus Oy -nimisestä osakeyhtiöstä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Haus kehittämiskeskus Oy -nimisestä osakeyhtiöstä. Ehdotetulla lailla uudistettaisiin nykyiset Haus kehittämiskeskus Oy:n tehtäviä ja asemaa koskevat säännökset. Laki sisältäisi myös säännökset Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakasryhmistä. Lailla selkeytettäisiin yhtiön asemaa sen tuottaessa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Esityksen tarkoituksena on uudistaa Haus kehittämiskeskus Oy:n toimintaa sääntelevä laki. Yhtiön toiminnasta säädetään nykyisin Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetussa laissa (488/2002), jäljempänä yhtiöittämislaki. Laki koskee järjestelyjä, joilla valtion liikelaitoksena toiminut Hallinnon kehittämiskeskus muutettiin Haus kehittämiskeskus -nimiseksi osakeyhtiöksi.

Haus kehittämiskeskus Oy kuului vuosina 1971–2007 valtiovarainministeriön omistaja- ja tulosohjauksen piiriin. Yhtiö siirtyi 1.5.2007 lukien valtiovarainministeriön alaisuudesta valtioneuvoston kansliaan perustetun uuden omistajaohjausosaston alaisuuteen. Lakiehdotuksessa Haus kehittämiskeskus Oy ehdotetaan palautettavaksi valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja ohjaukseen. Yhtiön tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluita sekä niihin liittyvää liiketoimintaa.

Lakiehdotuksella ehdotetaan Haus kehittämiskeskus Oy:n muuttamista valtion sidosryhmäyksiköksi.

2 Nykytila
2.1 Lainsäädäntö

Hallinnon kehittämiskeskus on toiminut vuosina 1995–2002 valtion liikelaitoksena. Tätä ennen laitos toimi vuodesta 1971 lähtien valtion koulutuskeskuksen ja vuodesta 1987 lähtien valtionhallinnon kehittämiskeskuksen nimellä, viime vaiheessa maksullista palvelutoimintaa harjoittavana nettobudjetoituna virastona.

Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamista osakeyhtiöksi koskevan yhtiöittämislain säätäminen liittyi Haus kehittämiskeskus Oy:n perustamiseen 1.9.2002 ja Hallinnon kehittämiskeskus -nimisen valtion liikelaitoksen liiketoiminnan siirtämiseen perustettavalle yhtiölle. Yhtiöittämislain mukaan yhtiön toimialana oli koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta.

Hankintalain (348:2007) 10 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Säännös on uusi ja se perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sidoshankintoja koskevaan oikeuskäytäntöön. EY:n tuomioistuimen ratkaisun mukaan noin 10 %:n ulosmyynti oli mahdollista sidosyksikköaseman vaarantumatta. Ulosmyynnin osuuden lisäksi merkitystä on ulosmyynnin vaikutuksella kilpailun toimivuuteen kyseisessä tilanteessa. Valtio on perinteisesti katsottu yhdeksi oikeushenkilöksi, joka muodostuu toimielinten kokonaisuudesta. Valtioneuvosto puolestaan on ministeriöiden muodostama kokonaisuus, jonka sisäisestä toimivallan jaosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtion keskushallintoon katsotaan ministeriöiden lisäksi kuuluvan valtion virastot sekä muut valtakunnalliset hallintoelimet. Näiden yksiköiden katsotaan kuuluvan samaan oikeushenkilöön, jolloin niiden välisissä suhteissa ei olisi yleensä kysymys hankintalainsäädännön alaan kuuluvista sopimuksista. Suomen valtio omistaa Haus kehittämiskeskus Oy:n koko osakekannan ja siten se valvoo omistamaansa yhtiötä hankintalain edellyttämällä tavalla.

2.2 Käytäntö
Haus kehittämiskeskus Oy:n asema ja tehtävät

Haus kehittämiskeskus Oy kuului vuosina 1971–2007 valtiovarainministeriön omistaja- ja tulosohjauksen piiriin. Yhtiö siirtyi 1.5.2007 valtiovarainministeriön vastuualueelta valtioneuvoston kansliaan perustetun uuden omistajaohjausosaston vastuualueelle. Lakiehdotuksessa Haus kehittämiskeskus Oy ehdotetaan palautettavaksi valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja ohjaukseen.

Yhtiöittämislain 1 §:n mukaan yhtiö toimii koulutus-, konsultointi- ja kehittämistoimialalla sekä niihin liittyvässä liiketoiminnassa. Haus kehittämiskeskus Oy:n pääasiallista toimintaa on tällä hetkellä koulutus-, valmennus- ja kehittämistoiminta kotimaassa ja kansainvälisesti. Haus kehittämiskeskus Oy:ssä on viime vuosina työskennellyt noin 50 työntekijää.

Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaita ovat tällä hetkellä valtionhallinnon hankintayksiköt, kuten ministeriöt, niiden alaiset valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset ja valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaina ovat myös Eduskunta ja eräät eduskunnan yhteydessä toimivat yksiköt. Vähäisessä määrin Haus kehittämiskeskus Oy:n palveluja on tuotettu myös edellä kuvatun sidosryhmän ulkopuolelle.

Haus kehittämiskeskus Oy:n hallitus päätti 23.3.2009 esittää valtionvarainministeriölle, että yhtiön asemaa muutettaisiin siten, että se toimisi 1.1.2010 alkaen osakeyhtiönä hankintalain tarkoittamassa hankintayksikön sidosyksikön (jäljempänä myös in-house) asemassa ja tuottaisi palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. Perusteluna aloitteelle on yhtiön strategisen roolin vahvistaminen ja hallinnon kehittämisohjelmien tukeminen. Nykyinen asema hankintalain mukaisesti kilpailutettavana palvelutuottajana ei mahdollista tehokasta kumppanuussuhteiden ja läheisen kehittämisyhteistyön rakentamista valtiotoimijoiden kuten ministeriöiden ja virastojen ja toisaalta yhtiön välille.

Haus kehittämiskeskus Oy tarjoaa palveluita pääasiassa valtionhallinnon viranomaisille. Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan liikevaihdosta 64 prosenttia syntyi valtionhallinnosta ja 22 prosenttia syntyi kansainvälisestä, lähinnä, EU-rahoitteisesta hallitusten välisestä kehittämisyhteistyöstä. Kunnallishallinnosta liikevaihtoa syntyi 9 prosenttia, yrityksistä 3 prosenttia ja järjestöistä 2 prosenttia.

Kotimaisten koulutus- ja konsulttimarkkinoiden vuosiarvoksi on arvioitu noin 5 miljardia euroa. Valtion keskuskirjapidon mukaan virastot ostivat koulutuspalveluja henkilöstölleen vuonna 2008 noin 43 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi on arvioitu, että virastot tuottavat itse koulutuspalveluja vähintään vastaavan määrän.

Opetusministeriö myönsi Haus kehittämiskeskus Oy:lle 1.12.2008 tutkintotavoitteellista ammatillista lisäkoulutusta koskevan järjestämisluvan. Tutkintotavoitteellinen koulutustoiminta käynnistyy yhtiössä asteittain.

2.3 Kansainvälinen kehitys valtioiden henkilöstökoulutuksen järjestelyissä

EU-jäsenmaissa on organisoitu virkamieskoulutusta ja hallinnon kehittämiskoulutusta keskitetysti. Useissa Keski-Euroopan maissa perinteet virkamieskoulutuksessa ovat olleet hyvin pitkät. Vahvoja virkamieskouluja on erityisesti maissa, joiden virkamiesjärjestelmä on suljettu, toisin sanottuna kelpoisuusehtona valtion virkaan on erityisen virkamiestutkinnon suorittaminen. Tämä on tilanne esimerkiksi Ranskassa ja Puolassa. Avoimen järjestelmän maissa, kuten pohjoismaissa, virkamieskoulujen rooli, asema ja koko eivät ole kasvaneet samaan kokoluokkaan ja koulujen toimintamalli on vaihdellut. EU:n itälaajenemisen myötä uusiin jäsenmaihin on perustettu eurooppalaisen esimerkin mukaisesti omia virkamieskouluja tai virkamiesten koulutus- ja kehitysyksiköitä.

Ruotsissa virkamieskoulutusta on tapahtunut sekä markkinoilla, että valtiosektorilla. Viime vuosina toiminta oli valtiosektorilla organisoitu virastomuotoiseksi ja toiminta tapahtui vuoteen 2008 asti Verket för Förvaltningsutveckling (jäljempänä VERVA) -nimisenä virastona. VERVAn toiminnan pääpaino oli koulutuksessa ja ammattipätevyyksien sekä sähköisenhallinnon kehittämisessä. VERVA lakkautettiin vuoden 2008 lopussa ja sen tehtävät siirtyivät useille valtio-orgaaneille, pääosin kuitenkin Hallituksen kanslian (Regeringskansliet) Kompetensrådet för utveckling i staten -nimiselle yksikölle.

Norjan Statskonsult -niminen yhtiö palautettiin vuoden 2008 alussa uudelleen osaksi ministeriöhallintoa tekemällä siitä uuden kehitysministeriön (Fornyings- og administrasjonsdepartementet) kehittämisyksikkö, jolloin se organisoitiin Direktoratet for forvaltning og informasjons- og kommunikasjonsteknologi -nimiseksi organisaatioksi. Sen painopiste on tietohallinnon kehittämisessä ja ministeriön rahoittamassa virkamieskoulutuksessa.

Tanskassa Danmarks Förvaltningshöjskole (jäljempänä DFH) on luopunut konsultoinnista ja keskittyy virkamieskoulutukseen ja kansainväliseen hallinnon kehittämiseen. DFH on myöhemmin liitetty osaksi ProfessionshØjskolen Metropol -nimistä ammattikorkeakoulua.

Tällä hetkellä EU-maiden 27 virkamieskoulutusyksiköstä vain muutamat toimivat ilman budjettirahoitusta kilpailluilla markkinoilla. Muissa jäsenmaissa virkamieskoulutus tapahtuu keskushallinnon ohjauksessa ja pääosin budjettirahoituksella.

2.4 Nykytilan arviointi

Kokemukset Haus kehittämiskeskus Oy:n toimimisesta osakeyhtiönä ovat myönteiset. Toimintamuoto on luonut oikeansuuntaiset taloudelliset ja kehittymisen kannusteet ja on mahdollistanut pääosin kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen kilpailutilanteessa. Osakeyhtiömuoto on antanut yhtiön operatiiviselle johdolle riittävän toimintavapauden ja hyvät edellytykset joustavaan ja toimintaympäristön muutoksiin reagoivaan liiketoimintaan. Toisaalta valtion omistajaohjaus ja sovelletut valtiohallinnon corporate governance -käytännöt ovat luoneet läpinäkyvän ja organisoidun liiketoimintaympäristön.

Haasteeksi nykytilassa on muodostunut pitkäaikaisten ja monipuolisten asiakassuhteiden rakentaminen ja sen yhdistäminen hankintalainsäädännön kilpailuttamisvelvoitteeseen. Mikäli Haus kehittämiskeskus Oy toimisi hankintalain 10 §:n tarkoittamana hankintayksikköön sidossuhteessa olevana yksikkönä tarjoten toimialansa mukaisia palveluita pääasiassa valtionhallinnolle, olisi se valtionhallinnossa suljettu pois hankintalain pakottavien kilpailuttamissäännösten piiristä. Tämä mahdollistaisi Haus kehittämiskeskus Oy:n strategisen roolin vahvistamisen ja hallinnon kehittämisohjelmien tukemisen yhtiön toiminnalla.

Haus kehittämiskeskus Oy:llä on oikeus järjestää tutkintotavoitteellista ammatillista lisäkoulutusta opetusministeriön myöntämän luvan mukaisesti.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1 Tavoitteet

Esityksen tarkoituksena on saattaa Haus kehittämiskeskus Oy:n toimintaa koskevat säännökset ajan tasalle ja muuttaa yhtiön toimintaa siten, että se tuottaisi palveluita pääasiassa valtionhallinnolle. Lakiehdotuksessa säädettäisiin selkeästi Haus kehittämiskeskus Oy:n asemasta ja tehtävistä sekä aiempaa täsmällisemmin yhtiön asiakaskunnasta.

Lakiehdotuksen keskeisimpänä tavoitteena olisi in-house -aseman saavuttaminen yhtiölle. In-house -asema mahdollistaisi sellaisen kumppanuussuhteen muodostamisen valtionhallintoon kuuluvien toimijoiden ja yhtiön välillä, jossa informaatiota voitaisiin vaihtaa vapaasti ja kehittämismahdollisuuksia etsittäisiin sekä hyväksikäytettäisiin läheistä yhteistyötä harjoittaen ilman, että yhteistyö vaarantaa hankintalain kilpailuperiaatteet. Asema antaa määritellyille valtiotoimijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet saada asiantuntevaa tukea henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen, johtamisen kehittämiseen, muutoshallintaan sekä hallinnon kehittämispolitiikan toimeenpanoon.

In-house -asema mahdollistaisi myös strategisen omistuksen sisällön kehittämisen. Valtionhallinnon kehittämistä tukevat osaamisresurssit saadaan aikaisempaa tehokkaammin koko valtionhallinnon yhteiseen käyttöön. In-house -asemassa Haus kehittämiskeskus Oy:n palvelut ohjattaisiin valtion-hallinnon ja Euroopan Unionin rahoittamiin koulutus- ja kehittämistehtäviin sekä sidosyksikköaseman mahdollistamissa rajoissa muuhun liiketoimintaan.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Keskeisenä uudistuksena olisi se, että Haus kehittämiskeskus Oy tulisi tarjoamaan palveluitaan valtiohallinnon muodostamalle sidosryhmäyhteisölle. Tämä mahdollistaisi yhtiön strategisen roolin vahvistamisen ja hallinnon kehittämisohjelmien tukemisen. Nykyinen asema hankintalain mukaisesti kilpailutettavana palvelutuottajana ei mahdollista tehokasta kumppanuussuhteiden ja läheisen kehittämisyhteistyön rakentamista valtionhallinnon ja toisaalta Haus kehittämiskeskus Oy:n välillä. Nykytilanne on osaltaan vaikuttanut myös budjettirahoitteisen koulutus- ja kehitystyön perustamiseen ministeriöihin ja virastoihin.

Vastuu Haus kehittämiskeskus Oy:n toiminnasta siirrettäisiin valtiovarainministeriölle ja yhtiö toimisi sen omistajaohjauksessa olevana valtion omistamana yhtiönä. Yhtiö toimisi yleisen edun edistämiseksi. Yhtiön tehtävänä olisi koulutus- ja kehittämispalveluiden sekä niihin liittyvän liiketoimintapalvelun tarjoaminen kannattavan liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti.

Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaita olisivat välittömään valtionhallintoon kuuluvat hankintayksiköt, kuten ministeriöt sekä niiden alaiset virastot ja laitokset. Tämän lisäksi yhtiön palveluja voisivat käyttää valtion liikelaitokset ja valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita voisivat olla myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Lisäksi yhtiön asiakkaita voisivat olla EU-hallinto ja EU-jäsenmaat hallitusten välistä kehittämisyhteistyötä koskevissa hankkeissa.

4 Esityksen vaikutukset
4.1 Taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset yhtiön toimintaan

Ehdotus ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia Haus kehittämiskeskus Oy:n asemaan ja nykyisiin tehtäviin. Haus kehittämiskeskus Oy rahoittaa toimintansa kokonaan asiakasliiketoiminnan tuotoilla. Rahoitusmalli kannustaa asiakaslähtöisyyteen, asiakasyhteistyöhön ja asiakkaan tarpeiden huomioimiseen. Toiminnan rahoitusta ei ole tarkoituksena muuttaa siirryttäessä lakiehdotuksen mahdollistamaan in-house -toimintaan. Merkittävin muutos minkä in-house -toimintamalli tuottaisi, olisi valtionhallinnon yksiköiden kuten ministeriön tai viraston mahdollisuus tehdä palveluhankinta yhtiöltä ilman hankintalain mukaista tarjouskilpailua. In-house asema ei estä tarjouskilpailun järjestämistä, mutta se ei myöskään pakota siihen.

Lakiehdotus ei aiheuttaisi muutoksia yhtiön organisaatioon eikä edellyttäisi lisäresursseja. Yhtiö on tuloverovelvollinen. Lakimuutoksen jälkeen yhtiö jatkaisi toimintaansa kuten aiemminkin, eikä ehdotuksella ole vaikutusta yhtiön verotukselliseen kohteluun tai yhtiön ennen lainmuutosta tekemiin sitoumuksiin.

Esitys tukisi osaltaan hallituksen tavoitteita koota hallinnon sisäisiä tuki- ja asiantuntijapalveluita skaalaetujen ja laadun varmistamiseksi. In-house -asemassa toimivalle Haus kehittämiskeskus Oy:lle voitaisiin jatkossa antaa sen erikoisosaamiseen kuuluvia koulutustehtäviä hallinnonalojen omilta koulutusyksiköiltä. Lisäksi ehdotus edistäisi valtion hankintojen tehokasta toteuttamista ja hankintatoimen tuottavuuden kehittämistä. Esitys tukisi osaltaan valtion talouteen liittyviä säästötavoitteita.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotuksella ei olisi välittömiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Lakiehdotus mahdollistaisi valtionhallinnon yksiköiden mahdollisuuden tehdä palveluhankinta yhtiöltä ilman hankintalain mukaista tarjouskilpailua. Viranomaiset voisivat edelleen hankkia koulutus- ja kehittämispalveluja myös muilta palvelujen tuottajilta.

4.3 Ympäristövaikutukset

Yhtiön toimialaan kuuluvien koulutus- ja kehittämispalveluiden ja muun niihin liittyvän liiketoiminnan tarjoaminen tukee myös ympäristönäkökohtien huomioinnin vaatiman osaamisen ylläpitämistä ja edelleen kehittämistä. Ympäristönäkökohtia voitaisiin tehokkaasti ja koordinoidusti huomioida esimerkiksi valtion koulutustarjonnassa.

5 Asian valmistelu
5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Lakiehdotus on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Valmistelu perustuu Haus kehittämiskeskus Oy:n (ohjauksesta vastaavan valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin asettaman) asemaa pohtineen työryhmän toimenpide-ehdotukseen, joka annettiin 8.6.2009.

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Lakiluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaikilta ministeriöiltä ja Kilpailuvirastolta. Lausunnoissa lakiesitystä ja Haus:n asemaa koskevaa muutosta pidettiin poikkeuksetta kannatettavana.

Lausunnoissa yleisesti oltiin samaa mieltä esityksen myönteisistä taloudellisista vaikutuksista ja kustannustehokkaasta koulutus- ja kehittämispalvelujen hankkimisesta. Lausunnoissa todettiin kuitenkin, että jatkossakin tulee kiinnittää huomiota taloudelliseen ja tehokkuusperusteiseen omistajaohjaukseen. Myös tilanteessa, jossa palveluja ei kilpailuteta, tulisi varmistaa palvelujen hinta-laatusuhde. Kilpailuvirasto pitää tärkeänä, että Haus kehittämiskeskus Oy:n aseman muutos ei vaaranna koulutus- ja kehittämispalveluiden kilpailuttamisesta yleisesti saatavia hyötyjä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

1 §.Yhtiön asema. Suomen valtio omistaa Haus kehittämiskeskus Oy:n kokonaan. Sen yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja omistajaohjaukseen sovellettaisiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia (1368/2007). Lakiehdotuksessa Haus kehittämiskeskus Oy ehdotetaan palautettavaksi valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi valtiovarainministeriö.

Haus kehittämiskeskus Oy on valtiolla erityistehtävää hoitava yhtiö ja se toimisi yleisen edun tarkoituksessa liiketaloudellisin periaattein. Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kulut katettaisiin, kuten nykyisin, yhtiön toiminnan tuotoilla, joita olisivat esimerkiksi asiantuntijapalveluista perittävät palvelumaksut.

2 §.Yhtiön tehtävät. Pykälän 1 momentissa todettaisiin yhtiön tehtävistä, jotka olisivat koulutus- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta. Yhtiön toimialasta määrätään tarkemmin yhtiön yhtiöjärjestyksessä.

3 §.Asiakkaat. Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaita olisivat valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden lisäksi valtion talousarviotalouteen kuuluvat virastot, laitokset ja muut toimielimet sekä valtion alueelliset ja paikalliset viranomaiset.

Valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) mainitut liikelaitokset kuuluisivat myös Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaisiin. Lisäksi ne ovat valtion valvonnassa ja määräysvallassa, ja niiden hallintaan siirretty omaisuus on valtion omaisuutta. Valtion liikelaitoksia ovat Ilmailulaitos, Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt, Luotsausliikelaitos sekä Varustamoliikelaitos.

Myös valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot olisivat Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaita. Tällaisia rahastoja ovat tällä hetkellä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Valtion eläkerahasto, Maatilatalouden kehittämisrahasto, Valtion ydinjätehuoltorahasto, Huoltovarmuusrahasto, Valtiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto, Valtion televisio- ja radiorahasto, Maatalouden interventiorahasto, Palosuojelurahasto ja Öljysuojarahasto. Talousarvion ulkopuoliset rahastot ovat valtion valvonnassa ja määräysvallassa. Rahastojen varat ovat valtion varoja, jotka ovat rahaston hallinnassa.

Valtionhallintoon kuuluvien virastojen ja laitosten lisäksi Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakkaina olisivat eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Näitä ovat valtiontalouden tarkastusvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, eduskunnan takuulla ja hoidossa toimiva Suomen Pankki sekä eduskunnan valvonnassa olevat Kansaneläkelaitos ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Haus kehittämiskeskus Oy jatkaisi edelleen toimintaansa Suomen hallitusta edustavana valtuutettuna organisaationa hallitusten välistä kehittämisyhteistyötä koskevissa ns. Twinning-hankkeissa. Nämä hankkeet tähtäävät uusien jäsenmaiden ja kandidaattimaiden hallinnon kehittämiseen muiden jäsenmaiden tuella ja EU:n rahoituksella. Hallitusten välisiä järjestöjä, joissa Suomi on mukana, ovat muun muassa Yhdistyneet kansakunnat ja sen erityisjärjestöt, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja OECD.

4 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

2 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Haus kehittämiskeskus Oy -nimisestä osakeyhtiöstä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Yhtiön asema

Haus kehittämiskeskus Oy on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö. Yhtiö kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan, ja valtiovarainministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Yhtiön omistusta koskevaan päätöksentekoon ja omistajaohjaukseen sovelletaan valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia (1368/2007).

2 §
Yhtiön tehtävät

Yhtiön tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluita sekä niihin liittyvä liiketoiminta. Yhtiön toimialasta määrätään tarkemmin yhtiöjärjestyksessä.

3 §
Asiakkaat

Yhtiön asiakkaita ovat valtionhallinnon virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita ovat myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Lisäksi yhtiön asiakkaita voivat olla Euroopan unionin hallinto ja yhteisön jäsenmaat hallitusten välistä kehittämisyhteistyötä koskevissa hankkeissa, sekä ne hallitusten väliset järjestöt, joissa Suomi on jäsen.

4 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri
Mari Kiviniemi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.