HE 157/2009

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että osittainen hoitoraha korotetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kalenterikuukaudelta ja oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.


PERUSTELUT

1. Nykytila
1.1. Osittainen hoitoraha

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 13 §:n 1 momentin mukaan virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osittaista hoitorahaa. Vuoden 2004 elokuun alusta lukien oikeutta osittaiseen hoitorahaan laajennettiin koskemaan myös lapsen perusopetuksen ensimmäistä ja toista lukuvuotta.

Osittaista hoitorahaa maksetaan alle kolmevuotiaasta lapsesta. Lisäksi sitä maksetaan peruskoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla olevasta lapsesta sekä esiopetuksessa olevasta lapsesta, jos hän osallistuu oppivelvollisena esiopetukseen oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävänä vuonna.

Osittaista hoitorahaa maksetaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvasta lapsesta kunnes hänen kolmas lukuvuotensa perusopetuksessa päättyy. Lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kun hänen oppivelvollisuutensa alkaa kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta.

Oppivelvollisuus alkaa tavallisesti sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollisuus voi alkaa poikkeuksellisesti jo vuotta tätä aiemmin, jos lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei ilmeisesti saavuteta yhdeksässä vuodessa. Toisaalta perusopetuslain 27 §:n nojalla lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin, jos psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella todetaan, että lapsella ei vielä seitsemänvuotiaana ole riittäviä edellytyksiä aloittaa koulunkäyntiä. Perusopetuslain 26 a §:n mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella ja sellaisella lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna.

Osittaisen hoitorahan maksaminen perustuu lapsen vanhemmalla voimassa olevaan virka- tai työsuhteeseen. Oleellista tuen määräytymisessä on työajan määrittely. Osittaiseen hoitorahaan on oikeus, jos vanhemman työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa.

Osittaista hoitorahaa ei makseta, kun lapsen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. Osittaista hoitorahaa ei makseta ajalta, jolta perheellä on oikeus saada äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oikeutta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka osittaiseen vanhempainrahaan, tukea ei kuitenkaan makseta ennen kuin sairausvakuutuslain (1224/2004) mukainen edellä tarkoitettu aika on päättynyt. Tukea ei myöskään makseta eritysäitiysrahan maksamisajalta.

Osittainen hoitoraha on kalenterikuukaudessa 70 euroa. Tuki on maksettu sille vanhemmalle, joka lasta pääasiallisesti hoitaa. Molemmille vanhemmille voidaan maksaa tukea saman kalenterikuukauden ajalta, jos he hoitavat lasta eri aikoina. Tukea maksetaan vain yhdestä lapsesta kerrallaan, vaikka perheessä olisi useampi tukeen oikeutettu lapsi.

Osittaista hoitorahaa voi saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tuen tai kotihoidon tuen kanssa, jos lasta hoitaa muu henkilö kuin vanhemmat tai muu huoltaja. Kunnan järjestämä päivähoito ei estä osittaisen hoitorahan saamista.

Jotta tukea voitaisiin myöntää, vanhemman on pystyttävä todentamaan, että hänen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Työntekijän tulee osittaista hoitorahaa hakiessaan esittää työantajan selvitys keskimääräisestä viikoittaisesta työtuntimäärästä. Hakijan tulee myös esittää selvitys, mistä kokoaikaista työaikaa lyhyempi työaika johtuu. Osittaisen hoitorahan saaminen ei välttämättä edellytä säännöllisen työajan nimenomaista lyhentämistä, vaan työajan keskimääräinen pituus ja se, ettei hakija aktiivisesti hae kokoaikatyötä, saattavat olla riittäviä selvityksiä siitä, että lyhyempi työaika johtuu lapsen hoidosta.

Osittaisen hoitorahan menot vuonna 2008 olivat 8,8, miljoonaa euroa, josta koululaisten osuus oli 5,8 miljoonaa euroa. Kokonaismenoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 2005—2008 välisenä aikana. Osittaisen hoitorahan käyttö on ollut melko vähäistä. Osittaista hoitorahaa maksettiin vuoden 2008 lopussa 10 428 perheelle, joiden lapsista esiopetus- ja kouluikäisiä oli 7 066 ja sitä nuorempia 3 362.

1.2. Yrittäjien perhe-etuudet

Yrittäjällä on tällä hetkellä oikeus lasten kotihoidon tukeen samoin kuin sairausvakuutuslain mukaisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan sekä osittaiseen vanhempainrahaan. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen osittaiseen vanhempainrahaan yrittäjällä on silloin, kun omassa yrityksessä tehty työ vähenee 40—60 prosenttiin aiemmasta vähintään kahden kuukauden ajaksi.

Yrittäjillä ei ole nykyisen lain mukaan oikeutta osittaiseen hoitorahaan. Näin ollen yrittäjävanhemmilla ei ole mahdollisuutta tehdä lapsen hoitojärjestelyjä osittaisen hoitorahan turvin toisin kuin palkansaajan asemassa olevilla vanhemmilla.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on yrittäjällä usein palkansaajaa hankalampaa, ja se vaikuttaa myös nuorten ihmisten ja erityisesti naisten halukkuuteen ryhtyä yrittäjäksi. Erityisen hankalaksi yrittäjävanhempien perhe- ja työelämän yhteensovittamisen tekee se, että yrittäjien työaika on usein epäsäännöllinen ja työtehtävät osuvat usein tavanomaisten työaikojen ulkopuolelle. Lisäksi yrittäjät pitävät keskimääräistä vähemmän lomaa. Etenkin naisyrittäjien ongelmat kulminoituvat usein äitiyden, vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamiseen.

Esityksen jatkovalmistelun yhteydessä on arvioitu, että asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi osittaisen hoitorahan edellytykset tulisi määritellä yhdenmukaisesti palkansaaja- ja yrittäjävanhempien kohdalla. Myös viranomaisten toiminnan kannalta tämä olisi selkeämpää. Näin ollen myös yrittäjävanhempien oikeus osittaiseen hoitorahaan tulisi määritellä keskimääräisen viikoittaisen työtuntimäärän perusteella eikä työajan lyhenemisen perusteella.

2. Ehdotetut muutokset

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman (s. 55, 10.5. Perheiden hyvinvointi) mukaan: ”Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan 1.1.2010 alkaen 90 euroon, jotta se nykyistä paremmin korvaisi työajan lyhentämisestä johtuvaa palkan menetystä. Samalla laajennetaan osittainen hoitoraha yrittäjille.”

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä ja puutteiden korjaamista tullaan jatkamaan. Tämäkin muutos liittyy yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvaa tukemalla yrittäjänä toimivia pienten lasten vanhempia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Lasten hoidon ja tasapainoisen kehittymisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että lasten vanhemmilla on erilaisia mahdollisuuksia järjestellä yksilöllisesti perhe- ja työelämän välisiä suhteita. Tähän liittyen kehitetään myös osittaista hoitorahaa lasten hoidon tukimuotona. Jotta osittainen hoitoraha korvaisi nykyistä paremmin lyhyemmästä työajasta johtuvaa palkan menetystä, sen tasoa tulee nostaa.

Esityksen tarkoituksena on tukea pienten lasten vanhempia heidän joutuessaan sovittamaan perhe- ja työelämän vaatimuksia. Esitykseen sisältyy kaksi ehdotusta: Osittaisen hoitorahan tason nostaminen ja toisaalta tuen laajentaminen koskemaan myös yrittäjiä. Osittaisen hoitorahan määrää esitetään korotettavaksi 70 eurosta 90 euroon ja oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä.

Yrittäjävanhempien perhe- ja työelämän yhteen sovittaminen yrittäjäperheissä on erityisen haastavaa, koska yrittäjien työaika on usein epäsäännöllinen ja työtehtävät osuvat usein myös tavanomaisten työaikojen ulkopuolelle.

Yrittäjävanhemman tulisi osittaista hoitorahaa hakiessa esittää Kansaneläkelaitokselle luotettava selvitys lapsen hoidon vuoksi toteutettavasta työajasta, josta ilmenee, että yrittäjän keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia.

Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka toimii yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitettu vakuutus tai joka toimii maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus.

Osittaisen hoitorahan määrän korottamisella on tarkoitus kompensoida nykyistä paremmin lapsen hoidosta aiheutuvaa ansionmenetystä.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännökset yrittäjänä toimivan vanhemman ja muun huoltajan oikeudesta osittaiseen hoitorahaan. Lisäksi osittaisen hoitorahan määrää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kalenterikuukaudessa Samalla pykälän rakenne ehdotetaan uudistettavaksi.

Pykälän 1 momentti sisältää perussäännökset siitä, kenellä on oikeus osittaiseen hoitorahaan. Momentin ensimmäinen virke on samansisältöinen kuin voimassa olevan lain 13 §:n 1 momentin ensimmäinen virke. Sen mukaan osittaista hoitorahaa maksetaan virka- tai työsuhteessa olevalle alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Edellytyksenä on, että hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että myös yrittäjänä toimivalla lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla olisi samoin edellytyksin oikeus osittaiseen hoitorahaan.

Yrittäjäksi katsottaisiin henkilö, jolla on yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu vakuutus tai joka toimii maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus. Pykälän 1 momentin viimeisen virkkeen mukaan molemmat vanhemmat tai huoltajat voisivat saada osittaista hoitorahaa saman kalenterikuukauden ajalta. Edellytyksenä on, etteivät he ole poissa töistä lapsen hoidon vuoksi samanaikaisesti. Säännös vastaa asiasisällöltään voimassa olevan lain 13 §:n 5 momenttia.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kouluikäisten lasten vanhempien oikeudesta osittaiseen hoitorahaan. Säännös vastaa voimassa olevan lain 13 §:n 1 momentin kahta viimeistä virkettä.

Osittaisen hoitorahan määrästä säädettäisiin pykälän 3 momentissa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, missä tapauksissa oikeutta osittaiseen hoitorahaan ei ole. Säännöksen asiasisältö on voimassa olevan lain mukainen. Momentin ensimmäinen virke vastaa voimassa olevan lain 13 §:n 2 momenttia ja momentin loppuosa sen 3 momenttia.

3. Esityksen vaikutukset
3.1. Taloudelliset vaikutukset

Osittaisen hoitorahan saajia on noin 10 000. Osittaisen hoitorahan korottaminen 70 eurosta 90 euroon kalenterikuukaudessa lisää kuntien kustannuksia vuodessa 2,6 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on 1,3 miljoonaa euroa. Osittaisen hoitorahan laajentaminen yrittäjiin lisää kuntien kustannuksia noin 0,5 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on 0,25 miljoonaa euroa vuodessa. Yrittäjiä arvioidaan tulevan osittaisen hoitorahan piiriin noin 500. Yhteensä lainmuutoksen aiheuttamat kustannukset kunnille vuonna 2010 ovat noin 3,1 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 1,55 miljoonaa euroa. Kustannusten lisäys on otettu huomioon valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2010 momentilla 28.90.30.

3.2. Vaikutukset perheiden asemaan

Osittaisen hoitorahan tason korottaminen luo paremmat mahdollisuudet perheille hyödyntää kyseistä etua ja siten esitys edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Siten kumpikin vanhemmista voi omalta osaltaan kantaa vastuuta lapsen hoitamisesta ja kuitenkin osallistua työelämään.

Tuen laajentaminen yrittäjiin parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa yhdenmukaistamalla yrittäjäasemassa olevien pienten lasten vanhempien oikeudet palkansaajavanhempien oikeuksiin. Uudistus parantaa erityisesti nuorten naisyrittäjien asemaa. Myös yrittäjäperheet voisivat nykyistä joustavammin tulevaisuudessa tehdä työelämää koskevia henkilökohtaisia ratkaisujaan lasten ehdoilla, lasten tarpeista käsin.

Työn ja vanhemmuuden nykyistä parempi yhteensovittaminen vaikuttaa suotuisasti työllisyysasteen kohottamiseen, väestöpoliittiseen kehitykseen sekä lapsen edun toteutumiseen arjessa.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Valmistelussa on kuultu työ- ja elinkeinoministeriötä, Suomen Yrittäjiä sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä pohtivan työryhmän määräaika päättyy 31.10.2009. Työryhmä on käsitellyt myös osittaisen hoitorahan laajentamista koskemaan yrittäjiä ja tehnyt alustavan ehdotuksen siitä, että laajennus kohdistettaisiin niihin yrittäjiin, joiden omassa yrityksessä tekemä keskimääräinen viikoittainen työaika on vähentynyt lapsen hoidon vuoksi aiemmasta vähintään 25 prosenttia. Työryhmässä on ollut sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi edustettuna työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoina yrittäjiä edustavia järjestöjä, työmarkkinajärjestöjä sekä Kansaneläkelaitosta.

5. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

6. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 13 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1078/2002 ja 1227/2003, seuraavasti:

13 §
Osittainen hoitoraha

Virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osittaista hoitorahaa. Oikeus osittaiseen hoitorahaan on samoin edellytyksin myös lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka toimii yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitettu vakuutus tai joka toimii maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus. Molemmilla vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus saada osittaista hoitorahaa saman kalenterikuukauden ajalta, jos he eivät ole yhtäaikaisesti poissa työstä lapsen hoidon vuoksi.

Lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus osittaiseen hoitorahaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa on kuitenkin oikeus saada siihen saakka kunnes lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.

Osittainen hoitoraha on 90 euroa kalenterikuukaudessa.

Osittaista hoitorahaa ei makseta, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. Osittaista hoitorahaa ei myöskään makseta ajalta, jolta perheellä on oikeus saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oikeutta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka osittaiseen vanhempainrahaan, osittaista hoitorahaa ei kuitenkaan makseta ennen kuin etuuksien maksamiselle sairausvakuutuslaissa säädetty aika on päättynyt.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Paula Risikko

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.