HE 180/2006

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiön sijoitustoimintaa ei rajoiteta oman pääomanehtoiseen sijoitustoimintaan. Samalla on tarpeen lisätä lakiin säännös siitä, että yhtiön sijoitustoiminnan tulee kohdentua markkinapuutealueelle.

Sijoituskohteina olevien kasvuyritysten kansainvälistymisen tukeminen edellyttää myös, että yhtiön sijoitustoiminta voidaan tarvittaessa laajentaa kattamaan myös Suomen rajojen ulkopuolelle tehtävät sijoitukset, silloin kun sijoitukseen liittyy suomalainen intressi.

Nykyinen liiketaloudellinen kannattavuusvaatimus esitetään muutettavaksi siten, että yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään vuoden 2007 alusta.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Pääomasijoitusmarkkinoiden kehittäminen on tärkeässä asemassa Euroopan Unionin Lissabonin strategian toteuttamisessa. Toimivat pääomasijoitusmarkkinat ovat keskeinen edellytys innovaatioille, uusien kasvuyritysten syntymiselle ja näiden seurauksena uusien työpaikkojen luomiselle ja kestävälle kasvulle. Viimeaikaisten selvitysten mukaan (muun muassa Euroopan Pääomasijoitusyhdistys, EVCA) Suomella on vielä paljon tekemistä, kun pyritään kehittämään suotuisa toimintaympäristö kasvuyrittäjyydelle ja riskisijoittamiselle.

Pääomasijoitustoimiala on kansainvälistynyt voimakkaasti. Maantieteelliset rajat ylittävän sijoitustoiminnan lisääntyminen on välttämätön edellytys pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymiselle sekä tämän myötä menestykselliselle sijoituksista irtaantumiselle Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella. Pääomasijoitustoimialan kansainvälistymistä kuvaa se, että suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden hallinnoimien rahastojen pääomista viime vuonna jo lähes puolet sijoitettiin ulkomaille.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:lla (jäljempänä Teollisuussijoitus) on ollut vahva rooli pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämisessä 1990-luvun puolen välin jälkeen. Se on ollut sijoittajana lähes kaikissa Suomeen perustetuissa pääomasijoitusrahastoissa. Viime vuosina Teollisuussijoituksen toiminta on vahvistunut uusien kasvuyritysten aikaisen vaiheen rahoittajana sitä mukaan kun yksityiset sijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan yritysten myöhempien vaiheiden kehitystä. Teollisuussijoituksen toiminta on muodostunut myös merkittäväksi sellaisissa yksittäisissä suorissa sijoitushankkeissa, joihin liittyy vaikeasti arvioitavissa oleva pitkäkestoinen riski.

2. Nykytila
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Teollisuussijoitus on oman pääomanehtoisia sijoituksia tekevä valtion kokonaan omistama yhtiö. Teollisuussijoituksen toimintaa sääntelee Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annettu laki (jäljempänä Tesi-laki). Tesi-lain lisäksi Teollisuussijoituksen toimintaan sovelletaan yleislakina osakeyhtiölakia.

Tesi-lain 1 §:n mukaan Teollisuussijoituksen tarkoituksena on tehdä oman pääomanehtoisia sijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin yhteisöihin sekä erityisesti pitkäaikaista riskinottoa edellyttävissä yrityshankkeissa myös suoraan yrityksiin. Sijoitusinstrumenttina on käytetty yleisesti myös pääomalainaa. Se vastaa tunnusmerkistöltään oman pääoman ehtoista sijoitusta ja on syyskuun alkuun 2006 voimassa olleen osakeyhtiölain mukaan kirjattu eräksi sijoituksen kohteena olevan yhtiön omaan pääomaan. Uusi osakeyhtiölaki määrittelee kuitenkin pääomalainan jatkossa vieraaksi pääomaksi. Koska Tesi-laki rajaa yhtiön tehtävän oman pääomanehtoiseksi sijoitustoiminnaksi, uuden osakeyhtiölain voimaan tullessa Teollisuussijoitus ei voisi tehdä lainkaan pääomalainasijoituksia.

Tesi-laki ei kohdenna yhtiön toimintaa markkinapuutealueelle, vaan puhuu yleensä sijoittamisesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ohjannut yhtiötä keskittymään sijoitustoiminnassaan erityisesti alkaviin innovatiivisiin yrityksiin keskittyviin rahastoihin, joihin on ollut vaikea saada yksityistä rahoitusta ilman Teollisuussijoituksen mukaan tuloa. Myös useisiin elinkeinopoliittisesti tärkeisiin yksittäisiin suoriin sijoituskohteisiin on ollut vaikeuksia saada rahoitusta ilman Teollisuussijoitusta. Valtion erityisrahoitusyhtiön sijoitukset on syytä keskittää markkinapuutealueille, joihin ei ole saatavissa riittävästi yksityistä rahoitusta.

Valtioneuvoston päätöksessä Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista määrätään lisäksi, että Teollisuussijoituksen tehtävänä on tukea nimenomaan suomalaisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Voimassaolevassa Tesi-laissa ei ole säännöksiä Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan kohdentamisesta koti- ja ulkomaisiin sijoituskohteisiin.

Tesi-lain 2 §:n mukaan yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Yksittäisissä sijoituspäätöksissä voidaan voimassa olevan lain mukaan poikkeuksellisesti hyväksyä tavanomaista alhaisempi tuotto-odotus ja suurempi riski.

2.2. Nykytilan arviointia

Voimassa olevan lain mukaan Teollisuussijoitus on ensisijaisesti rahastosijoittaja. Se on voinut tehdä myös suoria sijoituksia elinkeinopoliittisesti tärkeisiin, pitkäaikaista ja vaikeasti arvioitavissa olevaa riskiä sisältäviin kohteisiin. Viime vuosina riskirahoituksen saatavuus on vaikeutunut erityisesti alkavien innovatiivisten ja kasvuyritysten osalta sekä elinkeinopoliittisesti tärkeissä yksittäisissä hankkeissa. Tästä syystä suorien sijoitusten osuus Teollisuussijoituksen sijoitussalkussa on lisääntynyt merkittävästi.

Syyskuun alusta 2006 voimaantulleessa uudessa osakeyhtiölaissa pääomalainaa ei enää määritellä oman pääoman eräksi. Pääomalainan kirjanpidollinen kohtelu tulee riippumaan sovellettavasta kirjanpitosääntelystä, jolloin pääomalainaa lähtökohtaisesti pidetään vieraana pääomana. Teollisuussijoitus on voimassaolevan osakeyhtiölain aikana tehnyt kohdeyhtiöihin sijoituksia myös pääomalainoina. Koska pääomalainoja ei uudessa osakeyhtiölaissa luokiteltaisi oman pääomanehtoiseksi rahoitukseksi, uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen pääomalainojen antaminen kohdeyrityksille olisi ristiriidassa Tesi-lain 1 §:n kanssa. Voidakseen täyttää elinkeinopoliittisen tehtävänsä pääomasijoitustoimialan kehittämisessä Teollisuussijoituksen on voitava myös jatkossa käyttää pääomalainaa sijoitusmuotona. Ilman Tesi-lain muutosta tämä ei ole mahdollista uuden osakeyhtiölain tultua voimaan.

Valtion erityisrahoitustoiminnan ei tule kilpailla markkinaehtoisen rahoitustoiminnan kanssa. Näin ollen julkisten rahoitusyhtiöiden toiminta tulee suunnata niin sanotulle markkinapuutealueelle ”korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita”. Tällainen säännös on Finnvera Oyj:tä koskevassa yhtiölaissa. Vastaava säännös on syytä kirjata myös Tesi-lakiin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa rahoituksen saatavuus on ollut ongelma erityisesti voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävillä alkavilla innovatiivisilla yrityksillä ja teknologiayrityksillä.

Valtioneuvoston päätöksessä Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista on todettu, että Teollisuussijoituksen tehtävänä on tukea suomalaisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi päätöksessä määrätään, että Teollisuussijoituksen tekemä sijoitus kansainvälisesti toimivaan rahastoon edellyttää, että rahaston koko sijoitustoiminnassa vähintään Teollisuussijoituksen sijoitusta vastaavien varojen määrän voidaan osoittaa kohdentuvan Suomeen. Tesi-lain ja valtioneuvoston päätöksen perusteella jää siten avoimeksi, voiko Teollisuussijoitus ulkomaisten rahastojen ohella tehdä sijoituksia myös ulkomaisiin yrityksiin. Valtioneuvoston päätös mahdollistaa myös varsin rajoitetusti rahastosijoitukset ulkomaisiin rahastoihin alan voimakas kansainvälistyminen huomioon ottaen.

Sijoitustoiminnan pitkäjänteisyys, sijoitussalkun odotettu riskiprofiili ja sijoitusten yli suhdannekierron ulottuvat pitoajat tulee ottaa huomioon, kun asetetaan tavoitteita sijoitetun pääoman tuotolle. Yhtiöön sijoitetun pääoman tuottoa tulee mitata pitkällä tähtäyksellä.

Voimassa olevassa laissa yhtiölle säädetään mahdollisuus poikkeuksellisesti hyväksyä yksittäisissä sijoituspäätöksissä tavanomaista alhaisempi tuotto-odotus ja suurempi riski. Yhtiön kaikessa sijoitustoiminnassa kuitenkin tulee olla lähtökohtana, että jokaisella sijoituskohteella on taloudellisen menestymisen mahdollisuudet ja että riskin kasvaessa tuotto-odotus vastaavasti kasvaa. Yhtiön yksittäisissä sijoituspäätöksissä tulee poikkeuksellisesti voida hyväksyä tavanomaista suurempi riski.

Yhtiön kannattavuutta seurataan edellä mainituista syistä johtuen jo tällä hetkellä vuotuisten kannattavuusmittarien lisäksi pidemmän tähtäyksen kannattavuutta kuvaavilla mittareilla. Yhtiön riskinoton tasoa on puolestaan ohjattu kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta osana yhtiön elinkeino- ja omistajapoliittista ohjausta.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on säilyttää Teollisuussijoitus ensisijaisesti rahastosijoittajana, joten tältä osin ei lakiin ehdoteta muutoksia. Tämä merkitsee sitä, että yli puolet yhtiön tekemistä sijoituksista toteutetaan rahastojen kautta.

Tavoitteena on myös säilyttää ennallaan Teollisuussijoituksen mahdollisuus käyttää sijoitustoiminnassaan lainainstrumentteja. Teollisuussijoituksen toimialaan kuuluvia pääomasijoituksia olisivat jatkossa oman pääomanehtoiset sijoitukset, jotka ovat yleensä osakesijoituksia tai välipääomasijoituksia, joita ovat esimerkiksi pääomalainat ja vaihtovelkakirjalainat. Näiden tunnusmerkkejä ovat vakuudettomuus ja heikompi etuoikeusasema. Myös vakuudettomat lainat eräissä erityistapauksissa voisivat kuulua yhtiön käyttämiin rahoitusinstrumentteihin. Muutoksella ei siten muutettaisi ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa voimassa ollutta sääntelyä Teollisuussijoituksen tekemien sijoitusten luonteesta.

Markkinapuutteen kirjaamisella lakiin on tarkoitus täsmentää yhtiölle annettua elinkeinopoliittista tehtävää ja yhdenmukaistaa valtion erityisrahoitusyhtiöiden rahoitus- ja sijoitustoiminnan linjauksia.

Suomalaisen yritystoiminnan ja pääomarahoitustoiminnan kansainvälistyessä on ilmennyt tarvetta täsmentää Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan suuntaviivoja siten, että sijoitukset ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin ja kohdeyrityksiin olisivat mahdollisia aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi nimenomainen säännös, jonka mukaan Teollisuussijoitus voisi sijoittaa myös ulkomaisiin pääomarahastoihin ja kohdeyrityksiin. Koska Teollisuussijoituksen tarkoituksena on nimenomaan suomalaisen yritystoiminnan edistäminen, edellytettäisiin laissa tarkoitetulta ulkomaiselta sijoitukselta, että sijoitusten kohteena olevien ulkomaisten pääomarahastojen ja kohdeyritysten toiminta edistää taloudellista kehitystä Suomessa, toisin sanoen niihin liittyy suomalainen intressi.

Voimassaolevaan valtioneuvoston päätökseen sisältyvän määräyksen mukaisesti rahastosijoitus ulkomaiseen rahastoon olisi mahdollinen, jos rahaston koko sijoitustoiminnassa vähintään Teollisuussijoituksen sijoitusta vastaavien varojen määrän voitaisiin osoittaa kohdentuvan Suomeen. Tätä rajausta on pidettävä nykytilanne huomioon ottaen liian suppeana. Sen sijaan ulkomaisen sijoituksen kriteerinä tulisi pitää ns. suomalaista intressiä, jota käytetään muun muassa valtion vientitakuiden osalta.

Ulkomaiseen yritykseen tehtävään sijoitukseen sisältyy suomalainen intressi esimerkiksi silloin, kun kyseinen yritys käynnistää yritystoimintaa Suomessa. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomainen kaivosyhtiö, jonka kaivoshankkeet ovat Suomessa. Suomalaisten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen voi myös liittyä tarve kohdistaa riskirahoitusta ulkomailla käynnistettävään tytär- tai osakkuusyhtiöön. Kysymykseen voivat tulla myös mahdolliset eurooppalaiset suurhankkeet tai ulkomaiset investoinnit Suomessa edellyttäen, että ne edistävät suomalaista elinkeinotoimintaa.

Teollisuussijoituksen toiminnassa on kyse rahastojen kautta tai suoraan yrityksiin tehtävistä sijoituksista, joihin liittyy vahva suuntautuneisuus uusiin tuotantoteknologioihin tai palvelukonsepteihin ja sellaisiin uusiin tuotteisiin tai palveluihin, jotka ovat vasta tuotekaarensa alkuvaiheessa. Tuotteisiin tai palveluihin liittyy usein myös merkittävä odotus kansainvälisestä markkinapotentiaalista. Hankkeisiin on niiden aikaisemmassa kehitysvaiheessa voitu myöntää myös julkista T&K -rahoitusta esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) toimesta. Valtion teknologiapanostusten realisoituminen tuotannolliseksi toiminnaksi tai uutta teknologiaa käyttäviksi palveluiksi edellyttää julkista rahoitusta myös alan yritystoimintaan. Teollisuussijoituksen rahoitusstrategiassa onkin alusta pitäen erityisesti korostunut aloittavien yritysten oman pääomanehtoinen rahoitus, joka on Suomessa ollut selkeä markkinapuutealue. Teollisuussijoituksen suoraan tai välillisesti rahoittamiin yrityksiin ja hankkeisiin liittyy siis vahva teknologia- ja elinkeinopoliittinen intressi. Teollisuussijoituksen sijoitustoimintaan liittyy lähtökohtaisesti suurempi riski kuin tavanomaiseen pankkitoimintaan kuuluvaan yritysrahoitukseen.

Teollisuussijoituksen tulee voida yksittäisissä sijoituksissa hyväksyä tavanomaista korkeampi riski ja sijoitetun pääoman minimituottovaatimus tulee asettaa pitkällä aikavälillä (5—10 vuotta).

4. Esityksen vaikutukset
4.1. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Esitetyt muutokset parantavat Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan edellytyksiä ja helpottavat yritysten riskirahoituksen saatavuutta. Samalla muutokset vaikuttavat välillisesti myönteisellä tavalla yritysten kasvuun, tuloksentekokykyyn ja työllistämismahdollisuuksiin.

Teollisuussijoituksen toiminnan suuntaaminen selkeämmin markkinapuutealueille voi lisätä yhtiön riskejä pitkällä aikavälillä. Mahdollisesti realisoituessaan riskit saattavat myös heikentää yhtiön kannattavuutta.

4.2. Organisaatio- ja henkilövaikutukset

Pääomalainan mahdollistaminen myös jatkossa turvaa yhtiön toimintamahdollisuudet pääomasijoitusmarkkinoiden kehittäjänä.

Kansainvälisen sijoitustoiminnan edellytysten parantuessa Teollisuussijoituksen tulee kehittää yhteistyötä Finnvera Oyj:n kanssa.

Teollisuussijoituksen rahastosijoitusten ja suorasijoitustoiminnan kasvu edellyttää 2—3 henkilön lisäpanostusta seuraavan kahden vuoden aikana. Yhtiön henkilöstön määrä kasvaisi 20:een.

5. Asian valmistelu

Asia on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä elinkeino-osastolla ja omistajapolitiikan yksikössä yhteistyössä Teollisuussijoituksen kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunnot tärkeimmiltä sidosryhmiltä ja alan asiantuntijoilta. Lausunnoissa kannatetaan ja pidetään tarpeellisina ehdotettuja muutoksia lainainstrumenttien käytön jatkamisesta yhtiön sijoitustoiminnassa, markkinapuutteen kirjaamisesta lakiin, sijoitusmahdollisuuksien laajentamisesta ulkomaisissa kohteissa sekä yhtiön sijoitustoiminnan kannattavuuden tarkastelusta pitkällä aikavälillä.

Elinkeinoelämän keskusliitto korostaa lausunnossaan, että Teollisuussijoituksen tulee suunnata sijoitustoimintansa kattamaan sellaista rahoituksellista markkinapuutetta, jolla edistetään suomalaista pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Teollisuussijoitus esittää, että yhtiölle kirjataan valtioneuvoston päätöksessä mahdollisuus tehdä tuottohakuisia sijoituksia kohteisiin, joissa rahoituksen tarjonnassa ei esiinny puutteita, erityisesti silloin, kun yhtiön sijoitussalkkua tasapainotetaan yhtiöön sijoitetun pääoman pitkän aikavälin tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Finnvera Oyj näkee perusteltuna yhteistyön kehittämisen Teollisuussijoituksen ja Finnveran välillä myös kansainväliseen sijoitus- ja rahoitustoimintaan liittyen siten, että Finnveran kokemus ja osaaminen kansainvälisestä rahoituksesta hyödyttäisi myös Teollisuussijoituksen sijoitustoimintaa. Tekes toivoo verokannusteiden käyttöönottoa alkaville innovatiivisille yrityksille ja niiden pääomarahoitukselle. Teknillisen korkeakoulun pääomasijoitusrahoituksen professori Markku Maula suhtautuu varauksellisesti Teollisuussijoituksen suorasijoitustoiminnan osuuden merkittävälle kasvattamiselle. SAK toteaa lausunnossaan, että suomalainen intressi on määriteltävä tarkemmin. Suomen Yrittäjät huomauttavat, että keskeisten kilpailijamaidemme vastaavat julkiset pääomasijoitusyhteisöt todennäköisesti toimivat merkittävästi tappiollisesti myös pitkällä aikavälillä.

Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön lausunnoissa kiinnitetään huomiota terminologisiin ongelmiin ja epätäsmällisyyksiin, jotka johtuvat pääomasijoitustoimialan nuoruudesta, vakiintumattomista käytännöistä ja toimialan sääntelyn vähäisyydestä.

Lausunnot on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälän 1 momentin muutos mahdollistaa sen, että Teollisuussijoitus voisi edelleenkin tehdä sijoituksia käyttäen lainainstrumenttia.

Pykälän 2 momenttiin on lisätty säännös, jonka mukaan ”yhtiön sijoitustoiminta tulee suunnata korjaamaan pääomasijoitustoimialan rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita”. Säännös olisi samansisältöinen, kuin Finnvera Oyj:ta koskevaan yhtiölakiin sisältyvä vastaava säännös.

Yhtiön edellytyksiä sijoittaa kansainvälisesti esitetään laajennettavaksi. Kansainvälisiin pääomarahastoihin yhtiö on jo nykylinjausten mukaankin voinut sijoittaa tietyin edellytyksin. Sijoittaminen ulkomaisiin pääomarahastoihin tai suoraan ulkomaisiin kohdeyrityksiin olisi mahdollista sillä edellytyksellä, että sijoituksiin liittyy suomalainen intressi. Suomalainen intressi määriteltäisiin valtioneuvoston päätöksessä.

2 § Talouden syklisyys, sijoitustoiminnan pitkäjänteisyys ja yhtiön elinkeinopoliittinen tehtävä otettaisiin esityksessä huomioon siten, että yhtiöön sijoitetun pääoman tuottotavoitteen tulisi toteutua pitkällä aikavälillä. Yksittäisissä sijoituspäätöksissä voitaisiin yhtiön elinkeinopoliittisen tehtävän täyttämiseksi hyväksyä tavanomaista suurempi riski kuitenkin tuottotavoitteesta tinkimättä. Yhtiön toiminnan kannattavuutta arvioitaisiin pidemmällä tähtäyksellä yli suhdannekierron. Yhden suhdannekierron pituus nykyisessä markkinatilanteessa on tyypillisesti noin 5—10 vuotta.

Yhtiön riskinoton tasoa tultaisiin jatkossakin tarkentamaan kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeistuksella.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkoituksena on, että valtioneuvoston päätöstä Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista muutettaisiin lakia ja sen perusteluja vastaavaksi.

3. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan viimeistään vuoden 2007 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä 30 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1352/1999) 1 ja 2 § seuraavasti:

1 §

Suomen Teollisuussijoitus Oy on pääomasijoitusalan valtionyhtiö, jonka tarkoituksena on edistää erityisesti suomalaista pientä ja keskisuurta yritystoimintaa tekemällä sijoituksia ensisijaisesti pääomarahastoihin. Yhtiö voi tehdä pääomasijoituksia suoraan kohdeyrityksiin erityisesti pitkäaikaista riskinottoa edellyttävissä yrityshankkeissa.

Yhtiön sijoitustoiminta tulee suunnata korjaamaan pääomasijoitustoimialan rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita.

Yhtiö voi tehdä vastaavia sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja kohdeyrityksiin edellyttäen, että niiden toiminta edistää taloudellista kehitystä Suomessa.

2 §

Yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.

Yhtiön elinkeinopoliittisen tehtävän täyttämiseksi voidaan yksittäisissä sijoituspäätöksissä hyväksyä tavanomaista suurempi riski.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Paula Lehtomäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.