HE 160/2003

Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyvien menettelysäännösten muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksen hoitamia etuuksia koskevaa lainsäädäntöä hallintolain johdosta. Esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevat päätökset voidaan edelleen postittaa tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä ja ettei Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevia päätöksiä voida korjata hakijan vahingoksi ilman hakijan suostumusta.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, aikaisintaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2004.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1. Hallintolaki

Vuoden 2004 alusta voimaan tuleva hallintolaki (434/2003) on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki, jossa säädetään hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Laki korvaa hallintomenettelylain (598/1982), asiakirjain lähettämisestä annetun lain (74/1954) ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/1966). Hallintolakiin on pyritty kokoamaan hallintoasian käsittelyssä noudatettavat menettelysäännökset sekä hallinnon palvelujen laadun vähimmäisvaatimukset mahdollisimman kattavasti siten, ettei muuhun lainsäädäntöön tarvitsisi ottaa samaa asiaa koskevia säännöksiä. Muussa laissa ei myöskään tulisi tarpeettomasti viitata hallintolain säännöksiin.

Hallintolaki on yleislaki, jota on pääsäännön mukaan noudatettava kaikentyyppisten julkisen hallintotehtävien hoitamisessa sekä hallintoasioiden virellepanoon, käsittelyyn ja tiedoksiantoon liittyvässä menettelyssä. Täten hallintolaki tulee suoraan sovellettavaksi Kansaneläkelaitoksen toimialalla. Hallintolakia koskevan hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 29/2002 vp) mukaan eri hallinnonaloilla on selvitettävä tarpeet ja mahdollisuudet yhteensovittaa erityislainsäädäntöä hallintolain kanssa siten, että tarve poiketa hallintolain säännöksistä jää mahdollisimman vähäiseksi. Hallintovaliokunta totesi, että erityissääntelyn tarvetta joudutaan tarkastelemaan ainakin Kansaneläkelaitoksen toimialalla ja että mahdolliset muutokset on saatava toteutettua kuluvalla vaalikaudella. Hallintolain 5 §:n mukaan, jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain asemasta.

Kansaneläkelaitoksen toimialalla erityissääntelyn tarvetta on vain päätösten tiedoksiantoa koskevassa menettelyssä ja säännöksissä, jotka koskevat asiavirheen korjaamista hakijan vahingoksi ilman tämän suostumusta.

1.1. Päätösten tiedoksianto Kansaneläkelaitoksen etuuksissa

Kansaneläkelaitoksen etuuslakien säännökset päätösten tiedoksiannosta poikkeavat toisistaan. Osassa etuuslaeissa on säännös päätösten toimittamisesta postitse ja siitä, että hakijan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, osa etuuslaeista ei sisällä säännöstä asiasta.

Hallintolailla kumotaan tiedoksiannosta hallintoasioissa annettu laki. Hallintolain säännösten tarkoituksena on muun muassa yksinkertaistaa tiedoksiantoa koskevia menettelyjä. Tavallinen tiedoksianto toimitetaan hallintolain 59 §:n mukaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Todisteellinen tiedoksianto toimitetaan hallintolain 60 §:n mukaan pääsääntöisesti postitse saantitodistusta vastaan. Lain mukaan tiedoksianto on toimitettava perille saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Lain perustelujen mukaan velvoittavia päätöksiä ovat kaikki sellaiset päätökset, joissa asetetaan jokin toiminnallinen velvoite, esimerkiksi maksuvelvoite.

Päätöksen lähettäminen saantitodistusta käyttäen merkitsee sitä, että etuudenhakijan tulee noutaa päätös osoitteensa mukaisesta postin toimipisteestä. Haja-asutusseudulla tämä voi merkitä pitkääkin asioimismatkaa, josta aiheutuvaan vaivaan nähden etuudenhakija voi kokea todisteellisen tiedoksiantotavan enemmän rasitteeksi kuin eduksi. Lisäksi osa päätöksistä postitetaan ulkomaille. Myöskään etuuden saamisen osalta saantitodistuksella ei voi olla sellaista merkitystä, joka puoltaisi sen käyttämistä.

Todisteellista tiedoksiantotapaa perustellaan henkilön mahdollisuudella reagoida mahdollisen määräajan kulumiseen. Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevat päätökset ovat aina henkilökohtaisia. Etuutta koskevassa päätöksessä on aina päätöksen anto- ja postituspäivä sekä valitusosoitus. Määräajan kuluminen voidaan valituksen osalta arvioida tarvittaessa uudelleen, jos asiassa esitetään riittävä selvitys siitä, että päätöstä ei ole saatu tiedoksi.

Kansaneläkelaitos antaa etuusasioissa satoja tuhansia päätöksiä vuosittain. Takaisinperintäpäätösten ja mahdollisesti joidenkin muidenkin päätösten lähettäminen saantitodistusta käyttäen tarkoittaisi mahdollisesti yli 200 000 päätöksen postittamista todisteellisesti. Saantitodistus- ja haastetiedoksiantomenettelyn kustannukset olisivat merkittävät. Kansaneläkelaitoksen toimistojen työmäärä lisääntyisi monella tavalla ja asioiden käsittely hidastuisi.

Kansaneläkelaitos lähettää nykyisin kaikki päätöksensä postitse tavallisena kirjeenä vastaanottajalle. Kansaneläkelaitoksen päätöksistä tiedoksianto saantitodistusta vastaan koskisi ainakin takaisinperintäpäätöksiä ja mahdollisesti joitakin hylkääviä päätöksiä. Kansaneläkelaitoksen antamien päätösten suuren lukumäärän ja myös asiakaspalvelunäkökohdat huomioon ottaen ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin otettaisiin säännös, jonka perusteella Kansaneläkelaitos voisi edelleen lähettää kaikki päätöksensä postitse kirjeellä. Säännös ehdotetaan otettavaksi lakiin Kansaneläkelaitoksesta, jolloin se kattaisi kaikki Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädettyjä etuuksia koskevat päätökset.

1.2. Virheen korjaaminen Kansaneläkelaitoksen etuuksissa

Kansaneläkelaitoksen etuuslakien mukaan virheen korjaamista koskevat säännökset edellyttävät aina hakijan suostumusta. Hallintolain 50 §:n mukaan asiavirhe voidaan korjata asianosaisen eduksi tai haitaksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää lähtökohtaisesti asianosaisen suostumusta. Suostumusta ei hallintolain mukaan kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Koska hallintolaki sisältää varsin kattavat säännökset päätöksessä olevan virheen korjaamisesta, esityksessä ehdotetaan etuuslaeissa olevien, hallintolain säännösten kanssa päällekkäisten säännösten kumoamista tältä osin. Hallintolain 6 §:ssä nimenomaisesti säädetty luottamuksensuoja asettaa erityisen suuria vaatimuksia sosiaaliturvaa ja eläkevakuutusta hoitavan viranomaisen toiminnalle. Näin ollen etuuspäätöksiä oikaistaessa katsotaan tarpeelliseksi säätää hallintolaista poikkeavasti siten, että asianosaisen vahingoksi tehtävä asiavirheen ja menettelyvirheen korjaaminen edellyttäisi edelleen aina asianosaisen suostumusta. Muutoin hallintolain säännöksiä virheen korjaamisesta sovellettaisiin Kansaneläkelaitoksen etuuslainsäädännössä.

2. Esityksen vaikutukset

Ehdotuksilla ei ole vaikutuksia etuuksista aiheutuviin menoihin eikä myöskään organisatorisia vaikutuksia, koska säännöksillä pyritään turvaamaan entinen menettely annettaessa päätöksiä tiedoksi ja vaadittaessa edelleen asianosaisen suostumusta, jos päätös oikaistaan hänen vahingokseen.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Asian valmisteluun on osallistunut Kansaneläkelaitos ja esityksestä on kuultu oikeusministeriötä, opetusministeriötä ja ympäristöministeriötä.

4. Muut asiaan vaikuttavat seikat

Kansaneläkelaitoksen hoitamien työttömyysturvaetuuksien osalta annetaan erillinen esitys hallintolain aiheuttamista muutoksista.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Laki Kansaneläkelaitoksesta

20 a §. Uudessa 20 a pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kaikkia Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyjä etuuksia koskevien päätösten tiedoksiannosta siten, että Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyjä etuuksia koskevat päätökset voitaisiin lähettää edelleen tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä. Pykälä sisältäisi myös informatiivisuuden vuoksi hallintolain 59 §:n 2 momenttia vastaavan maininnan siitä, että vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

1.2. Kansaneläkelaki

37 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkehakemuksen käsittelyä ei enää voitaisi määrätä raukeamaan, jos eläkkeen hakija kieltäytyy toimittamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai jos työkyvyttömyyseläkkeen hakija kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä tutkimuksesta. Hakemus voitaisiin näissä tilanteissa hylätä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Sisällöltään vastaava säännös on otettu työtekijäin eläkelain (395/1961) 10 b §:n 4 momenttiin (375/2001) ja maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) 12 §:ään.

74 b §. Hallintolaki sisältää varsin kattavat säännökset päätöksessä olevan asiavirheen korjaamisesta. Hallintolain 6 §:ssä nimenomaisesti säädetty luottamuksensuoja asettaa erityisen suuria vaatimuksia sosiaaliturvaa ja eläkevakuutusta hoitavan viranomaisen toiminnalle. Näin ollen etuuspäätöksiä oikaistaessa katsotaan tarpeelliseksi säätää hallintolaista poikkeavasti siten, että asianosaisen vahingoksi tehtävä asiavirheen korjaaminen edellyttäisi edelleen aina asianosaisen suostumusta. Tästä säädettäisiin edelleen kansaneläkelain (347/1956) 74 b §:ssä, jonka sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi. Asiavirheen korjauksen vireille tulemisessa, vaikutuksista ja asian johdosta tehtävistä asiakirjamerkinnöistä noudatettaisiin, mitä hallintolaissa säädetään. Lisäksi hallintolain kanssa päällekkäinen sääntely eli kansaneläkelain 74 b §:n säännökset kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamisesta poistettaisiin ja päätöksessä olevan kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamisessa noudatettaisiin, mitä hallintolaissa asiasta säädetään.

81 §. Pykälän mukaan käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi eläkelaitoksella on oikeus, asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, kuulustuttaa todistajia tai asiantuntijoita yleisessä alioikeudessa. Pykälää on sovellettu hyvin harvoin käytännössä. Hallintolaki ja hyvän hallinnon periaatteet korostavat viranomaisen selvittämisvelvollisuutta ja asianosaisen kuulemista eikä asianosaisen oikeusturvan kannalta ole syytä hajauttaa etuusasian käsittelyä yleisiin tuomioistuimiin. Etuusasioihin on säädetty oma muutoksenhakujärjestelmänsä ja muutoksenhakuelimissä on mahdollisuus järjestää suullinen käsittely valitusasian käsittelyn yhteydessä. Näin ollen pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

84 §. Pykälässä viitataan hallintolain voimaantulosäännöksellä kumottuun asiakirjojen lähettämisestä annettuun lakiin. Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa ehdotetaan säädettäväksi päätösten tiedoksiantamisesta ja tiedoksisaantiajasta koskien kaikkia Kansaneläkelaitoksen hoitamia etuuksia. Tämän vuoksi asiaa koskevat säännökset voidaan etuuslaeista kumota tarpeettomina.

1.3. Laki lapsen hoitotuesta

8 f §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

9 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottaviksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.4. Vammaistukilaki

7 d §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

8 §. Pykälästä ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottaviksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.5. Eläkkeensaajien asumistukilaki

14 §. Pykälästä ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottaviksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.6. Perhe-eläkelaki

37 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottaviksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.7. Rintamasotilaseläkelaki

17 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottaviksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.8. Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä

10 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottaviksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.9. Laki maahanmuuttajan erityistuesta

30 §. Päätöksen poistaminen. Lain 30 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi kolmas ja neljäs momentti, joka mahdollistaa päätöksessä olevan asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi hänen suostumuksellaan. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Pykälän otsikkoon ehdotetaan samalla lisättäväksi maininta virheen korjaamisesta.

1.10. Asumistukilaki

20 §. Yhdenmukaisesti esitetyn kansaneläkelain 84 §:n kumoamisen kanssa ehdotetaan 20 §:n 3 momentin kumoamista, jolloin päätöksen lähettämisessä ja tiedoksisaamisessa noudatettaisiin, mitä Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa säädetään.

22 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

1.11. Opintotukilaki

29 §. Muutoksenhaku. Yhdenmukaisesti esitetyn kansaneläkelain 84 §:n kumoamisen kanssa ehdotetaan pykälän 3 momentin kumoamista, jolloin päätöksen lähettämisessä ja tiedoksisaamisessa noudatettaisiin, mitä Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa säädetään.

31 a §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

32 §. Opintotuen muutoksenhakulautakunta. Hallintolainkäyttölain 55 §:ssä säädetään, että sellainen päätös, jonka tiedoksi antamisesta alkaa kulua valitusaika tai muu asianosaisen oikeuteen vaikuttava määräaika, annetaan tiedoksi todisteellisesti siten kun hallintolain 60 §:ssä säädetään. Hallintolain 60 §:n mukainen todisteellinen tiedoksianto on toimitettava saajalle postitse saantitodistusta vastaan, muulla tavalla todisteellisesti tai haastetiedoksiantona.

Opintotuen muutoksenhakulautakunta antaa vuosittain 3 000—4 000 päätöstä, joihin kaikkiin saa hakea muutosta vakuutusoikeudesta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Osa päätöksistä postitetaan ulkomaille. Nykykäytännön mukaan opintotuen muutoksenhakulautakunta lähettää kaikki päätöksensä postitse kirjeellä vastaanottajalle. Nykyinen käytäntö päätösten postituksessa on sujuva. Opintotukietuutta koskevan päätöksen määräajat ovat henkilökohtaisia ja opintotukilain säädökset mahdollistavat sen, että määräajan kuluminen voidaan arvioida tarvittaessa uudelleen, jos asiassa esitetään riittävä selvitys siitä, että päätöstä ei ole saatu tiedoksi.

Saantitodistus- ja haastetiedoksiantomenettelyn käyttäminen lisäisi opintotuen muutoksenhakulautakunnan työmäärää monella tavalla ja aiheuttaisi merkittävät lisäkustannukset. Päätöksen lähettäminen saantitodistusta käyttäen merkitsisi sitä, että hakijan tulisi noutaa päätös osoitteensa mukaisesta postin toimipisteestä. Myös etuudensaajat saattavat kokea todisteellisen tiedoksiantotavan pidemminkin rasitteeksi kuin eduksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että hallintolainkäyttölain 55 §:n 1 momentista poiketen opintotuen muutoksenhakulautakunta voisi antaa päätöksensä tiedoksi tavallisena kirjeenä. Säännös esitetään lisättäväksi opintotukilain 32 §:n 6 momentiksi.

1.12. Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta

9 §. Muutoksenhaku. Yhdenmukaisesti esitetyn asumistukilain 20 § 3 momentin kumoamisen kanssa ehdotetaan pykälän 2 momentista poistettavaksi päätöksen lähettämistä ja tiedoksi saamista koskevat säännökset, jolloin näiltä osin noudatettaisiin, mitä laissa Kansaneläkelaitoksesta säädetään.

1.13. Sotilasavustuslaki

21 a §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

1.14. Sairausvakuutuslaki

48 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava etuutta koskevassa asiassa kirjallinen päätös, jos hakija sitä vaatii. Samaa asiaa koskeva säännös hallintopäätöksen antamisesta kirjallisesti on hallintolain 43 §:ssä. Tämän vuoksi sairausvakuutuslain (364/1963) 48 §:n 1 momentti on tarpeeton. Pykälään ehdotetaan erityissäännöstä päätöksen antamisesta silloin, kun kysymys on vakuutettujen lääkekorvausten maksamisesta apteekin välityksellä. Lääkekorvauksissa on vuodesta 1970 ollut käytössä suorakorvausmenettely, jossa vakuutettu saa lääkkeet apteekissa omavastuuhintaan esittämällä Kela-kortin. Menettely perustuu sairausvakuutuslain 30 a §:n nojalla tehtyihin Kansaneläkelaitoksen ja apteekkien välisiin suorakorvaussopimuksiin. Sopimuksen perusteella apteekki hakee Kansaneläkelaitoksesta tilityksenä jälkikäteen vakuutetulle kuuluvan korvauksen. Vakuutetuille korvataan vuodessa noin 18 miljoonaa ostokertaa apteekkien välityksellä suorakorvauksena. Se on noin 90 % kaikista lääkekorvauksista.

Hallintolain mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Lääkekorvauksia koskevassa sairausvakuutuslain 30 a §:n mukaisessa suorakorvausmenettelyssä kirjallisen päätöksen antaminen vakuutetuille merkitsisi 80 000—150 000 päätöstä päivittäin. Kun otetaan huomioon päätösten tulostaminen, kuoritus, postimaksu ja arvonlisävero, kirjallisen päätöksen antamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat vuodessa noin 7 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitoksen käytössä olevat tietotekniset resurssit eivät myöskään riitä näin massiivisen päätöksenantomenettelyn toimeenpanoon.

Hallintolain 5 §:n perusteluissa on todettu, että hallinnonalakohtaiset erityispiirteet saattavat vastaisuudessakin edellyttää hallintolaista poikkeavaa sääntelyä ja eräissä asiaryhmissä käsiteltävien asioiden suuri lukumäärä voi asettaa rajoituksia yleissäännöksen soveltamiselle. Lääkkeiden suorakorvausmenettely vaatii hallintolaista poikkeavaa erityissääntelyä, koska yksilöllisten vakuutettukohtaisten päätösten antaminen on käytännössä mahdotonta ostokertojen suuren lukumäärän vuoksi.

Erityissäännös ei heikentäisi vakuutettujen perustuslain mukaista oikeutta muutoksenhakuun, koska heillä olisi edelleen oikeus saada halutessaan kirjallinen perusteltu päätös. Voimassa olevan säännöksen mukainen vakiintunut menettely, jossa vakuutettu voi pyytää kirjallista päätöstä seitsemän päivän kuluessa lääkeostosta, jatkuisi edelleen. Lääkkeiden suorakorvausmenettelyssä on yleensä kyse vakuutetulle myönteisestä ratkaisusta, jolloin tarvetta muutoksenhakuun ei juurikaan ole. Niissä tilanteissa, joissa korvausta ei voida maksaa, vakuutetulle annetaan kirjallinen perusteltu päätös.

56 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan edellä esitetyn lisäksi kumottavaksi sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 20 §:n 1 momentti. Hallintolain 14 §:n 1 momentin mukaan vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Hallintolain 14 §:n 2 momentin mukaan kahdeksantoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Hallintolain 14 §:n 3 momentin mukaan viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua taikka oikeutta.

Sairausvakuutusasetuksen 20 §:n 1 momentin mukaan alaikäisellä vakuutetulla, joka on täyttänyt kuusitoista vuotta, on oikeus myös itse hakea ja nostaa hänelle tuleva sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Täten sairausvakuutusasetuksen kuudentoista vuoden ikäraja poikkeaa hallintolain viidentoista vuoden ikärajasta. Tämän vuoksi sairausvakuutuksen asetuksen 20 §:n 1 momentti ehdotetaan kumottavaksi, jolloin sairausvakuutusasioissa noudatettaisiin hallintolaissa säädettyä viidentoista vuoden ikärajaa.

1.15. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta

8 d §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

14 §. Toiminnan järjestäminen. Pykälästä ehdotetaan poistettaviksi viittaukset kansaneläkelaista kumottavaksi esitettyihin 81 ja 84 §:ään.

1.16. Kuntoutusrahalaki

28 d §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

1.17. Äitiysavustuslaki

13 a §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

1.18. Lapsilisälaki

15 d §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

1.19. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

22 d §. Virheen korjaaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi vaatisi edelleen asianosaisen suostumuksen. Säännös vastaisi kansaneläkelain 74 b §:ää. Muutoin virheen korjaamisessa noudatettaisiin hallintolain säännöksiä.

2. Voimaantulo

Lakiehdotukset liittyvät välittömästi hallintolakiin. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, aikaisintaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2004.

3. Säätämisjärjestys

Hallintolaki on yleislaki ja erityislainsäädäntöä uudistettaessa on otettava huomioon, että sääntely vastaa säädöstasoltaan perustuslain vaatimuksia. Perustuslain 80 §:n 1 momentti edellyttää, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään lailla. Lisäksi perustuslain 21 §:n mukaan oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeista on säädettävä lailla. Hallintolaista voidaan näin ollen poiketa ainoastaan laintasoisin säännöksin.

Ehdotetuissa laeissa säädettäisiin mahdollisuudesta postittaa Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevat päätökset edelleen tavallisena tiedoksiantona kirjeellä. Sosiaaliturvalainsäädännössä muutoksenhakuasteilla on mahdollisuus ottaa myöhästynyt valitus tutkittavakseen ja lisäksi asianosainen voi hakea vakuutusoikeudelta päätöksen poistamista. Täten tavallisen tiedoksiantomenettelyn ei voida katsoa vaarantavan asianosaisen mahdollisuutta saada asiansa tutkittavaksi riippumattomassa muutoksenhakuasteessa.

Edelleen ehdotetuissa laeissa säädettäisiin, että asiavirheen ja menettelyvirheen korjaaminen voisi tapahtua asianosaisen vahingoksi vain hänen suostumuksellaan. Hallintolain 6 §:ssä nimenomaisesti säädetty luottamuksensuoja asettaa erityisen suuria vaatimuksia sosiaaliturvaa ja eläkevakuutusta hoitavan viranomaisen toiminnalle. Näin ollen etuuspäätöksiä oikaistaessa katsotaan tarpeelliseksi säätää hallintolaista poikkeavasti siten, että asianosaisen vahingoksi tehtävä asiavirheen korjaaminen edellyttäisi edelleen aina asianosaisen suostumusta. Esitetty säädös on omiaan turvaamaan perustuslain 19 §:n 2 momentissa perusoikeutena taattua perustoimeentulon turvaa ja asianosaisen luottamuksensuojaa suhteessa viranomaiseen ja tämän tekemään päätökseen.

Hallintolain 43 §:n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Esityksessä ehdotetaan, että lääkekorvauksien suorakorvausmenettelyä koskevan sairausvakuutuslain 30 a §:n tarkoittamissa tapauksissa korvauksen maksamisesta ei anneta vakuutetulle kirjallista päätöstä. Tästä säädettäisiin sairausvakuutuslain 48 §:ssä. Päätös olisi kuitenkin annettava, jos vakuutettu sitä vaatii seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on maksanut apteekille omavastuuosuuden lääkkeen hinnasta. Lääkkeiden suorakorvausmenettely vaatii hallintolaista poikkeavaa erityissääntelyä ostokertojen suuren lukumäärän vuoksi. Erityissäännös ei heikentäisi vakuutettujen perustuslain mukaista oikeutta muutoksenhakuun, koska heillä olisi edelleen oikeus saada halutessaan kirjallinen perusteltu päätös. Voimassa olevan säännöksen mukainen vakiintunut menettely, jossa vakuutettu voi pyytää kirjallista päätöstä seitsemän päivän kuluessa lääkeostosta, jatkuisi edelleen. Lääkkeiden suorakorvausmenettelyssä on yleensä kyse vakuutetulle myönteisestä ratkaisusta, jolloin tarvetta muutoksenhakuun ei juurikaan ole. Niissä tilanteissa, joissa korvausta ei voida maksaa, vakuutetulle annetaan kirjallinen perusteltu päätös.

Näillä perusteilla hallitus katsoo, että esitykseen sisältyvät lait voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään Kansaneläkelaitoksesta 17 päivänä elokuuta 2001 annettuun lakiin (731/2001) uusi 20 a § seuraavasti:

20 a §
Päätöksen tiedoksianto

Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyä etuutta koskeva päätös lähetetään postitse kirjeellä. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


2.

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 81 ja 84 §,

sellaisena kuin niistä on 84 § laissa 827/1996, sekä

muutetaan 37 ja 74 b §, sellaisena kuin niistä on 74 b § laissa 886/1994, seuraavasti:

37 §

Eläkehakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos eläkkeen hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen käsittelyssä tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia, tai jos työkyvyttömyyseläkkeen hakija ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista koskevaa määräystä.

74 b §

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


3.

Laki lapsen hoitotuesta annetun lain 8 f ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/1969) 8 f ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 f § laissa 891/1994 ja 9 §:n 1 momentti laissa 687/2002, seuraavasti:

8 f §

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

9 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35—39, 39 b ja 40 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b—46 d, 46 f, 46 j ja 67 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


4.

Laki vammaistukilain 7 d ja 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 7 d ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat, 7 d § laissa 890/1994 ja 8 § laissa 1032/2002, seuraavasti:

7 d §

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

8 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 35—39, 39 b, 40, 42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b—46 d, 46 f, 46 i ja 46 j §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, viimeksi mainittua lakia ei kuitenkaan tämän lain 2 §:n 3 momentissa mainitun rahamäärän osalta.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


5.

Laki eläkkeensaajien asumistukilain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 14 §, sellaisena kuin se on laissa 684/2002, seuraavasti:

14 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 35, 37—39, 39 a, 39 b, 40, 42, 43, 43 a ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2—4 momentissa, 46 d, 46 f, 46 i, 46 j, 67, 74 b ja 74 c §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86 ja 88 a §:ssä säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


6.

Laki perhe-eläkelain 37 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 37 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 683/2002, seuraavasti:

37 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 35, 37—39, 39 b, 40—42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2—4 momentissa, 46 d—46 f, 46 i, 46 j, 67, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74c, 79, 80, 82, 85, 86, 88 ja 88 a §:ssä säädetään. Jos lapseneläkkeen saaja ei ole ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa kansaneläkelain 41 §:ssä edellytettyä 10 vuoden aikaa, eläke voidaan ulkomailla asumisen estämättä maksaa, jos lapsen huoltaja täyttää asumisvaatimuksen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


7.

Laki rintamasotilaseläkelain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/1977) 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 685/2002, seuraavasti:

17 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35, 37—39, 39 a, 39 b, 40—42, 43, 44—46, 46 b, 46 c, 46 f, 46 j, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 79, 80, 82, 85, 86, 88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 26 §:n 7 momentissa säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


8.

Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 25 päivänä marraskuuta 1988 annetun lain (988/1988) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 686/2002, seuraavasti:

10 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 35 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 37, 40, 46 b, 46 f, 46 j, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 79, 82, 85, 86, 88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


9.

Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 30 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maahanmuuttajan erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 30 §:n otsikko ja

lisätään 30 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

30 §

Päätöksen poistaminen ja virheen korjaaminen


Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


10.

Laki asumistukilain 22 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/1975) 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 755/1993, ja

muutetaan 22 a §, sellaisena kuin se on laissa 340/1997 seuraavasti:

22 a §

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


11.

Laki opintotukilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 29 §:n 3 momentti ja

muutetaan 31 a § sellaisena kuin se on laissa 341/1997, sekä

lisätään 32 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 305/1999 ja 691/2002, uusi 6 momentti seuraavasti:

31 a §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakunnan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

32 §
Opintotuen muutoksenhakulautakunta

Sen estämättä, mitä hallintolainkäyttölain 55 §:ssä säädetään, opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätös voidaan antaa tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen opintotuen muutoksenhakulautakunnalle ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


12.

Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 10 päivänä tammikuuta 1997 annetun lain (48/1997) 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 344/2001, seuraavasti:

9 §
Muutoksenhaku

Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


13.

Laki sotilasavustuslain 21 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun sotilasavustuslain (781/1993) 21 a §, sellaisena kuin se on laissa 339/1997 seuraavasti:

21 a §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


14.

Laki sairausvakuutuslain 48 ja 56 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 48 ja 56 a §, sellaisina kuin ne ovat, 48 § laeissa 350/1996 ja 832/1996 ja 56 a § laissa 329/1997, seuraavasti:

48 §

Jos lääkekorvaus maksetaan apteekille tilityksenä 30 a §:n nojalla, korvauksen maksamisesta ei anneta vakuutetulle kirjallista päätöstä. Päätös on kuitenkin annettava, jos vakuutettu sitä vaatii seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on maksanut apteekille omavastuuosuuden lääkkeen hinnasta.

56 a §

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Tällä lailla kumotaan 1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 20 §:n 1 momentti.


15.

Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 8 d ja 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (610/1991) 8 d ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat, 8 d § laissa 333/1997 ja 14 § laissa 697/2002, seuraavasti:

8 d §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

14 §
Toiminnan järjestäminen

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35—37, 40 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 i, 46 j, 59, 63, 82, 85, 86 ja 88 §:ssä säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


16.

Laki kuntoutusrahalain 28 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun kuntoutusrahalain (611/1991) 28 d §, sellaisena kuin se on laissa 334/1997 seuraavasti:

28 d §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


17.

Laki äitiysavustuslain 13 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 13 a §, sellaisena kuin se on laissa 338/1997, seuraavasti:

13 a §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


18.

Laki lapsilisälain 15 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 15 d §, sellaisena kuin se on laissa 335/1997, seuraavasti:

15 d §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


19.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 22 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 22 d §, sellaisena kuin se on laissa 337/1997, seuraavasti:

22 d §
Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .


Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.