HE 23/2003

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 §:n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan aravalakia muutettavaksi siten, että vuokra-aravalainan lyhennykset ja korot voitaisiin jatkossa periä joko vuosimaksuina kuten nykyisinkin tai ne voitaisiin periä erikseen. Tarkemmin lyhennyksistä ja koroista säädettäisiin edelleen asetuksella. Tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti luoda vuosimaksujärjestelmän rinnalle kiinteälyhenteinen lainamalli.

Viranomaisten oikeus tehdä tarkastuksia aravalainoitetuissa asunnoissa ehdotetaan samassa yhteydessä poistettavaksi sekä aravalain että aravarajoituslain valvontaa koskevista pykälistä. Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain valvontaa koskeva säännös ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi aravasäännösten kanssa.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Nykytila

Aravalain (1189/1993) mukaan vuokra-aravalainat, lyhytaikaista perusparannuslainaa lukuun ottamatta, peritään vuosimaksuina. Vuosimaksuun sisältyvät lainan lyhennykset ja korot. Niistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Arava-asetuksen (1587/1993) mukaan vuokra-aravalainan ensimmäinen vuosimaksu on tällä hetkellä 3,7 prosenttia lainan määrästä. Sitä tarkistetaan vuosittain summalla, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 0,7 prosenttiyksiköllä.

Vuosimaksujärjestelmä nykymuodossaan on melko vaikeaselkoinen. Kun vuosimaksun kehitys on sidottu inflaatioon, omistaja ei voi ennakoida vuosimaksuun sisältyvän lyhennyksen suuruutta kuin vuodeksi kerrallaan.

Aikaisemmin ongelmaksi koettiin myös se, että korko määräytyi vuosimaksun tarkistuksen ja siten inflaatiokehityksen mukaisesti. Arava-asetusta muutettiinkin 14.2.2003 siten, että uusien 1.3.2003 ja sen jälkeen myönnettävien lainojen korko on sidottu markkinakorkojen kehitykseen.

2. Ehdotetut muutokset
2.1. Kiinteälyhenteinen laina

Pääministeri Jäätteenmäen hallituksen hallitusohjelman mukaan vuosimaksulainamallin rinnalle luodaan uusi kiinteälyhenteinen lainamalli.

Hallitusohjelman mukaan vuosimaksun nousu rajataan niin, ettei se ylitä inflaatiotasoa. Tämä muutos on tarkoitus toteuttaa samalla, kun arava-asetukseen tehdään kiinteälyhenteisestä lainamallista johtuvat muutokset.

Aravalain 17 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuokra-aravalaina voidaan suorittaa joko vuosimaksuina tai siten, että korko ja lyhennys peritään erikseen. Lyhennyksestä ja korosta säädettäisiin edelleen asetuksella. Pykälän muutos mahdollistaa sen, että nykyisen vuosimaksujärjestelmän rinnalle säädetään asetuksella kiinteälyhenteinen lainajärjestelmä.

Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi mahdollisuus pääomittaa se osa lainan korosta, jonka suorittamiseen vuosimaksu ei riitä. Muutos on tekninen, sillä korkojen pääomittamisesta on käytännössä luovuttu arava-asetuksen muutoksella jo vuonna 1995.

Lain 18 §:ssä säädetään nykyisin vuosimaksuina perittävän aravalainan suuruudesta. Kiinteälyhenteisen lainan on tarkoitus olla yhtä suuri kuin vuosimaksulainankin, joten pykälän sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi.

2.2. Valvonta

Valvontaa koskevan 36 §:n 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi viranomaisten oikeus tehdä tarkastuksia vuokra-aravalainoitetuissa taloissa ja asunnoissa. Tämän viranomaisilla nykyisin olevan oikeuden voidaan katsoa olevan ristiriidassa perusoikeuksiin kuuluvan kotirauhan rikkomattomuuden kanssa.

Aravarajoituslain valvontaa koskevaan 23 §:ään ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin aravalain valvontaa koskevaan pykäläänkin.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain valvontaa koskevaa 39 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viranomaisilla on oikeus valvoa, että lainanmyöntäjä ja -saaja noudattavat kaikkia lain säännöksiä, ei vain laina- ja korkotukiehtoja.

3. Esityksen vaikutukset

Kiinteälyhenteinen aravalainajärjestelmä parantaa ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä. Esityksen tarkoituksena on tältä osin lisätä kiinnostusta aravalainoitettujen vuokra-asuntojen tuottamiseen.

4. Asian valmistelu

Asia on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Valtion asuntorahastoa, Valtiokonttoria, Asuntokiinteistö- ja rakennuttajayhdistys ASRA ry:tä sekä Suomen Kuntaliittoa.

5. Voimaantulo

Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki aravalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 17, 18 ja 36 §, sellaisina kuin niistä 18 § on laissa 698/2001 ja 36 § laissa 623/1999, seuraavasti:

17 §
Vuokra-aravalainan suorittaminen

Vuokra-aravalaina voidaan periä koron ja lyhennyksen sisältävinä vuosimaksuina tai siten, että korko ja lyhennys peritään erikseen. Lyhytaikaista perusparannuslainaa ei kuitenkaan peritä vuosimaksuina.

Vuokra-aravalainan korko ja lyhennys peritään kaksi kertaa vuodessa. Vuosimaksusta maksetaan ensin lainan korkoa.

Vuokra-aravalainan korosta ja lyhennyksestä taikka vuosimaksusta, niiden suorittamisesta ja tarkistamisesta, niiden alentamisesta erityisestä syystä sekä ennen ensimmäisen vuosimaksun voimaantuloa tai lyhennysten alkamista perittävästä kiinteästä korosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

18 §
Vuokra-aravalainan suuruus

Muu vuokra-aravalaina kuin lyhytaikainen perusparannuslaina on enintään 95 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta tai hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina voi olla myös vuokrataloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty euromääräinen enimmäislaina.

36 §
Valvonta

Ympäristöministeriöllä, Valtion asuntorahastolla, Valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Viranomaisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada nähtäväkseen ohjauksen ja valvonnan toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat. Lainansaaja on velvollinen vaadittaessa toimittamaan asiakirjat tarkastajan luona tarkastettaviksi.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


2.

Laki aravarajoituslain 23 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravarajoituslain (1190/1993) 23 §, sellaisena kuin se on laissa 623/1999, seuraavasti:

23 §
Valvonta

Ympäristöministeriöllä, valtion asuntorahastolla, valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Viranomaisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada nähtäväkseen ohjauksen ja valvonnan toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat. Omistaja on velvollinen vaadittaessa toimittamaan asiakirjat tarkastajan luona tarkastettaviksi.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


3.

Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta 29 päivänä kesäkuuta 2001 annetun lain (604/2001) 39 § seuraavasti:

39 §
Valvonta

Ympäristöministeriöllä, Valtion asuntorahastolla, valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Viranomaisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada nähtäväkseen ohjauksen ja valvonnan toteuttamiseksi tarpeelliset asiakirjat. Lainansaaja on velvollinen vaadittaessa toimittamaan asiakirjat tarkastajan luona tarkastettaviksi.

Lainanmyöntäjän on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaiset.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Jan-Erik Enestam

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.