HE 21/2001

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta. Kokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia jatkotutkinnon kehittämiseksi. Kokeiluluvat myöntäisi opetusministeriö. Jatkotutkinnot olisivat ehdotuksen mukaan laajuudeltaan 40―60 opintoviikkoa. Laissa säädettäisiin lisäksi edellytyksistä, joilla lupa voidaan myöntää, kelpoisuudesta jatkotutkinto-opintoihin ja opiskelijavalinnasta. Kokeilun aikana jatkotutkintojen rahoitus olisi sama kuin ammattikorkeakoulun ammatillisten erikoistumisopintojen rahoitus.

Aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi kokeilun ajaksi viittaussäännökset ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilua koskevaan lakiin.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Lait olisivat voimassa 31 päivään heinäkuuta 2005. Lain voimassaolon päättymisen jälkeenkin niitä sovellettaisiin lain voimassa ollessa aloitetun koulutuksen järjestämiseen sen päättymiseen saakka.


SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
SISÄLLYSLUETTELO
YLEISPERUSTELUT
1. Nykytila
1.1. Ammattikorkeakoulujärjestelmä
1.2. Lainsäädäntö
1.3. Korkeakoulututkintojen järjestelmä
2. Nykytilan arviointi
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
4. Esityksen vaikutukset
4.1. Esityksen taloudelliset vaikutukset
4.2. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset
5. Valmistelu
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta
1.2. Laki aikuiskoulutustuesta
1.3. Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta
2. Voimaatulo
LAKIEHDOTUKSET
ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta
aikuiskoulutustuesta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta
muuttamisesta
työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun
lain 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila
1.1. Ammattikorkeakoulujärjestelmä

Opetusministeriön hallinnonalan ammattikorkeakouluja on 29. Ahvenanmaalla toimii Ålands yrkeshögskola ja sisäministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu. Viimeiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut vakinaistuivat vuoden 2000 elokuun alusta ja samalla päättyi vuonna 1991 alkanut kokeilu. Ammattikorkeakouluverkko kattaa maan kaikki maakunnat. Uudellamaalla toimii kaikkiaan yhdeksän ammattikorkeakoulua. Yleensä maakunnissa on yksi alueellinen ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu toimivat useissa maakunnissa eri puolilla maata.

Ammattikorkeakoulut ovat yleensä monialaisia korkeakouluja. Maakunnalliset ammattikorkeakoulut järjestävät pääsääntöisesti koulutusta ainakin tekniikan ja liikenteen, hallinnon ja kaupan, matkailu-, ravitsemis- ja talous- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Myös kulttuurialan koulutus on viime vuosina laajentunut. Vuonna 1999 oli kaikkiaan 300 koulutusohjelmaa, joista vieraskielisiä, lähinnä englanninkielisiä, oli 40. Vuonna 2001 tapahtuvan koulutusohjelmauudistuksen jälkeen ohjelmien määrä kuitenkin vähenee 85:een koulutusohjelmaan.

Vuoden 1999 lopussa ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 96 500 opiskelijaa. Nuorten koulutukseen osallistui 79 300 ja aikuiskoulutukseen 17 200 opiskelijaa. Eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen koulutusalalla eli 31 600 opiskelijaa. Hallinnon ja kaupan alalla oli 29 100 ja sosiaali- ja terveysalalla 21 400 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 1999 noin 9 900 tutkintoa. Yhteensä ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut vuosina 1994―99 kaikkiaan 29 800 henkilöä

Aikuiskoulutuksena ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet tutkintoon johtavan peruskoulutuksen lisäksi lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää pääsääntöisesti 20―40 opintoviikon laajuisia erikoistumisopintoja. Erikoistumisopintoja suoritetaan eniten tekniikan ja terveydenhuollon alalla. Erikoistumisopintojen opiskelijamäärä oli vuoden 1999 lopussa noin 2 900 opiskelijaa ja syksyllä 2000 noin 4 000 opiskelijaa.

1.2. Lainsäädäntö

Ammattikorkeakouluopinnoista ja -tutkinnoista ja tutkintojen perusteista sekä opetuksesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja asetuksessa (256/1995). Lainsäädäntö koskee paitsi tutkintoon johtavia ammatillisia ammattikorkeakouluopintoja myös aikuiskoulutuksena suoritettavia ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Asetuksen 5 §:n mukaan ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20―40 opintoviikkoa; erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opinnot 40 opintoviikkoa laajemmiksikin.

Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta julkiseen virkaan tai tehtävään ja erikoistumisopinnoista ja niiden rekisteröinnistä on säädetty korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998). Asetuksen 1 §:n 3 kohdassa ammattikorkeakoulussa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot on määritelty korkeakoulututkinnoiksi. Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot ovat asetuksen 12 § :n 2 momentin mukaan ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja hyväksyä arvioinnin perusteella rekisteriin merkittäviksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteröinnistä on säädetty korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995).

Vaikka jo voimassa olevien säännösten perusteella on periaatteessa ollut mahdollista käynnistää ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot, niitä ei kuitenkaan ole toteutettu eikä niitä myöskään ole vahvistettu tutkintojärjestelmään. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen valmistelussa jäätiin odottamaan muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asiaan tehtävää linjausta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kattaa käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävän lakisääteisen ja harkinnanvaraisen rahoituksen. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen käyttökustannusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) ja asetuksen (806/1998) säännösten perusteella opiskelijamäärien ja opiskelijaa kohti laskettujen yksikköhintojen mukaisesti. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus lasketaan yksikköhintojen perusteella laskettujen valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Mainitun lain 20 §:n 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat lasketaan joka toinen vuosi yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna kaikkien ammattikorkeakoulujen toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat lasketaan ammattikorkeakoulututkinnoittain ja niitä voidaan porrastaa muun muassa tutkintoon johtavien koulutusohjelmien kustannuksissa olevien erojen perusteella. Lain 20 §:n 4 momentin mukaan ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen yksikköhinta on sama kuin ammattikorkeakoululle määrätty yksikköhinta.

1.3. Korkeakoulututkintojen järjestelmä

Suomalaisia korkeakoulututkintoja ovat korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen mukaan yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä muut asetuksessa mainitut yliopistojen jatkotutkinnot, maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

Suomalainen korkeakoulujen tutkintojärjestelmä muodostuu osin tutkintojen hierarkkisesta, osin niiden rinnakkaisesta järjestelmästä. Tutkintojen tasoa voidaan arvioida niiden tavoitteiden, laajuuden ja vaativuuden perusteella. Käytännössä tutkinnon tasoa arvioidaan koulutuspituuden, opintoviikkomäärän ja pohjakoulutusvaatimusten perusteella.

Ammattikorkeakoulututkintoja ei korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annetussa asetuksessa ole rinnastettu yliopistollisiin tutkintoihin vaan niiden asema on määritelty ammattikorkeakoulututkinnon tuottaman kelpoisuuden kautta siten, että kun virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös ammattikorkeakoulututkinto.

Korkeakoulujen tutkintojärjestelmiä on viime vuosien aikana kehitetty voimakkaasti Euroopan eri maissa. Kehityksen tuloksena tutkintorakenteet ovat selvästi yhdenmukaistumassa niin sanotun kahden syklin mallin mukaisesti. Tätä kehitystä vahvistanee lähivuosien aikana niin sanottu Bolognan julistus, jolla eurooppalaiset opetusministerit ovat pyrkineet parantamaan eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä muun muassa tutkintorakenteiden vertailtavuutta lisäämällä. Yhdenmukaistuminen on näkyvämpää yliopistojen tutkintorakenteissa kuin ammatillisesti suuntautuneen korkeakoulutuksen tutkintorakenteissa. Osittain tämä johtuu siitä, että yliopistot ovat perinteisesti olleet muita oppilaitoksia ja korkeakouluja tiiviimmässä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja perusrakenteet ovat hyvin samankaltaiset, ja toisaalta siitä, että ammatillisesti suuntautuneet korkeakoululaitokset ovat Euroopassa varsin nuoria yliopistoihin verrattuna.

Korkea-asteen tutkintojärjestelmien kehittymistä on melko vaikeaa verrata keskenään, koska korkeakoululaitoksen rakenteet vaihtelevat suuresti Euroopassa. Suomalainen korkeakoululaitos muistuttaa rakenteellisesti eniten Alankomaiden ja Saksan korkeakoululaitosta.

Euroopassa Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmää vastaavat lähinnä Saksan Fachhochschule- ja Alankomaiden hoger beroepsonderwijs, HBO -järjestelmät. Saksassa uudistettiin vuonna 1976 voimaan tullut sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö vuonna 1998 siten, että ammattikorkeakouluihin tuli mahdolliseksi kehittää bachelor-master -rakenteisia tutkintoja samalla kun siirtymistä ammattikorkeakouluista tieteellisiin jatko-opintoihin yliopistoissa helpotettiin. Nykyisin Saksassa on rinnakkain sekä vanhan rakenteen mukaisia että bachelor-master -rakenteen mukaisia tutkintoja korkeakoululaitoksen molemmilla sektoreilla.

Alankomaissa korkeakoululainsäädäntö uudistettiin vuonna 1993, jolloin yliopistot ja ammattikorkeakoulut tulivat yhteisen lain piiriin. Alankomaissa on vireillä korkeakoulututkintojärjestelmän uudistaminen, jonka tavoitteena on muun muassa saada aikaan virallinen asema sikäläisten ammattikorkeakoulujen master-koulutukselle. Toistaiseksi master-ohjelmia järjestetään pääasiassa yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa, eikä näille tutkinnoille myönnetä budjettirahoitusta.

2. Nykytilan arviointi

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus keskeisten alojen työvoimasta kasvaa nopeasti. Ammattikorkeakouluista valmistui vuonna 2000 noin 14 000 tutkinnon suorittanutta. Lähivuosina määrä nousee noin 20 000:een. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden voidaan arvioida toimivan työelämässä seuraavat 30―40 vuotta. On todennäköistä, että ainakin 10―20 prosenttia heistä haluaa nostaa osaamistasoaan työuransa aikana hakeutumalla tutkintoon johtavaan koulutukseen. Näin ollen on tärkeää, että myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on käytettävissään monipuoliset täydennys- ja jatko-opintomuodot.

Työelämän nopeat muutokset, kansainvälistyminen, toimintaympäristön teknistyminen ja yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset tulevat jatkumaan. Tämä edellyttää jatkuvaa aikuisväestön osaamistason huoltoa ja yrityksiltä ja työyhteisöiltä kykyä vastata kasvaviin ja uudella tavalla laajeneviin asiantuntijuusvaatimuksiin. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä vastaamaan tehokkaasti näihin tarpeisiin. Työelämään tiiviisti kytkeytyvä koulutus, joka voidaan suorittaa työn ohella, kuten ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokoulutus, edesauttaa koulutuksen nopeaa hyödyntämistä eikä vaadi päätoimisen opiskelun tapaan pitkää poissaoloa työelämästä. Näin ollen se on myös kansantaloudellisesti ja työelämän kehitykselle kannattava ratkaisu erityisesti pitemmällä aikavälillä.

Nykyisellään korkeakoulujen kaksijakoista mallia voidaan pitää keskeneräisenä, koska ammattikorkeakouluissa ei ole perustutkinnon jälkeistä tutkintoon johtavaa jatkokoulutusväylää. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla tulee olla monipuoliset mahdollisuudet oman osaamisensa ylläpitämiseen ja parantamiseen. Joustavien etenemisreittien luominen myös tälle sektorille on tarkoituksenmukaista yksilöiden, yritysten ja koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämisen kannalta. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot tarjoaisivat tällä hetkellä käytettävissä olevista koulutusvaihtoehdoista poikkeavan, ammatillisesti suuntautuneen ja työelämälähtöisen aikuiskoulutusväylän. Nykyisin suuntauduttaessa tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ainoa mahdollisuus on hakeutuminen maisteriopintoihin suomalaisiin tai ulkomaisiin yliopistoihin. Ammatillisesti suuntautuneen ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon muodostaminen selkiyttäisi myös työnjakoa yliopistojen kanssa ja vahvistaisi korkeakoulujärjestelmäämme luotua kaksijakoista mallia nykyisen työnjaon mukaisesti.

Valtioneuvosto hyväksyi 29 päivänä joulukuuta 1999 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999―2004. Sen mukaan ammattikorkeakoulujen 40―60 opintoviikon laajuiset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Kokemusten perusteella tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta.

Valtioneuvoston suunnitelmassa korostetaan myös ammattikorkeakoulujen alueellista merkitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Suunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen alueellista roolia ja vaikuttavuutta tehostetaan ja ammattikorkeakoulujen kykyä tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä parannetaan. Tässä tarkoituksessa kehitetään ammattikorkeakoulujen ammatillisia jatkotutkintoja sekä yhdessä työelämän kanssa tehtävää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Edelleen suunnitelmassa on todettu, että korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tämä näkökohta otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisessä.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämisvaihe ehdotetaan organisoitavaksi määräaikaisena kokeiluna. Kokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Kokeiluohjelmaan valittavien alojen ja koulutusohjelmien tulee muodostaa riittävän monipuolinen kokonaisuus kokemusten ja tulosten arvioimiseksi. Kokeilu käynnistyisi kevätlukukaudella 2002 ja kestäisi vuoden 2005 heinäkuun loppuun. Saatujen kokemusten perusteella tehdään linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta.

Kokeiluohjelmassa ammattikorkeakoulun jatkotutkinto olisi voimakkaasti työelämälähtöinen ja siinä korostuu myös aikuiskoulutuksellinen rooli. Kokeilun aikana pyritään hankkimaan kokemuksia siitä, miten ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyömuotoja voidaan vahvistaa erityisesti ammattikorkeakoulun toiminta-alueella ja hyödyntää työelämän tarpeista lähtevän tutkimus- ja kehitystyön yhteisvaikutusetua myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jo työelämässä toimivien henkilöiden jatkokoulutuksen kehittämisessä. Tavoitteena on edistää myös ammattikorkeakoulujen kykyä tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on myös avata ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille suomalaisiin ja ulkomaisiin yliopistoihin hakeutumisen rinnalle ammattikorkeakoulujen tavoitteille rakentuva vaihtoehto hakeutua tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin. Kokeilun aikana pyritään myös hankkimaan tietämystä ja kokemusta kaksijakoiselle mallille rakentuvan korkeakoululaitoksen työnjako- ja yhteistyökysymyksistä

Kokeilu käynnistettäisiin aloilla, joilla työelämän nopean kehityksen ja kansainvälistymisen johdosta henkilöstön jatkokoulutustarve ja nykyisen osaamisen uudistamisen tarve on akuutein. Tällaisiksi aloiksi on arvioitu kauppa ja hallinto, tekniikka ja terveydenhuolto. Jatkotutkintoon johtavien koulutusohjelmien valinnassa painotetaan ammattikorkeakoulujen tehtävää pk-yritysten sekä hyvinvointipalvelujen henkilöstön osaamisen ja näiden alojen kehitysedellytysten vahvistamisessa. Huomiota on kiinnitetty myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoon.

Ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilun volyymiksi esitetään asetettujen tavoitteiden, käytettävissä olevien resurssien ja jäljempänä todettujen laatu- ja muiden kriteerien perusteella noin 300 vuosittain aloittavan opiskelijan määrää. Kokeiluvaiheessa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavia koulutusohjelmia on tarkoitus käynnistää 1―2 kullakin käynnistämisvaiheeseen ehdotetuilla kolmella alalla. Opetusministeriö myöntäisi ammattikorkeakoulun esityksestä luvan jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman kokeiluun ja vahvistaisi tutkintoon johtavat koulutusohjelmat. Kokeiluun valittavien ohjelmien laatukriteereinä painotetaan asianomaisen ammattikorkeakoulun osaamista ja työelämäyhteyksiä. Hakemusten arvioinnissa otetaan tämän lisäksi huomioon kokeilulle asetetut tavoitteet sekä pyrkimys alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoiseen kokonaisuuteen. Korkeakoulujen arviointineuvostolta on tarkoitus pyytää arvio jatkotutkintokokeilusta vuosina 2003 ja 2004.

Nykyiset erikoistumisopinnot jäävät esityksen mukaan jatkotutkintojen rinnalle palvelemaan muita työelämän kannalta merkittäviä, mutta lyhyempiä täydennyskoulutustarpeita. Erikoistumisopintoja voitaisiin lukea hyväksi jatkotutkintoa suoritettaessa ammattikorkeakoulujen määrittelemällä tavalla. Erikoistumisopintojen asema arvioidaan uudelleen siinä vaiheessa kun tehdään ratkaisu jatkotutkintojen laajentamisesta käynnistämisvaiheen jälkeen. Kokeilun aikana jatkotutkinto-opintojen rahoitus olisi sama kuin ammatillisten erikoistumisopintojen rahoitus.

4. Esityksen vaikutukset
4.1. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksen mukaan jatkotutkinto-opinnot rahoitetaan kokeilun aikana ammatillisia erikoistumisopintoja koskevia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädännön säännöksiä noudattaen. Edelleen kokeilu toteutetaan valtion talousarviossa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen ja erikoistumisopintoihin osoitettuja resursseja uudelleen kohdentamalla. Tämän vuoksi esityksellä ei ole lisäkustannusvaikutuksia. Valtion vuoden 2001 talousarvion mukainen ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kokonaisvolyymi on 18 600 vuosiopiskelijapaikkaa. Tästä määrästä noin 4 000 vuosiopiskelijapaikkaa suunnataan ammatillisiin erikoistumisopintoihin. Tarkoitus on, että ensimmäisessä vaiheessa jatkotutkintojen käynnistämiseen suunnattaisiin näistä resursseista noin 300 aloituspaikkaa.

4.2. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset

Kokeilu on tarkoitus toteuttaa kokeiluun osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaation puitteissa. Kokeilujen arvioinnin suorittaisi Korkeakoulujen arviointineuvosto. Esityksen mukaan opetusministeriö asettaisi kokeilua varten työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja koordinoida kokeilua. Näin ollen esityksellä ei ole olennaisia organisatorisia eikä henkilöstövaikutuksia.

5. Valmistelu

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarvetta koskeva keskustelu alkoi systemaattisemmin vuonna 1997. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry käynnisti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin liittyvän valmistelutyön. Esitys asiasta jätettiin tammikuussa 1998 opetusministeriölle. Jatkotutkinnon laajuudeksi ARENE ry esitti tuolloin 80 opintoviikkoa.

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto asetti helmikuussa 1998 valmisteluryhmän laatimaan suunnitelman ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen pilottivaiheen organisoinnista, mahdollisista pilottialoista sekä esityksen pilottivaiheen rahoituksen ja seurannan järjestelyistä. Esitys jätettiin opetusministeriölle syyskuussa 1998. Ennen tätä järjestettiin suunnitelmasta keskeisille yhteystyötahoille kuulemistilaisuus. Esityksenä oli tuolloin 60―80 opintoviikon laajuisten, tiiviisti työelämän kehittämiseen kytkeytyvien ammatillisten jatkotutkintojen kehittäminen ammattikorkeakoulusektorille.

Opetusministeriö pyysi 19 päivänä lokakuuta 1998 ammattikorkeakouluja tekemään esityksensä mahdollisista jatkotutkintopiloteista tammikuun 1999 aikana. Kaikkiaan 21 ammattikorkeakoulua esitti yhteensä 51 alustavaa jatkotutkintohankesuunnitelmaa. Useilla ammattikorkeakouluilla oli jo tuolloin valmiuksia jatkotutkinnon käynnistämiseen. Korkeakoulututkintoja koskevan kansainvälisen keskustelun johdosta katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi tehdä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja koskevat linjaukset valtioneuvoston 29 päivänä joulukuuta 1999 vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhteydessä.

Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa tehdyn linjauksen pohjalta opetusministeriössä valmisteltiin ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon käynnistämistä koskeva uusi suunnitelma. Tästä järjestettiin työelämää edustaville järjestöille ja ammattikorkeakouluille kuulemistilaisuus 14 päivänä kesäkuuta 2000. Tämän jälkeen opetusministeriössä on laadittu selvitys korkeakoulujen tutkintorakenteen kehittämisestä. Edelleen opetusministeriö asetti 28 päivänä syyskuuta 2000 ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajista kolme työryhmää tekemään selvitykset ja ehdotuksensa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta ja suuntautumisesta tekniikan, kaupan ja hallinnon ja terveydenhuollon aloilla. Työryhmät jättivät ehdotuksensa opetusministeriölle 22 päivänä marraskuuta 2000. Valmistelussa on otettu huomioon työryhmien ehdotukset kokeilun suuntaamisesta eri aloille.

Kokeilua koskeva hallituksen esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Asiaa on käsitelty myös hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Esityksestä on pyydetty Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto ARENE ry:n ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistys SAMOK ry:n näkemykset sekä Suomen Kuntaliiton kannanotot.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta

1 §. Kokeilun tarkoitus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kokeilun tarkoitukseksi kokemusten saaminen jatkotutkintojen kehittämistä varten.

2 §. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Pykälän 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on korkeakoulututkinto. Jatkotutkinnosta on tarkoitus säätää korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa lisäämällä jatkotutkinto luetteloon korkeakoulututkinnoista.

Pykälän 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimikettä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetuista tutkinnoista. Vastaava säännös ammattikorkeakoulututkinnon osalta sisältyy ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 2 §:n 3 momenttiin.

3 §. Jatkotutkinto-opintojen tarkoitus. Pykälässä määritelty riittävän tieto- ja taitoperustan saavuttaminen edellyttää opinnoilta oman alan osaamisen syventämistä ja laajentamista. Samalla tavoitteena on luoda valmiudet jatkotutkinnon keskeisen osan eli opinnäytetyönä suoritettavan työelämän kehittämistehtävän laatimiselle. Ammatillisen opinnäytetyön tekeminen on koko jatkokoulutusohjelman ajan kestävä prosessi. Siihen kuuluu ammatillisessa opinnäytetyössä tarvittavan tieto- ja taitoperustan hankkiminen, työelämän ongelman määrittely ja muotoilu ja kehittämistehtävän toteuttaminen yhdessä työelämän, mahdollisesti oman työpaikan kanssa.

4 § Kokeilulupa. Ehdotuksen mukaan kokeiluluvan myöntäisi opetusministeriö. Lupa voitaisiin myöntää 5 §:ssä määritellyt edellytykset täyttävälle ammattikorkeakoululle. Lupa on luonteeltaan vapaaharkintainen hallintotoimi. Hakijalla ei näin olisi välttämättä oikeutta kokeiluluvan saamiseen siinäkään tapauksessa, että se täyttäisi luvan myöntämiselle säädetyt edellytykset.

Pykälän 2 momentin mukaan opetusministeriö päättää luvan myöntämisen yhteydessä myös koulutusohjelmasta, sen nimestä ja koulutusohjelman laajuudesta opintoviikkoina. Kokeilua koskeva ohjaus on tarkoitus pitää erillään ammattikorkeakoulujen muusta tavoite- ja tulosohjauksesta. Tämän vuoksi kokeiluluvassa määrättäisiin myös aloituspaikat. Lupaan voitaisiin liittää lisäksi muita ehtoja. Tällainen ehto olisi muun muassa se, että koulutusohjelmat vahvistetaan pääsääntöisesti yhtä vuotta varten.

Pykälän 3 momentissa on varattu mahdollisuus luvan muuttamiseen ja peruuttamiseen. Luvan muuttaminen voi tulla kysymykseen muun ohessa kokeilulupaan liittyvien koulutusohjelman muutosten tai aloituspaikkamäärien muutosten vuoksi. Peruuttaminen tulee kysymykseen erityisesti silloin, jos kokeilussa toimitaan säädösten tai kokeiluluvan ja sen ehtojen vastaisesti.

5 §. Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemuksen arviointi. Pykälässä säädetään kokeiluluvan myöntämisen edellytyksistä. Voidakseen tulla otetuksi huomioon kokeilulupaharkinnassa hakijana olevan ammattikorkeakoulun tulee täyttää seuraavat kriteerit: Ammattikorkeakoulu on toiminut vakinaisena vähintään kaksi vuotta. Ammattikorkeakoululla pitää olla asianomainen koulutusala, jolta on valmistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Samoin ammattikorkeakoululla tulee olla kokemusta alan erikoistumisopintojen järjestämisestä. Lisäksi edellytetään, että ammattikorkeakoulussa on kokeilusta vastaava yliopettaja, joilla on yliopettajan tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa tai taiteellisia ansioita koskevat ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Kokeiluhakemusten arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tavoitteet ja alan koulutus- ja työvoimatarve. Erityisesti tarkoitus on huolehtia siitä, että jatkotutkinnon alalla ammattikorkeakoululla on vahvat työelämäyhteydet ja käynnissä olevaa kehittämistyötä. Samoin arvioinnissa otetaan huomioon valtakunnallinen työnjako ammattikorkeakoulujen kesken siten, että jatkotutkintokoulutus rakentuu kunkin ammattikorkeakoulun erityisosaamiseen ja vahvuusalueille ja että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus. Mahdollisesti kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutettavassa jatkotutkinnossa voitaisiin hyödyntää monialaisuuden ja ammattikorkeakoulujen erilaisen profiloitumisen tuottamaa synergiaa.

Liittämällä jatkotutkinnot ammattikorkeakoulujen omiin vahvuuksiin ja identiteettiin turvataan jatkotutkintojen koulutusohjelmien profiloituminen toisistaan erottuviksi ja omaleimaisiksi. Opiskelijan kannalta tämä antaa valinnan mahdollisuuksia, vaikka jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen määrä onkin tarkoitus pitää pienenä.

6 §. Kelpoisuus jatkotutkinto-opintoihin ja opiskelijavalinta. Pykälän 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-opinnot pohjautuvat soveltuvalla alalla suoritettuun ammattikorkeakoulututkintoon. Myös muu soveltuva korkeakoulututkinto tuottaisi kelpoisuuden jatkotutkinto-opintoihin. Ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen työelämäyhteyksien korostamiseksi edellytetään lisäksi, että hakijalla tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta suoritettuna tutkinnon jälkeen.

Pykälän 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinto-opiskelijat erillishaun perusteella.

7 §. Jatkotutkinto-opintojen laajuus. Opintojen laajuus määriteltäisiin kuten perustutkinnossa opintoviikkoina. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on ehdotuksen mukaan 40―60 opintoviikkoa. Opintojen laajuus olisi pääsääntöisesti 40 opintoviikkoa aloilla, joilla perustutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa ja pääsääntöisesti 60 opintoviikkoa aloilla, joilla perustutkinnon laajuus on 140 opintoviikkoa. Näin ollen perustutkinnon ja jatkotutkinnon kokonaislaajuus on päätoimisesti opiskellen yhteensä noin viisi vuotta. Samalla alalla jatkotutkinnon laajuus on pääsääntöisesti sama.

Pykälän 2 momentin mukaan jatkotutkinto- opinnot on järjestettävä niin, että opiskelu voi tapahtua myös työn ohella ja työtä ja opiskelua jaksottaen.

8 §. Jatkotutkinto-opintojen rakenne. Tutkinto sisältäisi sen laajuudesta riippuen 20―40 opintoviikkoa ammattikorkeakoulujen järjestämiä, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja 20 opintoviikon laajuiseen työelämän kehittämistehtävän opinnäytetyönä.

9 §. Jatkotutkinto-opintoihin sovellettavat muut säännökset. Esityksen mukaan kokeilussa tulisivat soveltuvin osin noudatettaviksi ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain ja asetuksen yleiset ja hallintoa koskevat säännökset sekä opetusta ja tutkintoa sekä opiskelijoita koskevat säännökset. Viittaussäännöksen perusteella esimerkiksi opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättäisi myös jatkotutkintoa suorittamaan valittavien osalta ammattikorkeakoulu. Samoin vaatimus yhdenvertaisista valintaperusteista koskee myös jatkotutkintoon valittavia. Opiskelijat ottaisi ammattikorkeakoulu. Samoin yhteen korkeakoulututkintoon johtavaa yhtä opiskelupaikkaa koskeva säännös tulisi koskemaan myös ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-opintoja. Jatkotutkintoa opiskelevalla olisi myös mahdollisuus hakea ammattikorkeakoululta oikaisua opintosuorituksen arviointiin. Toisaalta myös kurinpidolliset rangaistukset eli varoitus ja opiskeluoikeuden epääminen määräajaksi tulisivat sovellettaviksi siinä tapauksessa, että jatkotutkinto-opiskelija syyllistyy ammattikorkeakoulussa rikkomukseen.

10 §. Opetuksen maksuttomuus. Koska kysymys on tutkintoon johtavasta koulutuksesta, olisi opetus ehdotuksen mukaan myös ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa opiskeleville maksutonta.

11 §. Rahoitus. Jatkotutkinto-opinnot ehdotetaan rahoitettaviksi samalla tavoin kuin nykyiset erikoistumisopinnot. Sen mukaisesti ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon yksikköhinta olisi kokeilun aikana sama kuin ammattikorkeakoululle määrätty yksikköhinta ja opiskelijat otetaan huomioon laskettaessa kunnan rahoitusosuutta opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin.

12 §. Kokeilujen seuranta ja arviointi. Ehdotuksen mukaan kokeilujen seurantaa ja koordinointia varten opetusministeriö asettaisi työryhmän, jossa ministeriön lisäksi on edustus kokeilun piirissä olevista ammattikorkeakouluista, opettaja- ja opiskelijajärjestöistä sekä työelämästä. Työelämän edustus määräytyy kokeilussa mukana olevien alojen perusteella.

13 §. Tarkemmat säännökset. Pykälä sisältää asetuksenantovaltuuden.

14 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Laki olisi voimassa vuoden 2005 heinäkuun loppuun. Lakia sovellettaisiin kuitenkin lain voimassaolon päättymisen jälkeenkin lain voimassa ollessa aloitetun koulutuksen järjestämiseen sen päättymiseen saakka.

Ennen lain voimaantuloa voidaan myöntää kokeiluluvat ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin muihin toimenpiteisiin.

1.2. Laki aikuiskoulutustuesta

Lain 6 §:ään ehdotetaan väliaikaisesti lisättäväksi viittaus ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ehdotettuun lakiin.

1.3. Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta

Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtava koulutus ehdotetaan lisättäväksi lain 5 §:ään ammatillisia valmiuksia edistävänä koulutuksena.

2. Voimaatulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja ne olisivat voimassa vuoden 2005 heinäkuun loppuun. Lakeja sovellettaisiin kuitenkin lain voimassaolon päättymisen jälkeenkin lain voimassa ollessa aloitetun koulutuksen järjestämiseen sen päättymiseen saakka.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Kokeilun tarkoitus

Kokemusten saamiseksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kehittämistä varten järjestetään kokeiluja sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto

Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on korkeakoulututkinto. Sen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetuista tutkinnoista.

3 §
Jatkotutkinto-opintojen tarkoitus

Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten.

4 §
Kokeilulupa

Opetusministeriö voi myöntää luvan kokeiluun ammattikorkeakoulun hakemuksesta.

Luvan myöntäessään opetusministeriö päättää jatkotutkintoon johtavasta koulutusohjelmasta, sen nimestä, koulutusohjelman laajuudesta ja aloituspaikkojen määrästä sekä mahdollisista muista ehdoista.

Opetusministeriö voi muuttaa hakemuksesta kokeilulupaa ja peruuttaa luvan hakemuksettakin, jos siihen on syytä.

5 §
Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemuksen arviointi

Kokeiluluvan myöntämisen edellytyksiä ovat:

1) ammattikorkeakoulun toimilupa on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta;

2) ammattikorkeakoulusta on valmistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä asianomaisella koulutusalalla;

3) ammattikorkeakoulu on järjestänyt ammatillisia erikoistumisopintoja asianomaisella koulutusalalla; sekä

4) ammattikorkeakoulussa on asianomaisella alalla jatkotutkinto-opinnoista vastaavat yliopettajat, jotka täyttävät yliopettajien tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa taikka taiteellisia ansioita koskevat ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995) säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Kokeiluhakemusten arvioinnissa otetaan huomioon kokeiluhankkeen tavoitteet, koulutus- ja työvoimatarve, yhteydet työelämään sekä tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella koulutusalalla sekä se, että kokeiluista muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus.

6 §
Kelpoisuus jatkotutkinto-opintoihin ja opiskelijavalinta

Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa opiskelemaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen

Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinnon opiskelijat järjestämänsä erillishaun perusteella.

7 §
Jatkotutkinto-opintojen laajuus

Jatkotutkintoon johtavat koulutusohjelmat ovat laajuudeltaan 40―60 opintoviikkoa sen mukaan kuin opetusministeriö 4 §:ssä mainitun kokeiluluvan yhteydessä päättää.

Ammattikorkeakoulun on järjestettävä jatkotutkintoon johtavat opinnot niin, että ne voidaan suorittaa myös työn ohessa.

8 §
Jatkotutkinto-opintojen rakenne

Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman opetussuunnitelma on laadittava niin, että se sisältää 20―40 opintoviikkoa ammattikorkeakoulun järjestämiä, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja opinnäytetyönä 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän.

9 §
Jatkotutkinto-opintoihin sovellettavat muut säännökset

Jatkotutkinto-opintoihin noudatetaan tämän lain lisäksi soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla ammattikorkeakouluopinnoista säädetään.

10 §
Opetuksen maksuttomuus

Jatkotutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta.

11 §
Rahoitus

Jatkotutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksessa noudatetaan, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) ja sen nojalla ammattikorkeakoulujen ammatillisten erikoistumisopintojen rahoituksesta säädetään.

12 §
Kokeilujen seuranta ja arviointi

Opetusministeriö asettaa kokeilujen seurantaa ja koordinointia varten työryhmän, jossa on opetusministeriön lisäksi edustus asianomaisista ammattikorkeakouluista, opettaja- ja opiskelijajärjestöistä sekä työelämän osapuolten edustus.

Kokeilut arvioi Korkeakoulujen arviointineuvosto kokeilukauden aikana.

13 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

14 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta 2005.

Lakia sovelletaan lain voimassa ollessa aloitetun koulutuksen järjestämiseen sen päättymiseen saakka.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan myöntää kokeiluluvat ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin muihin toimenpiteisiin.


2.

Laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään aikuiskoulutustuesta 28 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1276/2000) 6 §:ään väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti:

6 §
Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös henkilölle, joka osallistuu ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta 2005.

Lakia sovelletaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain ( /) voimassa ollessa aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka.


3.

Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1402/1997) 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1189/1998, väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti:

5 §
Ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus

Ammatillisia valmiuksia edistävänä koulutuksena pidetään myös yhdenjaksoista, vähintään 20 opintoviikon laajuista koulutusta, joka johtaa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta 2005.

Lakia sovelletaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain ( /) voimassa ollessa aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka.


Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2001

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Opetusministeri
Maija Rask

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.