HE 50/1993

2.1.Lainsäädäntö ja käytäntö

Posti- ja telelaitos on valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukainen valtion liikelaitos. Se toimii liikenneministeriön hallinnonalalla. Posti- ja telelaitos rahoittaa toimintansa omilla tuloillaan. Kirjanpidossaan Posti- ja telelaitos noudattaa valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta annettua valtioneuvoston päätöstä (866/88) , jonka sisällössä on soveltuvin osin otettu huomioon kirjanpitolain (655/73) , osakeyhtiölain (734/78) ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/68) säännökset.

Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (748/89) mukaan Posti- ja telelaitos harjoittaa posti- ja teletoimintaa sekä muuta niihin liittyvää palvelutoimintaa. Asetuksella ja valtioneuvoston päätöksellä voidaan Posti- ja telelaitokselle antaa myös muita sille soveltuvia tehtäviä. Lain 3 §:n mukaan Posti- ja telelaitoksen on huolehdittava posti- ja teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja palvelutarjonnasta asiakkaiden ja koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti erityisesti siten, että laitoksen tehtäviin kuuluvat peruspalvelut ovat koko maassa yleisesti saatavissa tasapuolisin ehdoin. Mikäli laitokselle määrätään lain 6 §:n mukaisesti merkittävä kannattamaton tehtävä, jota ei ole otettu huomioon sen tulostavoitetta määrättäessä, hoitaa laitos tehtävän siitä kertyvien tulojen ja laitokselle osoitetun korvauksen rajoissa. Merkittävin tällainen korvaus on ollut lehdistön yleinen kuljetustuki, joka on ollut yli 300 miljoonaa markkaa vuodessa mutta joka vuonna 1993 on 98 miljoonaa markkaa.

Valtion liikelaitoksista annetun lain mukaan eduskunta päättää vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä Posti- ja telelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Eduskunta on määritellyt tärkeimmille peruspalveluille palvelutavoitteet, joita ovat kirjeiden ja lehtien kulkunopeustavoitteet sekä eräät puhelintoiminnan palvelutasotavoitteet.

Posti- ja telelaitoksesta annetussa asetuksessa (928/89) säädettiin aiemmin ne keskeiset kirje-, lehti- ja puhelinliikenteen palvelut, joiden hinnoista tai hintojen yleisestä tasosta määrää valtioneuvosto. Huomattava osa valtioneuvostolle pidätettyä hinnoittelutoimivaltaa siirrettiin liikelaitokselle muuttamalla Posti- ja telelaitoksesta annettua asetusta 1 päivästä marraskuuta 1991.

Hinnoittelutoimivaltaa koskeva asetuksen säännös kumottiin 1 päivänä syyskuuta 1992 eräänä telekilpailun lisäämiseen liittyvänä toimenpiteenä. Nykyään Posti- ja telelaitos päättää itse kaikista tuottamistaan palveluista perittävistä hinnoista valtion liikelaitoksista annetun lain 7 §:n mukaisesti.

Postiliikenneasetuksessa (692/80) , joka kumottiin 1 päivästä heinäkuuta 1991, oli vielä Postille säädetty lähinnä muodolliseksi jäänyt yksinoikeus. Tämän jälkeen Postin toimintaa säätelee Posti- ja telelaitoksesta annettu laki ja Postin muodollinenkin yksinoikeus on kumoutunut. Teletoimintaa säätelee vuonna 1987 voimaan tullut teletoimintalaki (183/87) . Posti- ja telelaitoksen teletoiminta muuttui luvanvaraiseksi toiminnaksi 1 päivänä lokakuuta 1990.

2.2.Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö

Kansainvälinen suuntaus kehittyneen posti- ja teletoiminnan maissa on toiminnan organisoiminen valtion budjettitalouden piiristä omarahoitteisiksi valtion liikelaitoksiksi ja nyttemmin myös osakeyhtiöiksi. Joissakin maissa lähinnä teletoimintaa on myös yksityistetty.

Ruotsissa ja Norjassa on erilliset liikelaitoksina toimivat posti- ja telelaitokset. Ruotsissa valmistellaan näiden liikelaitosten muuttamista osakeyhtiöiksi. Tanskassa on lisääntyvän eurooppalaisen kilpailun johdosta koottu valtion ja muiden yhteisöjen omistamat telelaitokset yhden yhteisomisteisen emoyhtiön alaisuuteen. Tanskan postilaitosta ollaan yhtiöittämässä.

Hollannissa posti- ja teletoiminta on osakeyhtiömuodossa konsernina.

Sveitsissä yhteinen posti- ja telelaitos kuuluu valtionhallintoon. Ranskassa ja Saksassa erityinen ministeriö johtaa suoraan posti- ja teletoimintaa. Näissä maissa valmistellaan yritysorganisaatioon siirtymistä.

Isossa-Britanniassa valtion teletoiminta erotettiin 1980-luvulla postitoiminnasta ja yksityistettiin.

Euroopan yhteisöt (EY) on pyrkinyt vaiheittain lisäämään kilpailua teletoiminnassa. Ensin kilpailu on avattu päätelaitekauppaan ja eräisiin jalostettuihin palveluihin. Peruspuhelintoimintaan kilpailu ei EY:n säännösten edellyttämänä ulotu. Iso-Britannia on ainoa EY:n jäsenmaa, jossa kilpailu koskee myös perusverkkotoimintaa. Matkapuhelintoimintaan näyttää EY:n sekä muun Länsi-Euroopan piirissä tulevan pääsääntöisesti vähintään kaksi operaattoria. Myös kansainvälisessä teletoiminnassa kilpailu Suomessa on viimeaikaisin päätöksin viety pitemmälle kuin missään muualla. Suomen erikoislaatuinen telealan toimialarakenne lukuisine telelaitoksineen mahdollistaa tehokkaan kilpailun toteuttamisen.

Postitoiminnasta EY ei ole toistaiseksi antanut säännöksiä. Valmisteluvaiheessa olevissa säännöksissä on otettu lähtökohdaksi se, että EY:n sisällä postilaitoksille turvataan maanlaajuisen peruspalveluvelvoitteen rinnalle yksinoikeusalue niin sanottuina varattuina palveluina. Länsi-Euroopan postilaitoksilla on tälläkin hetkellä säännönmukaisesti postimonopoli, mikä yleisimmin käsittää kevyet postilähetykset. Toisaalta postimonopolit eivät ole estäneet kilpailua alalla, koska kuriirilähetystoiminta on jatkuvasti laajentunut kansallisesti ja erityisesti kansainvälisesti. Pikarahtiyritysten, lentoyhtiöiden ja valtiollisten postilaitosten yhteistyö on myös lisännyt kilpailua ja aikaansaanut uudentyyppisen kilpailevan allianssin. Hollantiin on myös juuri avattu ensimmäinen tullivapaa jakelukeskus. Kansainvälisten suurten kuriirialan yritysten liikevaihto kasvaa nykyisin 20―25 prosentin vuosivauhtia. EY:n markkinoiden avautumisella tulee olemaan alalle suuri merkitys, kun tavarat liikkuvat vapaasti maasta toiseen ja kun huolinta ja tullaus poistuvat.

Suomen tilanne on postitoiminnassakin poikkeuksellinen, sillä Posti- ja telelaitoksella ei ole postitoimintaa koskevia yksinoikeuksia.

Tämän esityksen ulkomaisen posti- ja teletoiminnan tarkastelussa ei ole erikseen selvitetty käytössä olevia hintatuki- ja muita taloudellisia ohjausmenettelyjä, joilla voisi olla vaikutusta kilpailuasetelmaan.

ETA-sopimus edellyttää suomalaisen kilpailulainsäädännön yhdentämistä EY:n vastaaviin säädöksiin, mikä osaltaan luo paineita avoimella kilpailusektorilla toimivien julkisten yritysmuotojen uudistamiseen osakeyhtiömallia soveltaen.

2.3.Nykytilan arviointi

Posti- ja telelaitoksen toimintaa valtion liikelaitoksena johtavat valtioneuvoston kolmivuotiskaudeksi kerrallaan määräämä hallitus sekä valtioneuvoston nimittämä toimitusjohtaja. Posti- ja telelaitos toimii eduskunnan ja valtioneuvoston asettamien palvelutavoitteiden ja valtioneuvoston asettamien tulostavoitteiden puitteissa liiketaloudellisten periaatteiden mukaan.

Posti- ja telelaitoksella on kaksi päätoimialaa: posti- ja teletoiminnot. Posti- ja telelaitoksen liikevaihto oli vuonna 1992 noin 9 500 miljoonaa markkaa. Laitoksen päätoimialat, posti ja tele, ovat liikevaihdoltaan jokseenkin yhtä suuret.

Postin liikevaihto oli vuonna 1992 noin 4 600 miljoonaa markkaa. Postitoimen keskeiset palvelut ovat kirje- ja pakettiliikenne, lehtiliikenne sekä toimipaikkapalvelut. Postipankki Oy:n toimeksiannosta tuotetaan pankkipalveluja. Kuljetuspalveluihin kuuluu muun muassa postilinja-autoliikenne. Postin palvelut ovat kokonaisuudessaan kilpailun piirissä.

Postin markkinaosuus 1. ja 2. luokan kirjeissä on 80―90 prosenttia. Suurimpana uutena uhkana toiminnalle ovat sähköiset viestimet. Kirjeistä on yrityksen toisille yrityksille lähettämiä noin 30 prosenttia. Näistä puolessa on sisältönä lasku. Joukko- ja ryhmäkirjeissä Postin markkinaosuus on vähän yli 50 prosenttia. Osuudessa on ollut viime vuosikymmeninä aaltoilua, mutta tällä hetkellä osuus on selvästi nouseva.

Postin markkinaosuus pakettiliikenteessä on 57 prosenttia. Postin osuus on viidessä vuodessa noussut lähes 10 prosenttia. Kilpailijoita pakettiliikenteessä ovat lukuisat rahtiyritykset, jotka ovat yleensä pieniä yrityksiä.

Lehtiliikenteessä Postin markkinaosuus on 55 prosenttia. Postin osuus on laskenut 20 vuodessa 10 prosenttia. Syynä on postinkannossa jaettujen sanomalehtien määrän väheneminen. Vielä 1960-luvun alussa noin 40 prosenttia sanomalehtien numerokappaleista jaettiin varhais- ja erillisjakelussa. Viime vuonna vastaava osuus oli 67 prosenttia. Myös Posti on lisännyt erillisjakelunsa osuutta. Suurin osa sanomalehtivolyymin lisäyksestä on mennyt kuitenkin lehtien omille jakeluorganisaatioille.

Posti- ja telelaitoksen harjoittaman teletoiminnan liikevaihto oli vuonna 1992 noin 4 900 miljoonaa markkaa. Telen toiminnan keskeiset palvelut ovat kaukopuhelintoiminta, matkaviestintoiminta, paikallispuhelintoiminta, kansainvälinen teleliikenne ja jalostetut palvelut. Posti- ja telelaitos on Suomen lähialueilla Baltiassa, Karjalassa ja Pietarin alueilla mukana telepalvelujen tuottamisessa muun muassa matkaviestinalalla ja Viron puhelinverkossa.

Posti- ja telelaitoksen teletoiminnan markkinaosuus kaukopuhelintoiminnassa ja kansainvälisessä teleliikenteessä on edelleen lähes 100 prosenttia. Matkaviestintoiminnassa kilpaileva yksityinen yritys tarjoaa digitaalisen GSM-verkon matkaviestinpalveluja, mutta kilpailu on vasta alkamassa. Paikallisverkkotoiminnassa Posti- ja telelaitoksen harjoittaman teletoiminnan markkinaosuus liittymistä on noin 30 prosenttia sen toiminta-alueen kattaessa 75 prosenttia maan pinta-alasta. Jalostetuissa telepalveluissa markkinaosuus on 30―50 prosentin välillä.

Kansainvälistä teleliikennettä lukuun ottamatta kaikki teleliikenteen lohkot ovat avoimia kilpailulle vuoden 1994 alusta, mutta myös kansainväliseen liikenteeseen on myönnetty rajoitettuja lupia.

Yhteisinä toimintoina Posti- ja telelaitoksella ovat yhtymähallinnon lisäksi ATK-keskus, autokeskus, kiinteistöpalvelu sekä materiaalipalvelu.

Posti- ja telelaitoksen palveluksessa oli vuoden 1992 lopussa noin 35 100 henkilöä, joista Postissa työskenteli 26 700, Telessä 7 000 ja yhteisissä toiminnoissa 1 400.

Liikelaitosuudistuksen yhteydessä Posti- ja telelaitoksen hallintaan siirrettiin valtioneuvoston 29 päivänä joulukuuta 1989 tekemällä päätöksellä entisen Posti- ja telelaitoksen hallinnassa vuoden 1989 lopussa ollut omaisuus, mikä nykyään on liikelaitoksen hallinnassa ja valtion omistuksessa. Aloittavan taseen loppusumma oli 8 344 miljoonaa markkaa. Siihen sisältyi 1 083 miljoonaa markkaa valtion lainaa. Peruspääomaksi merkittiin 2 700 miljoonaa markkaa ja muuksi omaksi pääomaksi 3 300 miljoonaa markkaa. Vuonna 1991 peruspääomaa korotettiin 2 900 miljoonaan markkaan. Valtion lainan lyhennykset ja korko sekä peruspääoman korko ovat muodostaneet perustan budjettituloutukselle, joka on ollut suuruusluokaltaan 500―600 miljoonaa markkaa vuodessa.

Valtio vastaa toissijaisesti Posti- ja telelaitoksen veloista ja muista sitoumuksista.

Posti- ja telelaitoksen voitto oli vuonna 1990 395 miljoonaa markkaa. Vuoden 1991 voitto oli 326 miljoonaa markkaa.

Tulos vuonna 1991 ennen tilinpäätösjärjestelyjä oli 485 miljoonaa markkaa. Siitä oli Postin osuus 120 miljoonaa markkaa ja Telen osuus 365 miljoonaa markkaa. Posti- ja telelaitoksen tulostavoitteeksi vuonna 1992 on asetettu 327 miljoonaa markkaa. Tulostavoite tullaan ylittämään.

Voitontuloutus on maksettava valtiolle ennakkona. Voitontuloutus oli vuonna 1990 394 miljoonaa markkaa ja vuonna 1991 270 miljoonaa markkaa. Kahdelle seuraavalle vuodelle määrätty ennakkotuloutus on 240 miljoonaa markkaa vuosittain. Voitontuloutusta on alennettu kilpailun lisäämisen vuoksi.

Posti- ja telelaitos ei ole saanut perustamisensa jälkeen valtiolta varoja pääomasijoituksiin. Se on tasaisesti, alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin vähentänyt aloittavaan taseeseen merkittyä velkaansa valtiolle. Vuoden 1993 alussa tätä velkaa valtiolle on jäljellä 555 miljoonaa markkaa. Posti- ja telelaitoksella on riittävän hyvät edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan myös osakeyhtiömuodossa.

Posti- ja telelaitoksella on sekä Suomessa että ulkomailla sen liiketoimintaan liittyviä tytär- ja osakkuusyrityksiä. Kotimaisten tytär- ja osakkuusyritysten kirjanpitoarvo 31 päivänä joulukuuta 1991 oli noin 37 miljoonaa markkaa ja ulkomaisten noin 2,5 miljoonaa markkaa.

Valmiuslain (1080/91) 40 §:n 1 momentissa poikkeusoloihin varautumisen vastuu on ulotettu myös valtion liikelaitoksiin. Teletoiminnan osalta on varautumisesta poikkeusoloihin otettu erillinen säännös teletoimintalakiin. Posti- ja telelaitos on järjestänyt toimintansa siten, että varmuus- ja turvallisuusvaatimukset ovat toteutuneet. Posti- ja telelaitos on yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa valmisteltujen suunnitelmien mukaisesti varautunut hoitamaan posti- ja teletoiminnan myös kriisiolosuhteissa. Varautumisen vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 60 miljoonaa markkaa, josta perustason ylittävien ylläpitokustannusten osuus on noin 10 miljoonaa markkaa. Valtio on osaksi rahoittanut perustason ylittävät kustannukset.

Posti- ja telelaitoksen toiminta on vuosina 1990―1992 ylittänyt valtioneuvoston sille asettamat tulostavoitteet ja säilyttänyt kannattavuutensa huolimatta kansantalouden laman ja lisääntyvän kilpailun vaikutuksista sen liikevaihtoon. Erikseen tarkasteltuina sekä postitoiminta että teletoiminta ovat kyenneet ylittämään niille asetetut tavoitteet, vaikka alojen hintakehitys on samaan aikaan ollut maltillinen ja vaikka postihinnat ovat pysyneet reaalisesti entisellä tasolla ja telehinnat pudonneet reaalisesti keskimäärin yli 20 prosenttia. Hintojen edullisuuden sekä palvelutason perusteella Posti- ja telelaitos sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa kärkiryhmään. Tämä on sikäli merkittävää, että Suomen olosuhteet, erityisesti harva asutus, ovat omiaan aiheuttamaan keskimääräistä korkeammat kustannukset.

Posti- ja telelaitos on pystynyt toiminnassaan saavuttamaan edullisen kustannustason, mistä osoituksina ovat Suomen hintojen edullisuus ja toiminnan kannattavuus. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen postipalvelujen hinnat sijoittuvat kohtuullisen hyvin samalla, kun kannattavuus poikkeaa selvästi edukseen keskitasosta. Lähes kaikki eurooppalaiset postit tuottavat enemmän tai vähemmän omistajilleen tappiota. Suomen postin lisäksi ainoastaan Ruotsin, Hollannin ja Ison-Britannian postit olivat vuonna 1988 kannattavia. Teletoiminnan hinnat Suomessa kuuluvat puolestaan Euroopan edullisimpiin. Esimerkiksi kaukopuhelujen hinnat ovat tällä hetkellä kolmanneksi edullisimmat Euroopassa. Kannattavuus on turvattu erityisesti kustannuksia karsimalla.

Suomalainen toimintamalli, jossa posti- ja teletoiminta on järjestetty samassa yhtymässä eri tulosvastuullisiin yksiköihin, on antanut hyviä tuloksia. Kansainvälinen vertailu ei anna perusteita sille, että jakamalla toiminta saataisiin aikaan parempi tulos kuin yhtymämallissa. Muualla yleistä postitoiminnan tappiollisuutta ei jakamisella ole yleensä helpotettu. Toisaalta monopoleina toimivien telelaitosten kannattavuutta ei ole horjuttanut mikään. Tähän päivään mennessä on Euroopassa yhtiöitetty posti- ja teletoiminta kokonaisuudessaan yhteisen emoyhtiön alle ainoastaan Hollannissa. Siellä kokemukset ovat olleet myönteisiä sekä hinta- että palvelukriteerien valossa.

Posti- ja telelaitoksen toimintamallia voidaan pitää onnistuneena lähinnä edellä esitettyjen saavutettujen kokonaistulosten perusteella. Etua toimintamallista on syntynyt keskitetyssä rahoituksessa rahavirtojen tasaavasta vaikutuksesta ja suuruusedusta, yhteisistä tavaroiden ja palveluiden hankinnoista samoin kuin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja omasta työmarkkinatoiminnasta.

3.1.Tavoitteet

Julkisen sektorin uudistamistyössä hallitus on asettanut 1990-luvun tavoitteeksi parantaa julkisen hallinnon tuloksellisuutta ja nostaa hallinnon tuottavuutta. Julkisten toimintojen tuloksellisuuden parantamiseksi hallitus esittää markkinaohjauksen hyväksikäyttöä ja siihen liittyen myös niiden liikelaitosten yhtiöittämistä, joilla ei ole viranomaistehtäviä.

Tarve muuttaa Posti- ja telelaitoksen organisaatiomuoto osakeyhtiöksi on aiheutunut lähinnä alalla kiristyvästä kilpailusta. Postin toimialalla viimeiset lainsäädännölliset esteet kilpailulle poistuivat liikelaitokseksi muuttumisen yhteydessä. Valtioneuvoston päätös avata kilpailun piiriin 90 prosenttia teletoiminnasta merkitsee vallitsevaan kilpailutilanteeseen suurta periaatteellista muutosta. Samalla korostuu suuren yksikön tarve, jotta Posti- ja telelaitos pystyisi myös jatkossa vastaamaan kilpailijoidensa haasteisiin. Suomeen tulee suuntautumaan ulkomaista kilpailua. Ulkomailla vastaavilla toimialoilla toimivat yritykset toimivat suurina yksikköinä.

Kilpailun lisääntyessä ja kansainvälistyessä tarve siirtyä harjoittamaan liiketoimintaa osakeyhtiön muodossa edelleen korostuu. Osakeyhtiömalli on kansainvälisesti yleisesti tunnettu yrityksen toimintamalli, johon malliin myös useat eri valtioissa posti- ja telealalla toimivat yritykset ovat siirtymässä.

Osakeyhtiömallissa voidaan katsoa valtion sääntelyroolin selkiytyvän. Osakeyhtiömallissa mahdollistettaisiin nykyistä paremmin Posti- ja telelaitoksen yhtäläinen kohtelu muiden alalla toimivien yritysten kanssa.

Osakeyhtiömallissa toteutuu liikelaitosmallia laajemmin elinkeinoelämässä tarpeellinen toimintavapaus osallistua toimialan rakenteeseen liittyviin muutoksiin. Esimerkiksi yrityskaupat ja erilaiset yritysten väliset liittoutumat ovat mahdollisia osakeyhtiöiden välillä huomattavasti joustavammin kuin jos vastaavia järjestelyjä pyrittäisiin toteuttamaan kahden eri yritysmuodon omaavan yrityksen välillä.

Henkilöstöhallinnossa osakeyhtiömallissa saavutetaan itsenäinen työnantajan asema ja siirtyminen työsuhteen yhtenäiseen käyttöön. Samalla muodostuu eri etuuksista sekä yhtiön että henkilöstön kannalta kilpailukykyinen yhdistelmä. Yhtenä osakeyhtiömallin eduista voidaan katsoa olevan myös eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jolla Posti- ja telelaitos saatetaan samalle tasolle sen kilpailijoiden kanssa.

Siirryttäessä osakeyhtiömalliin päästään samalla eroon liikelaitosmallin heikkouksista, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat Posti- ja telelaitoksen kilpailuedellytyksiä. Mainittuja heikkouksia ovat investointien ja lainanoton rajoitukset, kiinteän omaisuuden luovutusrajoitukset, kytkentä valtion budjetti- ja suunnittelumenettelyyn samoin kuin hallintomenettelyä ja asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön tulkinnanvarainen ja epätarkoituksenmukainen soveltaminen.

3.2.Keskeiset ehdotukset

Liikelaitoksesta on tarkoitus muodostaa ensin yksi osakeyhtiö, joka valtioneuvoston antamien ohjeiden puitteissa päättää konsernin sisäisen rakenteen kehittämisestä. Osakeyhtiö muuttuisi emoyhtiöksi, jonka alaisuuteen perustettaisiin postitoimintaa ja teletoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ja muita tarpeellisia yhtiöitä. Emoyhtiöön sovellettaisiin valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä annettua lakia (740/91) , jonka mukaan valtioneuvosto päättää merkittävistä osakehankinnoista.

Omistajan asettamien tavoitteiden toteuttamisesta huolehtisi emoyhtiö. Se huolehtisi myös toimintaedellytysten ja rakenteiden kehittämisestä liiketoimintoja varten sekä konsernin strategioista. Henkilöstöltään suppea yhtymähallinto hoitaisi myös keskitetyn rahoituksen ja työmarkkinatoiminnan.

Yhden konsernin mallin perusteena on nykytilan arvioinnin yhteydessä esitettyjen kokemusten ja mittakaavaetujen lisäksi se, että posti- ja teletoiminnat palvelevat erityisosaamisellaan, viestien välityksellä, osaksi samaa asiakaskuntaa. Markkinoiden ja teknologian kehittyessä vahvistuu niiden tietoliikenteeseen nojautuvien sellaisten palvelujen merkitys, joissa voidaan hyödyntää postin ja teletoiminnan erityisosaamista yhdessä, esimerkiksi fyysisen ja sähköisen viestityksen yhdistävissä palveluissa sekä logistisissa palveluissa ja kaupan ketjujen lyhentämisessä.

Valtio merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko osakekannan. Perustettavan valtionenemmistöisen osakeyhtiön toimialana olisi posti- ja teletoiminta sekä muu siihen liittyvä ja sitä tukeva palvelutoiminta. Yhtiö jatkaisi suoraan Posti- ja telelaitoksen toimintaa vuoden 1994 alusta.

Yhtiöjärjestykseen otettaisiin määräys hallintoneuvostosta. Hallintoneuvostossa tulisi olla edustettuna liikkeenjohdon asiantuntemus, liikenneministeriö, henkilöstö, viestintäala sekä erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset.

Hallintoneuvostolle annettavista tehtävistä säädettäisiin yhtiöjärjestyksessä osakeyhtiölain asettamissa rajoissa. Sen tehtäviin kuuluisivat osakeyhtiölain mukaiset tehtävät, kuten konsernin tehtävien hoidon valvonta ja ohjeiden antaminen hallitukselle sellaisissa asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallitukselle antamillaan ohjeilla hallintoneuvosto voisi ohjata myös osakeyhtiön peruspalvelutehtävien toteutumista. Lisäksi osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen otettaisiin määräys, jonka mukaan hallintoneuvosto tekisi päätöksen asiassa, joka koskee osakeyhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka sen organisaation olennaista muuttamista.

Edellä olevan johdosta ehdotetaan säädettäväksi laki Posti- ja telelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Yhtiöön sovellettaisiin osakeyhtiölakia. Valtion omistusta tai sen määrää yhtiössä voidaan harkita erikseen tulevina vuosina. Osakkeiden luovutus, joka aiheuttaisi valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen, edellyttää eduskunnan suostumusta valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä annetun lain mukaisesti.

4.1.Taloudelliset vaikutukset

4.2.Henkilöstövaikutukset

Posti- ja telelaitoksen palveluksessa on noin 23 000 virkasuhteessa ja 12 100 työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Tarkoituksena on, että Posti- ja telelaitoksen palveluksessa yritysmuodon muuttumisajankohtana oleva henkilöstö siirtyy perustettavan osakeyhtiön palvelukseen.

Posti- ja telelaitoksen aikana syntyneiden lakkautuspalkkojen, toistuvien korvauksien ja tapaturmakorvauksien suorittamisesta vastaisi valtio 1 päivästä tammikuuta 1994. Lakkautuspalkkoja arvioidaan kertyvän vuonna 1994 noin 13 miljoonaa markkaa.

Osakeyhtiön palvelukseen siirtyvien nykyisten virkamiesten virat ja virkasuhteet olisi lakkautettava, koska virkasuhteiden jatkaminen osakeyhtiössä ei ole mahdollista. Samalla kyseiset virkamiehet siirrettäisiin osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi ja toimihenkilöiksi. Koska henkilösiirrot koskevat useita tuhansia virkamiehiä, ehdotetaan tämä toimenpide toteutettavaksi suoraan lain nojalla.

Siirtyvän henkilöstön keskeisistä palvelussuhteen ehdoista, kuten työajoista, vuosilomista, pitkään palvelleen henkilöstön kohtuullisista lisäeläkejärjestelyistä sekä palkkauksen keskeisistä perusteista on allekirjoitettu aiesopimus 12 päivänä helmikuuta 1993. Aiesopimuksen allekirjoittajina ovat Posti- ja telelaitoksen henkilöstöjärjestöt lukuun ottamatta Postiliittoa.

Vuoden 1993 alusta on tullut voimaan siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi annettu laki (1341/92) . Samoin samasta ajankohdasta lukien on tullut voimaan työntekijäin eläkelain 12 §:n muuttamisesta annettu laki (1342/92) .

Valtio vastaa liikelaitoksen henkilöstön kertyneestä eläketurvasta.

Liiketoiminnan aloituspäivästä lukien osakeyhtiö järjestäisi henkilöstönsä tulevan eläketurvan työntekijäin eläkelain perusehtojen mukaisesti.

Pitkään palvelleen Posti- ja telelaitoksen henkilöstön kertyneen lisäeläketurvan rahoitus hoidettaisiin osaksi siirtämällä perustettavan osakeyhtiön tai perustettavan eläkesäätiön aloittavaan taseeseen omaisuutta tai muilla taloudellisilla järjestelyillä.

5.1.Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Liikenneministeriö asetti 17 päivänä syyskuuta 1992 samana päivänä tehtyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen liittyen työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia lakiesityksen muotoon tehty ehdotus Posti- ja telelaitoksen muodostamiseksi yhdeksi tai useammaksi osakeyhtiöksi 1 päivänä tammikuuta 1994 ja muut tarpeelliset päätösehdotukset sekä tehdä ehdotukset lainsäädännöllisiksi toimenpiteiksi.

Työryhmässä oli liikenneministeriön määräämien puheenjohtajan ja kahden jäsenen lisäksi kaksi Posti- ja telelaitoksen edustajaa, kaksi valtiovarainministeriön edustajaa sekä sihteerinä Posti- ja telelaitoksen edustaja.

Työryhmä on kuullut Posti- ja telelaitoksen keskeisiä henkilöstöjärjestöjä.

Valtioneuvoston 7 päivänä toukokuuta 1992 julkisen sektorin uudistamiseksi antaman ohjelmapäätöksen mukaan vuosina 1993 ja 1994 yhtiöitettäviin valtion liikelaitoksiin kuuluu myös Posti- ja telelaitos.

5.2.Lausunnot

Posti- ja telelaitoksen keskeisiltä henkilöstöjärjestöiltä on pyydetty lausunnot esityksestä. Lausunnoissa on yleensä hyväksytty yhtiöittäminen edellyttäen, että henkilöstön palvelussuhteen ehtoja ja eläketurvaa koskevat asiat voidaan kohtuullisesti järjestää. Suurin henkilöstöjärjestö Postiliitto on puoltanut Postin säilyttämistä liikelaitoksena.