HE 117/1992

1.Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset

Vaatteiden tullittomasta maahantuonnista eräissä tapauksissa annetun lain (47/92) tarkoituksena on säilyttää Suomessa sellainen elinkelpoinen vaatetusteollisuus, jolla on toimintaedellytykset tiukentuvassa kansainvälisessä hintakilpailussa. Lailla pyritään vaatetusteollisuuden kannattavuuden parantamiseen ja vaatetustuotannon säilyttämiseen Suomessa. Suomessa vaatteita valmistavalle kotimaiselle yritykselle annetaan mahdollisuus tuoda tullittomasti vaatteita laissa säädetyin edellytyksin, jolloin yritys voi myymällä nämä vaatteet Suomessa vallitsevaan markkinahintaan parantaa kannattavuuttaan. Tullittoman tuonnin edellytyksenä on, että yritys on Suomessa valmistanut tuontiaan vastaavan määrän vaatteita.

Vaatteiden palkkatyövalmistus on kytketty Suomen vapaakauppajärjestelyihin.

Lain 2 §:ssä säädetään ne vaatelajit, joita voidaan tullittomasti tuoda maahan lain perusteella. Pykälän 1 momentin mukaan vaatteilla tarkoitetaan tullitariffin nimikkeeseen 43.03 kuuluvia vaatteita ja vaatetustarvikkeita, nimikkeisiin 61.01―61.14 ja 62.01―62.12 kuuluvia vaatteita sekä nimikkeeseen 62.15 kuuluvia solmioita, solmukkeita ja solmiohuiveja.

Esityksessä ehdotetaan luetteloon lisättäviksi nimikkeeseen 65.03 ja 65.05 kuuluvat hatut ja muut päähineet, joiden sisällyttäminen lain piiriin on osoittautunut tarpeelliseksi kotimaisille valmistajille.

Lain 4 §:ssä säädetään tarkemmin tullittomuuden edellytyksistä. Pykälän 1 kohdan mukaan tullittomuuden eräänä edellytyksenä on, että vaatteet valmistetaan Euroopan vapaakauppaliiton tai Euroopan yhteisöjen jäsenmaassa, Bulgariassa, Puolassa, Tshekin ja Slovakian liittotasavallassa, Unkarissa, Neuvostoliitossa, Turkissa taikka Latvian, Liettuan tai Viron tasavallassa.

Lain eduskuntakäsittelyn aikana Neuvostoliiton olemassaolo valtiona päättyi. Suomi on tunnustanut Venäjän entisen Neuvostoliiton oikeudelliseksi seuraajavaltioksi. Vapaakauppa Venäjän kanssa jatkuu toistaiseksi kirjeenvaihtosopimuksen perusteella, ainakin kunnes Venäjä ottaa käyttöön uuden tullitariffinsa. Vaatteiden palkkatyövalmistus Venäjällä on vaatetusteollisuudelle tärkeätä. Sen vuoksi ehdotetaan, että laissa sallittuna valmistusmaana Neuvostoliitto korvattaisiin Venäjällä.

Lain 4 §:n 5 kohdan mukaan tullittomuuden eräänä edellytyksenä on, että ulkomailla valmistetut materiaalit on tuotu Suomeen ja tullattu Suomen tullialueelle ennen niiden jälleenvientiä ulkomaille vaatteiden valmistusta varten.

Lain 4 §:n 5 kohdassa säädetään, että ulkomailla valmistetut materiaalit on tullattava Suomen tullialueelle ennen niiden jälleenvientiä ulkomaille vaatteiden valmistusta varten. Tällä säännöksellä haluttiin korostaa valmistuksen palkkatyöluonnetta, vaikka ulkomaisten materiaalien väliaikainen toimittaminen Suomeen ei ole kuljetustaloudellisesti tarkoituksenmukaista. Kuitenkin lain soveltamisen yhteydessä on havaittu säännöksen aiheuttavan kohtuuttomia kuljetusteknisiä hankaluuksia silloin, kun vaatteiden valmistuksessa käytetään valmistusmaan alkuperää olevia lisätarvikkeita. Järjestelmän toimivuuden parantamiseksi sekä tullilaitoksen että yritysten kannalta ehdotetaan, ettei valmistusmaan alkuperää olevia vähäisiä lisätarvikkeita tarvitse tullata Suomen tullialueelle. Edellytyksenä olisi kuitenkin, että lisätarvikkeiden alkuperästä esitetään tulliviranomaisille asianmukainen selvitys vaatteiden tuonnin yhteydessä. Vapautus lisätarvikkeiden tullausvelvollisuudesta Suomen tullialueelle ei kuitenkaan koskisi päällis- ja vuorimateriaaleja, koska silloin olisi kyse tavanomaisesta tuontikaupasta eikä palkkatyövalmistuksesta. Lisäksi päämateriaalin ollessa valmistusmaan alkuperää, valmiskin tuote on pääsääntöisesti vapaakauppasopimusten mukaisena alkuperätuotteena tulliton.

2.Asian valmistelu

Ehdotus on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä, yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, tullihallituksen sekä Vaatetusteollisuuden Keskusliiton VATEVA:n kanssa. Ehdotuksesta on luonnosvaiheessa pyydetty lausunnot kilpailuvirastolta, Tekstiiliteollisuusliitolta, Teollisuuden Keskusliitolta, Tekstiili- ja Jalkinetoimittajat ry:ltä sekä Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TEVA ry:ltä.

3.Esityksen hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset

Ehdotetulla muutoksella voitaisiin jonkun verran parantaa vaatetusteollisuuden kannattavuutta, vähentää järjestelmän hallintokustannuksia yrityksille ja tulliviranomaisille sekä muutenkin rationalisoida järjestelmän soveltamista. Vaikutusten rahallista arvoa ei kuitenkaan voida arvioida.

4.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

2 §

4 §